Olen tracerin solar station monitorilla.
Olen tracerin solar station monitorilla.
Hieman kaipaisin tarkennusta tuon "värkkäystä" sanaan , tarkoittaako se tuon laitteen uudelleen koodausta?yms..?. Vai ihan vaan sen näyttämän datan analysointia?.
Sitä voi tulkita aika vapaasti. Tuollainen tietoliikenneportti on aika yksinkertainen resurssi, jos käytetty protokokolla on selvillä. Sitä voidaan käyttää reaaliaikaiseen datan keräämiseen, ohjaukseen/parametrien muuttamiseen ja ohjelmiston päivittämiseen.
Uskoisin että suurimmalle osalle on mielenkiintoista seurata näyttöä että lataako ja kaikki muu on toisarvoista. Joillekkin riittää jopa pelkkä latausta ilmaiseva ledi.
Itsekkin mielenkiinnosta seuraan kyllä niitä arvoja, mutta pääasiaksi jää että latausta on havauttavissa. onkohan noissa monitoreissa mt- 5 ja mt-50 eroja eli käykö ne ristiin eri laitteisiin. onko kokemuksia?
http://www.aurinkosahko.net/tuotekuvat/900x600/MT50.jpg http://www.chinasolarregulator.com/solar-controller-accessories-remoter-meter1-mt-5-mt-2-temp-sensor.html#mt2 onkohan noissa monitoreissa mt- 5 ja mt-50 eroja eli käykö ne ristiin eri laitteisiin. onko kokemuksia? Ei ne käy ristiin. Tuossa linkissä on epsolarin esite, josta näkyy mihin säätimiin ne käy. http://goo.gl/5QzFQY Niinhän tuo esitteen mukaan olis. Hajookohan jotain jos kuitenkin kokeilis
Niinhän tuo esitteen mukaan olis. Hajookohan jotain jos kuitenkin kokeilis 1:1 kytketyllä välijohdolla 12V ja maa on oikosulussa jommassa kummassa päässä. Meneekö se niin että, savun hälvettyä tarkistetaan kytkennä?.
Eli ei kannata kokeilemalla testata. Uuteen BN sarjaan tuo MT-50 sopisi.
Mites on.....?
Mikäli laittaa tehokkaan patteriston aurinkopaneeleja lataamaan pientä akkukapasiteettia, niin onko se akuston surma? Mulla on ollut sellainen käsitys, että akun kestoikä lyhenee, jos sitä lataa usein ns. pikalatauksella. Esimerkiksi ehtoolla ja yöaikana tulee akkua kulutettua reippaanpuoleisesti ja sitten aamulla auringon noustessa alkaa voimakas lataus, joka saa akuston nopeasti täyteen. Olisiko kennojen varauskyky jotenkin suhteutettava akuston koon kanssa? Mites on.....? Mistäänhän en mittään varsinaisesti _tiedä_, mutta heittäisin sellaisen olettaman, että lataussäätimet olisi tehty niin, että lataus tapahtuu optimaalisesti myös akunkeston kannalta, vaikka olisi millainen patteri paneeleja takana. Muuten voisi ostajat jäädä aika vähiin. Ja toisaalta eikös ainakin vanhoissa autoissa vaihtovirtagenetaat tori tuuttaa aina sen 14.4V tasaiseen tahtiin, oli akku täynnä tai ei, eli ei siinä kai kauheasti tapahtu harmia, ehkä? Nyt voi toki joku kun oikeasti tietää asiasta, kertoa miten on. Mutta tällaisia ajatelmia ensinnä syntyi... minä olen ymmärtänyt että lyijy akku haluaisi aina olla kytkettynä lataukseen, kunhan lataus toimii oikein. Kuoleminen alkaa heti kun lataus loppuu, alkuun tosin hitaasti kunnes jännite pikkuhiljaa hiipuu enempi.
^
En minäkään näistä mitään tiedä, kunhan ihmettelen.... En ole huolissani latausjännitteestä. Säätimen tehtävänä on juurikin sovittaa se jännite oikealle akkutyypille. Sensijaan mietityttää mainospuheessa kennon latausvirran olevan jopa 30A. Miten pieni akkukapasiteetti mahtaa pitkässä juoksussa tykätä noinkin kovasta toistuvasta latausvirrasta. Yleensähän noiden erillisten laturien latausvirrat ovat paljon pienemmät. |