Aihe: Vikavirtasuoja pistorasiaan

Onko ihan huuhaata...?

Hypistelin Motonetissä pistorasiaan asennettavaa vikavirtasuojaa. Ajattelin vetää pakuun jossain vaiheessa Defan panssarijohdon puskurista sisätilaaan asennettavalle pistorasialle. Käyttö lähinnä akkujen lataukselle ja tarvittaessa matkajääkaapille ja jos vaikka satunnaisesti kahvit keittäisi verkkovirralla.

Tällainen kummajainen. Onko tästä enemmän iloa, kuin haittaa?
https://www.motonet.fi/fi/tuote/9000989/Brennenstuhl-vikavirtasuoja-30-mA-IP54

Jos 'tarvitset' vikavirtasuojaa, siitä on iloa.

^
Aika osuvasti 

Jos kulutuslaitteet ovat suojajännitteellisi ä, niin niissä ei silloin ole kosketeltavia johtavia pintoja. Muutoin vaatisi, että olisivat suojamaadoitettuja. Esimerkkinä vaikka matkajääkaappi, ainakin mulla Euro-töpsölillä - pelkkää muovia. Vikavirtasuojan ensisijainen tarkoitus on henkilösuojaus (se oli sen alkuperäinen nimi "henkilösuoja", ja sydänlihaksen "kestämä" Joulemäärä-> 30mA virta max..)

Laitteen sisäisen vikaantumisen estää siis sulake/varoke oikosulku- ja ylikuormitustapauks issa.. mutta voihan kaikki liitäntä johdot tehdä hengenvaaralliksi viiltämällä terävällä niitä, tai kuluttamalla niitä oven välissä ja myöhemmin sormeilemalla paljaita kupareita.
Usein laitteissa joissa vedenkuumennusvastu s (lohkolämppäri, veden- tai kahvinkeitin jne.), saattaa vastuselemetti hieman vuotaa "ulos" ja vvs laueta. Sinänsä hyvä juttu (tulee mieleen suihkusuuttimen takana/päällä oleva lämmitysvastus joissain kehittymättömissä maiden turistimajoituksiss a) mikäli henkilö saattaa käpistellä sitä - vesi sikäli ilkeä väliaine..

Lähinnä kiinnosti tuo Motonetin myymä yksilö...

Siis periaatteessa matkailuautossakaan ei mitään vikavirtasuojaa tarvita, vaikka sellainen niissä varmaan kaikissa on. Onko sulake sitten pakollinen?

Jos kulutuslaitteet ovat suojajännitteellisi ä, niin niissä ei silloin ole kosketeltavia johtavia pintoja.

Mitä tarkoitat suojajänniteellä?

Ei VVS ole pakollinen, eikä se korvaa tai riitä yksinään. Auton asuntopuolella pitäisi olla 2-napaisesti toimiva (L ja N) varoke, ts 2 kpl. sekä lisäksi pääkytkin mikäli ryhmiä enemmän kuin 1, jonka käyttö kytkin korvaa pääkytkimen.
2 DIN VVS+autom varokkeen yhdistelmä on kaiken kattava, ja pienin sekä halvin.

Yheltä tutulta paloi tuollainen vikavirtasuoja...ei täsmälleen sama mutta samannäköinen.
Oli kiinni lohkolämppärissä.

Mutta ei siitä tarvi huolestua. Harva varmaan palaa. Ulkoroikassa käytellyt tuollaisia jossei ole itse pistorasia ollut suojattu.

Lähinnä kiinnosti tuo Motonetin myymä yksilö...

Se on ihan kelvollinen.

Joskus -70 luvulla tuli ekat vvs:t varastoon.
Sitten otettiin 2m jatkojohto, pistettiin poikki ja vvs siihen.
Niitä taisi mennä ihan myyntiin.
Nykyisin rakenne on vähän parempi, kuten tuo Motonetin myymä.

Lähinnä kiinnosti tuo Motonetin myymä yksilö...

Siis periaatteessa matkailuautossakaan ei mitään vikavirtasuojaa tarvita, vaikka sellainen niissä varmaan kaikissa on. Onko sulake sitten pakollinen?

Sulake tai nykyään johdonsuojakytkin on pakollinen, mutta se suojaa nimensä vain mukaisesti johtoja ei ihmistä.

Vikavirtasuojakytki n (VVSK) mittaa laitteen vaihe- ja nollajohtojen välistä virtaa ja jos niissä on eroa enemmän kuin tuo 30 mA eli virtaa karkaa jonnekin muualle, kuin nollajohtoon, niin se katkaisee molemmat johdot. Suojamaadoitusta ei kuitenkaan katkaista.
VVSK on käsittääkseni pakollinen uusissa asennuksissa ja jos vanhoja johdotuksia uusitaan, niin siinä samassa yhteydessä pitäisi asentaa myös nykyaikaiset johdonsuojakytkimet ja vikavirtasuojat.

Vikavirtasuoja on erittäin hyödyllinen lisäturva kaikille sähkölaitteille ja vaikka sellainen olisi jo sähkökeskuksessa, niin se ei haittaa mitään vaikka autossa olisi sisällä toinen.

Mitä tarkoitat suojajänniteellä?

Selv 2 tai 3, eli käyttöjännite pienoisjännite vaikka 12V. Esim 12V matkajääkaappi, TV jne... Samalla jännitelähteen kotelointi on suojaeristetty  (luokka 2), nykynimi "kaksoiseristetty", vahvistettu eristys..

Asunnoissa vikavirtasuojan voi jättää pois tarkoitukseen määrätyiltä pistorasioilta: jääkaapit ja pakastimet, liedet ja uunit, astiainpesukoneet, lämminvesivaraajat, pistotulpalla liitettävät kiinteästi asennetut pumput, puhaltimet, sähkökäyttöiset vesihanat, ilmansuodattimet, yms. periaatteessa kalvinkeitin/-automaatti.

Mutta nyt kyse matkailuautoista.

Palailen vanhaan kysymykseen...

Vikavirtasuojan kytkennässä on oma kytkentä nolla ja vaihejohdolle. Mitä tapahtuu, jos ne kytkee väärinpäin? Normaalisti kytkentä johtona on CEE pistoke, mutta mites Schukon kanssa, jos adapteripistokkeen kytkee väärinpäin? Sama juttu pistorasiaan asennettavalla vikavirtasuojalla. Miten toimii, jos se on kytketty "ylösalaisin"?

Jos L_(I)+N_(I)< 30mA ei mitää, mutta jos >30mA, niin suojakytkin laukeaa..

Ei ole siis väliä kumpiko virta on miinusmerkkinen, eli toimii kumminpäin vain.

Mihinkö sitä virtaa voi sitten karata: suojamaahan tai johonkin johtavaan/maihin.

Jos L_(I)+N_(I)< 30mA ei mitää, mutta jos >30mA, niin suojakytkin laukeaa..

Ei ole siis väliä kumpiko virta on miinusmerkkinen, eli toimii kumminpäin vain.

Mihinkö sitä virtaa voi sitten karata: suojamaahan tai johonkin johtavaan/maihin.

Tämä selvä...

Ihmettelin vain, kun kiinteässä asennuksessa on merkitty L ja N. Samoin pistorasiaan liitettävässä korostetaan, että se pitää asentaa oikein päin. Nuo hiukan hämää. Liittyykö tämä vain siihen hyvään asennustapaan?

se noissa kannattaa katsoa että paketissa lukee että on pakkasen kestävä....
ettei oo rele jäässä kun pitäs napsahtaa...

Retkipakuun...

Siihen vikavirtajohdonsuoj akatkaisijaan syöttäisin virran Defan Schuko pistorasiasta. 10 A voisi olla passeli, mutta mikä viive?

Jotain tuollaista linkin pakettia tuumailin asentaa.
https://www.finnparttia.fi/Keskuskomponentit/Vikavirtayhdistelmaet