Aihe: Talviauto -projekti (vain ideatasolla toistaiseksi)

Tuo, että autolla mennään/halutaan mennä satkua, kertoo jotain matkailutaipumuksis ta.
Entä kokemukset ylipäätään m-autoista? Teknisesti, onko vielä eka ostamatta vai viidettäkö tällä vuosi tuhannella ..?
Vaikuttaa paljon mitä vastaillaan, ettei jankuteta joutavia.. 

Kyllä m-autoissa yleisesti käytetään kennorakenteita kalusteissa, sisäovissa, -seinissä. Joskus jopa harmitellaan lapsiperheissä kennopöytää, kun 1mm melamiini ei kestä rauta-autolla nujimista.. 
Sanovat, että laatuautoissa umpipuuta 
Aika radikaalia on laittaa lämpöeristetty sisäseinä ohjaamon penkkien jälkeen tällaiseen tavan integroituu. Ei taida roikkupedille olla käyttöä?

Oletko kuitenki miettynyt miten paljon lisäeristäminen auttaa, tai onko hyötyä - miten sen mittaat?

Sitten tuli mieleen miksi 48V litukka, onhan niitä 12V:kin?
Perinteisempään ratkaisuun verrattuna 120Ah/48V Litukka painaa samat mitä 200Ah/12V AGM - ero on toki sisällä ja mitoissa; 6100Wh vs 2500Wh, mitoissa tulpakoko.. onko noin ettei ne kärsi ladata pakkasessa, varastointikin vähä sama, ja purku max -20C - eräästä katsottuna?

Tuo, että autolla mennään/halutaan mennä satkua, kertoo jotain matkailutaipumuksis ta.

Kovaa on kivaa ja matka taittuu

Kyllä m-autoissa yleisesti käytetään kennorakenteita kalusteissa, sisäovissa, -seinissä. Joskus jopa harmitellaan lapsiperheissä kennopöytää, kun 1mm melamiini ei kestä rauta-autolla nujimista.. 
Sanovat, että laatuautoissa umpipuuta 
Aika radikaalia on laittaa lämpöeristetty sisäseinä ohjaamon penkkien jälkeen tällaiseen tavan integroituu. Ei taida roikkupedille olla käyttöä?

Kyllä noitten kalusteitten valmistamisessa voi käyttää iha päätä ja tehdä pinnat niin ettei lusikka mene läpi jos sohii lautasen ohi 
Roikkupetin varaamalle tilalle on muuta käyttöä kuin nukkuminen.

Oletko kuitenki miettynyt miten paljon lisäeristäminen auttaa, tai onko hyötyä - miten sen mittaat?

Laskukaavat löytyy eristehäviöiden laskemiseen joka ei ole tarkka johtuen useasta muusta tekijästä kuten ikkunoista ja ilmanvaihdosta. Moni asia perustuu empiiriseen testaamiseen joka tässäkohtaa on hiukka vaikeaa koska tää menis maaliin ekalla yrittämällä. Todellinen hyöty jää nähtäväksi mutta se on parempi kuin lähtökohta.

Sitten tuli mieleen miksi 48V litukka, onhan niitä 12V:kin?
Perinteisempään ratkaisuun verrattuna 120Ah/48V Litukka painaa samat mitä 200Ah/12V AGM - ero on toki sisällä ja mitoissa; 6100Wh vs 2500Wh, mitoissa tulpakoko.. onko noin ettei ne kärsi ladata pakkasessa, varastointikin vähä sama, ja purku max -20C - eräästä katsottuna?

48V järjestelmät yleensä rakentuu 4 kpl 12V litiumakuista, toki akuston voi rakentaa yksittäiskennoistak in joka on paljon joustavampi ratkaisu jolloin voidaan käyttää vaikka 18 kennoa jolloin jännite nousee 65 volttiin. Victronin invertterilaturissa max jännite oli 66V jolloin korkeamman jännitteen tuoma hyöty voidaan maksimoida.
Mikään lyijyyn perustuva akkuratkaisu ei voita tehopainossa litiumipohjaisia akkuja. Akkujen lataaminen kylmässä on litiumkennojen heikkous mutta noi on joka tapauksessa aina lämpimässä tilassa kuten kaikki muukin "jäätyvä".

48V järjestelmät yleensä rakentuu 4 kpl 12V litiumakuista, toki akuston voi rakentaa yksittäiskennoistak in joka on paljon joustavampi ratkaisu jolloin voidaan käyttää vaikka 18 kennoa jolloin jännite nousee 65 volttiin. Victronin invertterilaturissa max jännite oli 66V jolloin korkeamman jännitteen tuoma hyöty voidaan maksimoida.

Onko nyt siis tarkoitus tehdä kaikki toimimaan invertterin kautta verkkovirralla vai meinaatko kuitenkin tempaista jostain sieltä 'akkujen välistä' 12 volttia osalle laitteista? Luulisi että suurin osa tarpeista on hoidettavissa 12 voltilla jolloin näin peruskoulupohjalta tuntuisi että olisi hyötysuhteen puolesta järkevämpää käyttää sellaista jännitettä jonka akusta saa suoraan. Jokunen vuosi sittenhän eräs someaktiivi pariskunta teki kyllä käsittääkseni jopa lämmityksen akkuihin ja invertteriin perustuen ja se se vasta kuulosti nerokkaalta idealta.

Tämä on hieman veikeän näköinen keskustelu, mielipiteitä kysytään mutta suurinpiirtein kaikki ammutaan alas kun ne on jo valmiiksi pohdittu loppuun saakka.

Onko nyt siis tarkoitus tehdä kaikki toimimaan invertterin kautta verkkovirralla vai meinaatko kuitenkin tempaista jostain sieltä 'akkujen välistä' 12 volttia osalle laitteista? Luulisi että suurin osa tarpeista on hoidettavissa 12 voltilla jolloin näin peruskoulupohjalta tuntuisi että olisi hyötysuhteen puolesta järkevämpää käyttää sellaista jännitettä jonka akusta saa suoraan. Jokunen vuosi sittenhän eräs someaktiivi pariskunta teki kyllä käsittääkseni jopa lämmityksen akkuihin ja invertteriin perustuen ja se se vasta kuulosti nerokkaalta idealta.

Tämä on hieman veikeän näköinen keskustelu, mielipiteitä kysytään mutta suurinpiirtein kaikki ammutaan alas kun ne on jo valmiiksi pohdittu loppuun saakka.

No tokihan minulla on idea jonka olen miettinyt, sen esitin tuolla alussa. Aika moni on yrittänyt ampua alas omia ideoitani ja sehän on hyvä. Teorioita ja ideoita tuleekin koestaa ja perustella ja kyetä puolustamaan niitä. Pyrin tässä saamaan esille sellaisia juttuja joita en itse ole älynnyt huomioida, kuten auton kantavuus, mitoitus tai ylipäätään koko ajatuksen järkevyyttä tekniseltä kantilta. Se mihin, miten ja miksi käytän tällaista laitetta ei oikeastaan edes kuulu tänne vaan kysymys on vain teknisen toteutuksen menetelmä. Jälleenmyyntiarvo on myös asia joka on omalla vastuullani ja tiedostan tämän.

Kysymykseen sähköistä, niin suuri osa laitteista toimii AC240V invertterin takaa, tämä helpottaa laitevalintoja kuten mikro, jääkaappi, lämmityskapineiden ohjaukset, viihdelaitteet  jne. jotka on suoraan talotekniikasta. Akustosta voidaan tuottaa mikä tahansa alempi jännite jos sellaista tarvitaan. Ne on yleensä pienivirtaisia laitteita tai hetkellisesti suurta tehoa vaativia jolloin kokonaishävikki pysyy pienenä korkean 95% muuntohyötysuhteen ansiosta. Akkujen 12V välistäveto ei kannata jos kysymyksessä on Litiumakut koska ne menevät epäbalanssiin ja aiheuttavat ongelmia latauksessa.

mm sähköautoja kannattaa pitää töpselissä ja pitää akut lämmitettyinä jotta niitten kapasiteetti ei romahda kylmässä kun auto on paikallaan, Kun sitten lähdetään liikkeelle akkujen kuormitus lämmittää akustoa itse. Akkujen lämmitys on ihan perusteltavissa varsinkin Litiumpohjaisissa akustoissa jos kuormavirrat on pieniä ja ollaan kylmässä. Akut tulee tietenkin eristää jotta niitten lämmittäminen on energiatehokasta.

Enempihän se on kiinni siitä kauanko aikoo "off grid" kerrallaan olla, siitä kapasiteetin laskenta lähtee kun tietää kuluttajat. Mitään järkeä en oikein koneellisessa ilmanvaihdossa näe ellei sitä integroi lämmityslaitteen käyttöön, turhaa energiankulutusta jonka myös luonto osaisi hoitaa ihan sopivasti, muutoinkin täysin tiiviissä rakenteessa on aina näissä pohjolan oloissa melkoinen kosteus ja homeriski.

Jos kukkarossa on painetta suosittelen ehdottomasti katselemaan pienten linja-autojen suuntaan, nyt saa ylileveitä aihioita edukkaasti mutta poikkeuslupia on saanut aika hyvin matkailukäyttö-muutoksille (korttivaatimus tipahtaa myös C:hen), linjalle ne ei enää kelpaa (2.6m). Samalla saa ruumatilan ja kantokykyä jolloin saa vettä vaikka kuutiotolkulla mukaan, samoin akkuja ja polttoaineita tai vastaavaa säilöttyä energiaa. Kattopinta-alaa on riittävästi ja ei se 80 (90) köröttely oikeasti voi mikään merkitsevä asia olla, ellei koko aihe ole sitten jotenkin hienostunut trollaus tai vastaava.

Jotenki alkaa kuulostamaan siltä, että nyt ollaan jonkun uuden äärellä, jota muut eivät ole vielä tehnyt - pedanttisuus on mielestäni hyve oikeilla argumenteilla 

Itse opin jo 90-luvun alussa insinöörinä, että jos meni esittelemään (valmista) suunnitelmaa (vanhemmalle) työkaverille, hän ymmärsi: "etsi 5 virhettä.."  - siltä se ainakin tuntui.. piti osata toimia toisin.

Miksikö esitin kysymyksiä alussa - ihan vain hahmottaakseni kysyjän tuntemusta näiden kulkimien rakenteista ja teknisistä toteutuksista. Epäselväksi minulle taisi jäädäkin.. painoasia ei voi yllättää näitä pidempää harrastaneita, eikä se että 3-aks autoa ei ajeta henkilöautokortilla . Jotain oletuksia tulee siis lähtökohdista pääteltyä, mikäli niitä annetaan. Kysyminen on toinen tapa.

Toivottavasti sähköasiat hanskassa, jos rakentamaan ryhtyy.. Suomessa kylläkin on verkkojännite ollut -80 luvun lopusta alkaen 230 VAC/50Hz - ei 240.

Siirryn katsomoon..

Eikös tuo nopeuskin ole 100 yli3500 kg. Koska alle 3500 rajoittaa vain tienopeus. Muistaakseni pitää olla kuljettajan takana väliseinä ja abs jarrut, oliko muuta. Tietäjät kertoo.
Joten ei se nopeus ole pointti nyt.

Lähetetty minun SM-F900F laitteesta Tapatalkilla

Eikös tuo nopeuskin ole 100 yli3500 kg. Koska alle 3500 rajoittaa vain tienopeus. Muistaakseni pitää olla kuljettajan takana väliseinä ja abs jarrut, oliko muuta. Tietäjät kertoo.
Joten ei se nopeus ole pointti nyt.

Tuossa ovat vaatimukset:
Yli 3500 kg matkailuauton suurin sallittu nopeus on lähtökohtaisesti 80 km/h. Jos nykyaikaisessa matkailuautossa on lukkiutumattomat jarrut sekä turvavyöt ja istuimien pääntuet kaikilla ajon aikana käytettävillä istuimilla voi matkailuauton nopeus olla myös 100 km/h. Turvavarusteiden olemassaolo on todettava muutos- tai rekisteröintikatsas tuksessa ja nopeudesta tehdään auton rekisteritietoihin merkintä.

Lainattu Traficomilta.

Eikös aloittajalla ole valmis, 8m kolmeakselinen matkailuauto.

Enempihän se on kiinni siitä kauanko aikoo "off grid" kerrallaan olla, siitä kapasiteetin laskenta lähtee kun tietää kuluttajat. Mitään järkeä en oikein koneellisessa ilmanvaihdossa näe ellei sitä integroi lämmityslaitteen käyttöön, turhaa energiankulutusta jonka myös luonto osaisi hoitaa ihan sopivasti, muutoinkin täysin tiiviissä rakenteessa on aina näissä pohjolan oloissa melkoinen kosteus ja homeriski.

Jos kukkarossa on painetta suosittelen ehdottomasti katselemaan pienten linja-autojen suuntaan, nyt saa ylileveitä aihioita edukkaasti mutta poikkeuslupia on saanut aika hyvin matkailukäyttö-muutoksille (korttivaatimus tipahtaa myös C:hen), linjalle ne ei enää kelpaa (2.6m). Samalla saa ruumatilan ja kantokykyä jolloin saa vettä vaikka kuutiotolkulla mukaan, samoin akkuja ja polttoaineita tai vastaavaa säilöttyä energiaa. Kattopinta-alaa on riittävästi ja ei se 80 (90) köröttely oikeasti voi mikään merkitsevä asia olla, ellei koko aihe ole sitten jotenkin hienostunut trollaus tai vastaava.

Tutkiskelin toki linja-autoja tai pikemminkin kirjastoautoja koska niitä saa liki puoli-ilmaiseksi, mutta niitten pituus on >12m ja painoa 15 tonnia, kuorma-auton tekniikka, kulutus on +20 litraa sadalla. Sisälle toki voisi rakentaa melkein mitä vaan saunasta lähtien, mutta tuossa on jo lliikaa kaikkea. Kompakti, taloudellinen ja "riittävä" sopii itselle paremmin. Tuollainen kevyempi ratkaisu on helpompi, 8 metrinen auto on siinä puolitiessä ei ollen liian pieni eikä liian suuri.

Tuo kantokyky ja sen rajat on saanut tässä vähän siipiä alle ja liikaa huomiota. Autoon ei mitään kivitakkaa olla rakentamassa, käytännössä lämpövaraaja, a-panelit ja lisäeristys. Lisäksi sisäosat tehdään kevyemmiksi ja tilavimmiksi.

Ja kuiten sanoin tämä on ajatus ja idea jotka on tulleet esille suunniteltaessa omaa "jokasään" liikkuvaa asuntoa. Mitään ajoneuvoa alustaksi ei ole vielä päätetty. 8 metrin auto sopii tarvittavien sisämittojen puolesta mainiosti kohteeksi.

Ja kuiten sanoin tämä on ajatus ja idea jotka on tulleet esille suunniteltaessa omaa "jokasään" liikkuvaa asuntoa. Mitään ajoneuvoa alustaksi ei ole vielä päätetty. 8 metrin auto sopii tarvittavien sisämittojen puolesta mainiosti kohteeksi.

onko sulla kokemusta tuollaisesta 8m 3aks etuveto asuntoautosta "jokasäällä"?

Ootko katsonut mitä ne maksaa? projektikuntoisia ei pahemmin löydy.

Kalliilta ja kovatöiseltä projektilta kuulostaa, eikä hyöty ole mielestäni missään nimessä vaivan arvoinen. Ei asuntoautossa talvella asuminen ole mitenkään mahdotonta tehdastekoisellakaa n.

Jotenkin veikkaan, että tämä on vain ajatusleikkiä joka ei koskaan toteudu. Onnea kuitenkin jos aiot yrittää toteuttaa 

Jos tommosen värkkää, niin koko putki eristyksiä myöten tyhjäksi. Ja kun aloittajalla tuntuu olevan komposiitti materiaaleista kokemusta, niin semmoisella ristiin, ensin vaikka pysty jokat 2mm x 40 mm ja sitten vaakajokitus 2 mm x 40 mm. Ja ruisku uretaani. Aukoihin valmiiksi ulkopuolelta alumiinipelti tuettuna ja koko tuubi umpeen. Ja kun uretaani eristys on tasattu, liimataan päälle alumiinipelti, se takaa sisälle tasalämpöisyyden, pinnoituksen siihen sitten jollain sopivalla kangasmateriaalilla niin ei ole edes kondessio ongelmaa. Voi sitten tehdä mihin kohtaan sopii aukkoja ja sen kokosia kun haluaa. Tulee aika lämmin vekotin, alkaa olla jo nolla energia taso, niin ei tartte edes sitä 150 kg lämmitys systeemiä laittaa

Tai oikeastaan repäsee koko alusta päälisen tyhjäksi kun aloittajalla oli alipaine hommistakin kokemusta, tekee uretaani- ja alumiinilevystä vaan sopivat seinät, lattian ja katonkin. Lisää seiniin sen 10 cm korkeutta, niin saa katon tarpeeksi korkealle.
Aika helppo homma eli eikun hommiin

P.s. noita ducaton alustoja ilman päälirakenteita saa euroopan puolelta käytettynäkin.

Jos tommosen värkkää, niin koko putki eristyksiä myöten tyhjäksi. Ja kun aloittajalla tuntuu olevan komposiitti materiaaleista kokemusta, niin semmoisella ristiin, ensin vaikka pysty jokat 2mm x 40 mm ja sitten vaakajokitus 2 mm x 40 mm. Ja ruisku uretaani. Aukoihin valmiiksi ulkopuolelta alumiinipelti tuettuna ja koko tuubi umpeen. Ja kun uretaani eristys on tasattu, liimataan päälle alumiinipelti, se takaa sisälle tasalämpöisyyden, pinnoituksen siihen sitten jollain sopivalla kangasmateriaalilla niin ei ole edes kondessio ongelmaa. Voi sitten tehdä mihin kohtaan sopii aukkoja ja sen kokosia kun haluaa. Tulee aika lämmin vekotin, alkaa olla jo nolla energia taso, niin ei tartte edes sitä 150 kg lämmitys systeemiä laittaa

Tai oikeastaan repäsee koko alusta päälisen tyhjäksi kun aloittajalla oli alipaine hommistakin kokemusta, tekee uretaani- ja alumiinilevystä vaan sopivat seinät, lattian ja katonkin. Lisää seiniin sen 10 cm korkeutta, niin saa katon tarpeeksi korkealle.
Aika helppo homma eli eikun hommiin

P.s. noita ducaton alustoja ilman päälirakenteita saa euroopan puolelta käytettynäkin.

Ei vaan riitä tilat uusien seinien laminointiin  täytyy varmaan rakentaa ensin halli missä voi ton tehdä !

Hmm.. miksi ottaa aihioksi ja purettavaksi kallis ja valmis m-auto, jossa kantavuus jo kintaalla?

Pikkupyöränen jakeluauto lämpökorilla?
(Kuva piiloitettu, klikkaa tätä niin näet kuvan.)
Ei tartte taivaissa asua, mutta mahtuu seisomaan - tekniikkaa voi ripustella alustaan eikä kantavuus lopu. Kennoillekin paremmin katolla tilaa.. ja paripyöränen takaveto pesee 3-aks etuvedon. Oikeastaan miksi pitäisi näyttää "detskulta" ? 

Kiitos, kyllä, tarkemmin kun ajattelee niin koppiautossa onkin paljon ideaa. 7 metrin kopilla oleva Mersun Atego. Kokonaispaino 8t, kantavuutta 3t.
Siihen vielä lisäeristeet ja sahaamaan ikkunoita ja ovi. Katolle sopii 15m2 paneleita jolloin lämpiää vaikka sähköllä 
Kopin alle kaikki  varastot, vedet ja tekniikka joten sisätilat kaikki asuinkäyttöön. Etuosaan sopii vielä parin neliön sähkösauna 
Jälleenmyyntiarvo ei putoa koska kopin voi vaihtaa toiseen eri käyttöä varten

Vielä kun kopin ja hytin saisi yhdistettyä niin senjäkkeen se ois siinä! 

Linkin foorumilla juttua noista kevyt kuorma-autoista.Kalliita on remontit noihinkin.
https://www.masinistit.com/keskustelupalsta/viewtopic.php?t=16879&start=40