Aihe: Stihl vai Husqvarna

  Tässä meikäläisen toka saha. Hyry Ps91 made in vinland. Oli aikoinaan suomen paras, jos leikkuteholla mitataan, sitten tuli Stilh Contra joka pikkasen tehokkaampi. (hataran muistini mukaan) Painoa muistaakseni 13.5 kg. tyhjänä?
  Nykyisin metsämuseo Luston kokoelmissa Punkaharjulla.

Tälläisen ostin mökkisahaksi kesällä ja en oo katunut,helppo käynnistää ja sahan keveys on plussaa mulle,puree isompaankin puuhun kuin voihin

  ^Hyvä kun on ketjun kiristys avaimilla! Vävyllä on ilman avaimia ketjun kiristys, me ei ainakaan oikein osata sitä käyttää?

Sinällään nuo mölytoosat on aika hirveitä...tulee käyteltyä nykyjään Makitan sähkösahaa, äänetön ja niin isoa puuta ei ole tullut vastaan etteikö olisi klapeja varten pätkinyt.
Eitä tarvi starttailla...laitt aa vaan virtanappi on.

Noin yleisesti....

Olen kuunnellut ammattilaisilta, että Stihlin ketjut ovat parhaita oikeisiin töihin. Muita ei joidenkin mielestä kannata hankkiakaan.
Ammattilehdissä lukee, että akkusahat alkavat olla jo metsurienkin suosimia. Akkuja on ammattilaisella matkassa jotain 7 kipaletta. Yhdellä akulla sahaavat 1-1,5 tuntiakin. Johonkin järeämpään puunkaatoon sitten polttomoottori. Sellaisen käyttö on kuulemma vähäisempää, kun moto tekee kaadot ja pätkii.

Kaverilla on mökkikäytössä sellainen makitan pieni akku moottorisaha. Näyttää huvittavalta mutta on kyllä hämmästyttävä peli.
Sillä pistää isonkin puun palasiksi vaikka terälaipan pituus ei ole edes puun halkaisijan verran.
Yllättävän kauan kestää akutkin. Pitää tietty olla tupla akut jos isompaa urakkaa tekee.

Ei varsinaiseen metsurihommaa mutta satunnaiseen puun katkaisuun ja pätkimiseen vallan oiva vehje. Puhumattakaan johonkin laudoitusten tekoon.

Mulla on Makitan pieni sähkösaha verkkovirralla...

Viimeksi pilkkosin 11 suurta koivua klapimittaan. Koivut kaadettiin ensin pätkimällä nosturiauton kouralla ja sahalla.
Saha, kuin saha pelaa hyvin, kunhan siinä on hyvä teräketju. Sähkösaha toki lähtee kevyemmin käyntiin, mutta kyllä siinäkin välillä pitää ketjua kiristää ja teroittaa, sekä lisätä öljyä.
Metsässä on sitten vanhempi pikkusaha Sachs-Dolmar, tai Partner. Aikoinaan oli painava Homelite. En enää jaksaisi sellaisella tehdä mitään. Sahoissa on aina piekonebensaa käytössä ja suht hyvin käynnistyy pidempienkin taukojen jälkeen.

Lainaisin kaverille Stigan moottorisahaa ja hällä verkkovirrattomalla mökillä sähkösaha (Bosch tai Metabo, liki saman väriset), jonka laipan ja ketjun oli ajanut loppuun siellä 
Joo, outo kombo kun aggrea pärrää ja pitkällä jatkojohdolla savutta pätkii koivuja  ei se nyt edes sahan luona ollut äänetöntä, miten lie tuo ekologisuus oli..

Tuo Stiga on(/oli 10 v sitten) sellainen nykyajan kikotin. Teräketju kamalan hieno, laippa matala. Ärsyttävä käynnistää, nännistä nipistettävä, on siinä ryyppykin jota ei kärsi juuri koskea. Käynnistysnarukin joku turvamalli; lyhyt ja ottaa kiinni vain vauhdista (ei voi tunnustella puristuskohtaa).. ikävin siinä on keskipakokytkin kun uutuuttaan ei ole koskaan ottanut kiinni kuin isoilla kierroksilla + siinä joku idiootti jarru, joka pysäyttää jo laskevilla kierroksilla terän - varmaan joku kukkapenkkipuutarhu rimalli. En ole tutkinut olisko säädettävissä. Varakoneena pysyy..

Viime keväänä, kun päätin, että Shindaivan temppuilut saavat loppua, niin katselin uutta tilalle hintaluokasta n. 200+. Vaihtoehtoina olivat Stihl ja Huskvarna. Hyskyssä oli vähän enemmän tehoa, jonka Stihl on kompensoinut kapeammalla ketjulla. Näin siis myyjän mukaan.

Huski lähti mukaan.

 Mökkisahakseni valitsin stihlin,jossa oli tarjolla ns.kevyt käynnistin ,minun käsille todella mieluinen.Kannattaa ostaisa tutustua tähän vaihtoehtoon!

Ohjeen mukaan.
Siitä vaan puuttuu se kohta, että tungetaan 47 numeron saapas kahvaan, jotta kaasu on täysillä ja sitten nykästään kolmas kerta...

tässä sinulle ja muillekin sahaan liittyvää https://www.youtube.com/watch?v=Pm3Epnk_X8c

   ^Joo kyllä taidoissa/tiedoissa parantamisen varaa.
  Tuo saappaan alla käynnistäminen on ehdottomasti harvoin käynnistäjälle turvallisin tapa.
  Tuutu lainasi veljelleen m:sahaa, joka lakkasi käymästä, sahan omistaja kysyi: pistitkö 2-tahti pensaa. Vastaus: jaa mitä 2-tahti pensaa .
  Tuntuu että porukat vertailee, merkin A. mökkiversioo merkin, B metsurimalliin. Pitäähän siinä eroa ollakin.
  Aikoinaan työkaverin veljellä on M:sahakauppa. Hän ei ottanut oman merkkinsä yhtä mökkimallia ollenkaan myyntiin. Sanoi asiakkaille, hakekaa muualta, mutta älkää tuoko mulle huoltoon.
  Velikin aikoinaan ajatteli mökkisahan ostoa, sanoin osta käytetty ammattimalli. Niin se sitten tuli minulle, kun veli mökistään joutui luopumaan sairauden vuoksi.

Eikös sitä sahan massaa käytetä hyväksi kun narusta nykästään. Ilmassahan se tehdään. Saha menee alaspäin ja narusta vedetään ylöspäin. Urakka päällä.
Puuilon Jönkkäri potkii kivasti takaisin, vaikka naru välissä. Mutta aina käynnistyy.

https://youtu.be/_ay8nSk6wAY

Eikös sitä sahan massaa käytetä hyväksi kun narusta nykästään. Ilmassahan se tehdään. Saha menee alaspäin ja narusta vedetään ylöspäin.

Kyllä sen sahan on oltava tukevasti paikoillaan ja vain vetokäsi liikkuu. Jos voima ei riitä, hanki "kevytkäynnistys-malli"
Itse tykkään pitää takakahvan polvien välissä kun käynnistän.

Riippu vähän minkä tehoista ja painoista sahaa on käynnistämässä.

Pikku rankakoneen käynnistää näppärästi (oik. kätinen) vasemmalla kädellä tiputtaen koneen alaspäin. Oikea hoitaa narunvedon. Usein riittää että pitää koron, jos ei ole tiukat puristukset.

Isonkoneen kanssa etukrusifiksi vaatii jo papua. Helppo (omasuosikki) on laittaa takakahva oik. sisäpolvitaipeeseen vähän poikittain, ei siis jalkojen väliin pitkittäin. Sitten kun nykimisessä tulee hiki, niin maahan ja kengänkärjellä takakahvan alaosaa (leveä levy) pitää kannon päällä - ei siis kaasua pidetä kun se pysyy pitämättäkin. Ja noi mun kannot hangen sisässä, eikä mitään ammattilaisen metrisiä