Aihe: Ensimmäinen auto

Kärsimys piti tuplata.
Ennen ostopäätöstä kannattaa tarkastaa laitteiden toimivuus. Thetford-kasetti ei kummoinen kapistus ole. Luukun toiminta ja tiiveys on helppo tarkastaa.

Juuri noin. Tässä tapauksessa oli vuokra-auto eikä matkailuautoista kokemusta muutoinkaan. Kasettivessaa ajattelin itsekin. Mutta voiko noissa autoissa haju tulla harmaavesisäiliön kautta jos viemäriputkissa vuoto?

Joo, hirveästi ei ole käytännön vinkkejä asiaan vielä tullut, joten odotellaan kokeneempien kommentteja.

Etuvedolla kyllä pärjää. Kavereilla on ollut Fiatin pakuja rallihommissa, jolla vedetty kilpa-autoa ympäri Suomen ja aina on pärjätty. Provosoiden sanoen on ajotaidon ja ennakoinnin puutetta, jos etuvedolla ei pärjää.

Lähes kaikki tavarat saadaan pakattua kärryyn ja joitain pientä tulisi auton kyytiin.

Lähinnä mietityttää, että onko +10-15v 20te vanha auto ylipäätään huono ostos vai onko ne kaikki jo saaneet kosteusvaurioita ja onko asioita joita kannattaa ottaa huomioon.

Miten talvisäilytys pihalla toimii?

^
Jos talvet lumihangessa seissyt, lumet katolla talviunessa. Kevät aurinko humppaa sisälämpöä ylos-alas ja kosteailma pysyy hangen alla kun venttiilit tukossa, pahaakin jälkeä voi tulla.
Toisaalta vajaalla eristyksellä talvikäytössä sisäpinnat saattavat kostua. Jos pihaa okt:ssa riittää, niin 4m korkea kaarihalli pihaan niin on lumilta rauhassa ja ilma kiertää.

Ei p*skan haju voi muualta tulla kuin kasetista. Ja siinäkin läpän huonon sulkeutumisen/irtoamisen tai sen tiivisteen välistä. Riittää kun vessapaperia huolimattoman jäljiltä.

Toisaalta vuokra-auto on uusi tuttavuus yleensä. Silloin ei voi tietää onko suunnitteluvika. Kasettityypistä kiinni lisäksi, esim. C2x0, ja tuuletus kasetin huoltotilaan (siihen saa tilalle soc-sarjan jolla löyhkä ulos), alipainetta kattoluukkujen kautta ja hatara tiiveys isuinosan ja seinän/lattian välissä.

Harmaavesisäiliökin voi haista sisälle. Joskus näin on päässyt käymään. Siihen auttaa altaiden tulpat.
Vuokrakapineissa ongelmana on kaluston sekalainen kunto ja käyttäjien kokemattomuus.

Provosoiden sanoen on ajotaidon ja ennakoinnin puutetta, jos etuvedolla ei pärjää.
Miten talvisäilytys pihalla toimii?

Kattoluukut hieman raolleen ja talvisin lumen poisto katolta. Tärkeää on vesijärjestelmän kunnollinen tyhjennys.
Erillinen katos ei haittaa. Pressua ei katolle kannata laittaa kun estää ilmankierron.

Lähinnä mietityttää, että onko +10-15v 20te vanha auto ylipäätään huono ostos vai onko ne kaikki jo saaneet kosteusvaurioita

Ei ja ei.

Kattoluukut hieman raolleen ja talvisin lumen poisto katolta.
Erillinen katos ei haittaa. Pressua ei katolle kannata laittaa kun estää ilmankierron.

Päinvastoin, pressu estää lunta tukkimasta ilmareikiä.
700W puhallusta  ½h/vrk ja ilma vaihtuu.

Päinvastoin, pressu estää lunta tukkimasta ilmareikiä.
700W puhallusta  ½h/vrk ja ilma vaihtuu.

Ilma vaihtuu minne?
Kokemukseni mukaan lumen painama pressu painautuu aika tiiviisti alustaansa vasten. Ilmareiät  pysyvät auki. Ilma näistä rei'istä ei pääse liikkumaan mihinkään.

Ilma vaihtuu minne?
Kokemukseni mukaan lumen painama pressu painautuu aika tiiviisti alustaansa vasten. Ilmareiät  pysyvät auki. Ilma näistä rei'istä ei pääse liikkumaan mihinkään.

Kuka sitä nyt pelkkää pressua laittaa, pitäähän sinne alle laittaa harjakaton mallinen kehikko, lumet voi pudottaa helpommin alas ja ilma kiertää.

Vasta oli toisessa ip-lehdessä juttu otsikon aiheesta.

Vetotapa, rakenteet ja laatu sivuutettiin täysin. Samoin alustavalmistaja. Hyvää alustaa ei ole. Työkoneita kaikki. Kaikissa on ongelmansa ja etunsa. Kosteusmittaus ei ole osan autoista kohdalla edes tarpeen. Ehjä on käytännössä aina kuiva, kun laatu on kohdallaan.

Asunto-osan valmistajilla on oma filosofiansa kaikilla. Erot ovat välillä suuriakin. Daciasta Mersuun ja siitä eteenpäin, kun autoihin vertaa.

Etuvedolla pärjää yleensä, mutta paripyörätakaveto uusilla nastarenkailla on talvessa ylivoimainen. Kokemusta molemmista.

Auton pituudella ja joskus korkeudellakin on väliä. Jos ketteryys on tärkeää niin auto sen mukaan, sama juttu tilojen kohdalla. Jos auto on hiukankin kapeampi kuin yleisin 2,35 m sen huomaa sisätiloissa kyllä.

Etuvetoisessa takaylitys vaikuttaa muuten yllättävän paljon. Omassa lyhyt ylitys ja se menee kesät talvet sinne minne takatuupparikin. Nelikko enää parempi, mutta..

Kun/jos sitä takaylitystä on reilummin, on siellä painoakin jo ennen sen takatallin kuormaamistakin, ja kun se paino on taka-akselin takapuolella, se tekee (kärjistäen) taka-akselista kiikun ja vähentää etuakselilta painoa. Silloin takaveto on ehdottomasti parempi. Mutta jos paino jakautuu akselien väliin (harvemmin näissä humppakopeissa) on ihan sama vetääkö etu- vai takapyörät. Yksikään matkailuauto ei taida olla etupainoinen 

Se ketteryys tulee useimmin akselivälistä. Mulla edellinen oli lyhyellä akselivälillä ja reilummalla takaylityksellä, eikä se mikään kiva ollut talvella mutta pirun ketterä ahtaammissa paikoissa. Nykyinen taas pitkällä akselivälillä menee kuin juna maantiellä mutta joskus ahtaissa paikoissa joutuu venkslaamaan. Nykyinen n. 20cm pitempi kuin edellinen, akseliväli n. 1m pitempi.

Eikä nää alustat mitään työkoneita ole, työleluja mun mielestä ennemminkin. Ainakin ne työkoneet jota olen ajanut, oli ajoergonomia ihan toisella planeetalla kun näissä himmeleissä mutta kai sekin on vaan mun mielipide 

Kuka sitä nyt pelkkää pressua laittaa, pitäähän sinne alle laittaa harjakaton mallinen kehikko, lumet voi pudottaa helpommin alas ja ilma kiertää.

Pelkän pressun laita ja koppi on rutikuiva.

Nettikaravaaniin kun laittaa 20000€ ylärajaksi ja vetokoukun niin tulee monta aika vähänkin ajettua matkailuautoa joilla maantiellä pärjää kevytperävaunun kanssa .
Eiköhän niistä joku vastaa myyjän puheitakin melkein , toimivuudesta ja raikkaudesta ja joista saa pienellä laitolla käyttökelpoisen motorhomen .

Etuvetoisessa takaylitys vaikuttaa muuten yllättävän paljon. Omassa lyhyt ylitys ja se menee kesät talvet sinne minne takatuupparikin. Nelikko enää parempi, mutta..

Eikä nää alustat mitään työkoneita ole, työleluja mun mielestä ennemminkin. Ainakin ne työkoneet jota olen ajanut, oli ajoergonomia ihan toisella planeetalla kun näissä himmeleissä mutta kai sekin on vaan mun mielipide 

Hyviä kommentteja, mutta noihin tartun.

Mulla oli kuusimetrinen Transu edellinen. Hyvä liukkaalla/lumessa etuvetoiseksi, mutta ei lähelläkään nykyistä paripyöräsprinteriä . Kiinni jäin ensiksi mainitulla jäiseen ylämäkeen ja alkoi kylmätä, kun rupesi valumaan alaspäin ja kääntymään poikittain.

Jälkimmäisessä olet tosiaan oikeassa, vaikka sanaleikiksi meneekin. 519 Sprinteristä saattaa tulla hyvä ajoltaan, kun saan alustan hiottua kuntoon, mutta tyyppivikansa siinäkin on.

————————

Mutta kuten todettua, alusta on vain puolet autosta, tai enemmän tai vähemmän, riippuu käyttäjän painotuksesta. Jos alusta on tärkein, niin VW retkeilyauto alle mun mielestä. Jos ei ole, niin sitten tarkasti tutkimaan pohjaratkaisuja. Niistä vielä sen verran, että suurin osa autoista tehdään 60-vuotiaille pariskunnille, joilla on varaa ostaa uusia. Lapsiperheellisen on haasteellisempaa löytää sopiva auto. Ja sitten vielä painoraja; suurin osa painaa täydessä varustuksessa yli 3500 kg. Jos se haittaa ja kortti ei ole este, niin heti järeämpää alle.

Ja sitten mitenkään aloittajaan viittaamatta (hänhän on tässä aivan oikein tietoa hakemassa), itteä hirvittää se, minkälaisia vääriä valintoja valtava joukko uusia ja alaa tuntemattomia koronaostajia on tehnyt ja tulee tekemään nykyisillä myyjän matkailuautomarkkin oilla. Kohta on paljon tavaraa taas myynnissä ja osa ei löydä ostajaa kuin polkuhintaan.

Edellinen oli 750 cm pitkä akseliväli 405 cm eli takaylitystä reipas 250 cm. Ja aina etu-akselin paino tapissa ja taka-akselilla kantavuutta.

Eli en pelkäisi, kas kun aina sillä taka-akselin sijoituksella pelataan akselipainot optimiksi kaikissa tavara-autoista pikkupakusta isompiin viisi akselisiin kuorma-autoihin. Ja sama koskee matkailuautojakin.