Kalustehommat saatiin nyt sitten finaaliin
Vain pöytärakennelma keulaan on tekemättä ja myös vessaan laitetaan tasolevy vanhan tason päälle ja allas jätetään kokonaan pois. Päätettiin, että vessakäynnin jälkeen yhdellä askeleella pääsee kädet pesemään keittiön hanan alle. On jotain hyötyäkin pienestä vaunusta- on pienet etäisyydet
Käsien pesua suurempia peseytymisiä emme tee vaunussa. Isommat pesut tehdään järvi- tai jokivedellä.
Vetolaatikot maalaan sisältä ja samoin nuo kaikki vanereiden otsapinnat täytyy käsitellä sopivalla maalilla.
Mutta onhan siinä vielä hommia. Mm. valaistus, vaikkakin me liikutaan kesällä, mutta koskaan ei tiedä vaikka syyskesällä ollaan liikkeellä. Sähkö- ja kaasutyöt odottavat myös toteutusta. Niin ja ikkunoihin pitää laittaa myös pimennys- ja sääskiverkot, eli on siinä vielä hommaa, mutta pikkuhiljaa...
Vetolaatikot paikallaan. Saapa nähdä, riittääkö yksi ponnahdussalpa/laatikko pitämään laatikon ajon aikana kiinni. Jos ei, niin toiselle laidalle on helppo lisätä toinen salpa.
Jännäksi meni koivuvanerin riittäminen. 14.4 neliötä ostettiin ja noin 20 x 40 senttinen pala jäi käyttämättä! Tietysti pieniä hukkapaloja lisäksi. Mutta tarkkana piti olla sahauksessa, että ei tule lopussa susikappaleita. Ei olisi ollut mukavaa lähteä hakemaan yhtä koko levyä enää lisää.
Näistä vanhoista pöytälevyistä tehdään keulaan pullokotelon päälle kapea taso ja kotelon kyljestä lähtevä sänkyjen väliin varsinainen pöytä, kiinteästi asennettuna toisesta päästään yhden jalan varaan. Näistä jää vielä sopivasti materiaalia vessan tasolevyn tekoon.
Sänkyihin tulee 10 senttiset patjat. Päälliset päätettiin teettää "ammattilaisella".
Ponnahdussalvat vaikuttavat ihan kunnollisilta ja olivat helpot asentaa. Millin painalluksella ovet avautuvat ja jousi työntää oven raolleen. Magneetti pitää kiinni. Vetimiä ei tarvita