Koivuvanerista saa siistiä mutta se on herkempää ottamaan väriä kosteudesta, pinnoitus toki estää sen mutta muista esim maalata sahatut pinnat ennenkuin listoitat tai muuten "päättelet" ne..

Hyvä ja aiheellinen kommentti/neuvo
Minulla jäi sopivasti tuota seiniin ja kattoon käyttämääni Tikkurilan tartuntapohjamaalia ja pintamaalia myös. Noilla vois käsitellä tai sitten pitää katsoa valmiita sahauspintoja, miltä näyttävät, jos käsittelisi ne esim. läpikuultavalla venelakalla tmv.

Eihän se niistä päistä vettä ime niin että haitta olisi muuta kuin visuaalinen mutta ku se kerran pääsee sinistymään niin hankala piilottaa sitten jälkikäteen..

Totta puhut. Pitää kehitellä jotain. Tuli mieleen myös nuo paneelivahat.  Aikoinaan tuli hankittua sisäpaneleihin ja jäänyt sitten varastoon.  Voisi toimia ihan hyvinkin, ne kun ovat läpikuultavaa tavaraa.  Kuitenkin tuo vanerin leikkauspinta on itsessään ihan hyvän näköinen, että ei välttämättä raskisi peittää. No tuo on tietenkin makuasia.

Venelakka kellastaa pintaa hieman mutta muuten se on etoa tavaraa.

Pitää tehdä muutamia kokeita hukkapaloille noilla kotona olevilla aineilla.  Tuo venelakka jää varmaankin viimeiseksi vaihtoehdoksi, kun sitä ei satu olemaan kotosallakaan.

Ajattelin vähän purkaa tuntojani.  Aina kaikki ei mene niin kuin suunnitellaan.  Nyt kävi näin.  Pari viikkoa ollaan odoteltu niitä valmiiksi tehtyjä kalusteiden osia.  Nyt kärry on valmiina lähtöön, mutta kotiin tulee kokonaiset levyt.  Päätettiin lopulta turvautua omaan pöytäsirkkeliin.  No, miten tässä näin kävi.  Starkilla on menossa muutokset, myös siellä sahauspalvelun puolella.  Myyjä lupaili silloin kaksi viikkoa sitten laitteiden olevan toimintakunnossa viikon, kahden sisällä.   Mutta eipä olleetkaan, oli tullut mutkia matkaan purunpoistolaitteid en kanssa.  Myyjä laittoi sahauskaaviot naapuritontilla toimivalle kalusteverstaalle, ajatuksella, että he sahaavat osat.  Sain tarjouksen työstä, mutta toivomaani toimitusaikaan en saanut selvää vastausta. Kysyessäni vielä lisätyönä kolmen muotoon sahattavan osan tekoa, hinta pomppasi pilviin. Tuli heti tunne, että nyt yritetään kusettaa meikäläistä oikein kunnolla.  Ehkä ajattelivat, kun asiakas haluaa toimituksen parin päivän toimitusajalla, niin silloin on vara pyytää miltei mitä tahansa.    Mutta eipä onnistunut.
Harmittaa vaan, kun meni hyviä työilmoja hukkaan odotellessa valmiita kappaleita.  Nyt on parin kympin pakkaset.  On vähän kuivat kelit lähteä kärryn kanssa liikkeelle.  Mutta sittenpä on levyt kotona ja ootellaan lauhempia ilmoja, että päästään jalostamaan levyjä osiksi ja sitä myöten asentamaan paikalleen
Ja mikäs tässä, ootellaan  kevään edistymistä ja päivien pitenenemistä

No sehän on ihan normaalia että projektit välillä ottaa muutaman askeleen taaksepäin kun on ensin saanu yhden eteen. Vaan kohtahan ne ilmat alkaa lämpiään niin pääsee taas touhuaan.

No näinhän se tuppaa olemaan.  Tavoitteena on kuitenkin muutamista mahdollisista taka-askelista huolimatta saada vaunu valmiiksi, jotta päästään jälleen tuonne Nellimin maisemiin, missä  Retron kuvat ovat viime kesänä otettu.
Komea on tuo Sinun vaunusi ja sattuu muuten olemaan samaa vuosikertaa kuin tuo meidän Piccolo 420
Hoksasin, että en ole aiemmin laittanut  Retrosta kokokuvia, joten nyt korjaus asiaan

Nyt meni sormi suuhun.  Kuvien laitto tökkii nyt.  Yritän myöhemmin uudestaan

Komiasta se on kaukana kun lähempää kattoo. Pitäis jossain välissä tehdä tästä oma kertomus tänne foorumille.

Tässä nyt uudelleen tarkemmin lueskelin tämän projektin läpi niin ainakin nyt tietää mitä vaunu on syönyt kun on käytännössä uudelleen rakennettu. Hienoa työtä.  Ja tälläsessä projektissa mukava kun saa tehdä just sellaisen omanlaisensa kuin haluaa. 

Testeriä pidetään osin epävarmana ja se voidaan korvata käsin heilauttamallakin. Raskaisiin ei testeri ilmeisesti oikein sovellu.

Eikä myöskään kovin keveisiin. Joskus tuli testailtua niin sellainen koirankopin kokonen sutsuki alto ei menny uusillakaan iskareilla tärytesteristä läpi vaan kun laitettiin pari kaapin kokosta ukkoa autoon niin saatiin lukemat kohdalleen. Liekkö alkanu auto pomppiin tuossa levyjen päällä vai mikä.

Kylläpä teetti kuvien siirtäminen töitä, ennenkuin onnistui.  Tein aluksi niin kuin viisaammat ovat neuvoneet, eli buuttasin koneen. Aluksi näytti, että se auttoi, mutta kun erehdyin yrittämään siirtää kertaalleen kopioitua kuvaa, niin eipäs onnistunutkaan.  Elikkäs siirrettävät kuvat pitää olla ns. alkuperäisiä tiedostoja, ainakin sellaisen johtopäätöksen tein.
Kuvissa vaunu Nellimin maisemissa viime kesän kalastusreissulla.  Alimmassa kuvassa viime viikolla haetut levyt odottavat peräkärryssä "jalostamista"
Nyt on menossa kituviikot.  On sen verran pakkasta, että ei tee mieli lähteä sahaushommiin.  Kunhan ilmat lauhtuu kymmenen asteen tuntumaan, niin silloin pannnaan pöytäsirkkeli "laulamaan"

  Päätettiin lopulta turvautua omaan pöytäsirkkeliin.

  Onko sulla hyväkin pöytäsirkeli?
  Mielestäni käsisirkelillä vinkoilla kiinnitettyä suoraa lautaa/putkea vasten pääsee parempaan tulokseen, kuin omalla pöytäsirkelilläni. Tietenkin puiset sopivan korkuiset pukit on hyvä olla, jotta selkä ja polvet ei väsy.
  En tarkkaan tunne tuota käyttämääsi vaneeria, toivottavasti on pinnoitettu molemmin puolin samanlaisesti, vaikka onkin eri väristä. Muutoin vaneeri tuppaa käyristymään säiden mukaan.
  Kuvien laitossa mullakin kerran viime viikolla  ongelmia, eilen tuli ihan normaalisti raahaamalla, oli  lähetetty @-postissa ja kopiotu .
  Liian isot ei tänne mahdu.

Tämmöisiähän nämä harrastekäyttöön valmistetut edulliset pöytäsirkkelit ovat.  Pöytätasohan on todella pieni isompien levyjen leikkaamiseen, mutta olen laajentanut "pöytää" simppelisti neloslaudoilla ja pikavingoilla.  Tuolla varustuksella olen sahaillut vaunussa tarvittavat ohuet vaneritkin.  Ohjaririman voi laittaa samaisilla vingoilla lautoihin.  Itse hyväkuntoinen terähän se varsinaisen työn tekee.  Muutamia pyöristysäteellä tehtäviä kaarevia sahauksia olen koesahannut kuviosahalla liikkeistä saamiini mallilevykappaleisi in.  Parhaan tuloksen sain metalliterällä, jossa hammasjako on tiheämpi kuin puun sahaukseen tarkoitetussa terässä.  Pinnoite sahauksen reunassa pysyy parempana, lähes virheettömänä metalliterällä sahattuna.   
Tietysti vaimo on mukana työssä aina kun omilta töiltään joutaa.  Meillä on pitkä kokemus yhdessä tekemisestä

Varmistin tuon vanerin pinnoituksen ostaessani levyjä.  Pinnoite on molemmilla puolilla samanlainen ja tehty samanlaisella tekniikalla, joten uskon, että levyt pysyvät suorana noissa olosuhteissa.

Ja vielä noitten kuvien siirtämisestä.  Tosiaan voin sanoa:  "Ei päivääkään, ettei jotain uutta".  Tietotekniikka on jotain sellaista, että sormi menee suuhun ja silloin on avuton olo.  Kun aikansa kokeilee erilaisia konsteja, niin eiköhän ratkaisu löydy jossain vaiheessa.  Silloin tulee usein sellainen ahaa-elämys, että onnistuinpas.  Kuten eilen illalla varmaan ainakin viidennen kerran jälkeen, että kopioituja kuvia ei kannata yrittää siirtää.  Varalta pitää kuitenkin todeta, että ainakaan minulla se ei onnistu


Kuten olette jo aiemmissa kuvissa huomanneet, ns. pikavingat ovat hyvin usein mukana eri työvaiheissa.  Niin tässäkin tapauksessa.  Voin jopa sanoa, että vingat ovat tärkeimmät "työkaverit" - vaimon jälkeen

Tämmöisiähän nämä harrastekäyttöön valmistetut edulliset pöytäsirkkelit ovat. 

Mulla on juuri tuollainen halpa pöytäsirkkeli....

En vain saa sillä mitenkään suoraan sahattua. Aina vääntää sivulle, vaikka on ohjurit. Timpuuri sanoi, että sitä pitää varmaan vähän säätää.
Säätäminen on mun kohdalta vähän niin ja näin. Haaveissa on sellainen kääntöpöydällinen pöytäsaha, josta saa käännettäessä jiirisahan. Sellainen ainakin luottotimpuurilla toimi hienosti. Niitä vinkoja ei ole koskaan liikaa. Mulla niitä taitaa olla 20 kipaletta.

Ps. Näyttää olevan turvasuojat kadonneet terän päältä.