Aihe: Talvirenkaat autoon

Pitääkö olla uusavuton?

No eihän se sitä aina ole, en ainakaan koe itseäni uusavuttomaksi vaikka rengashotellia ole käyttänyt sieltä 90-luvun lopulta asti. Nyt kausisäilytys ja vaihto maksoi 30 euroa.
Mutta vaikka renkaat olisi kotona niin en kyllä mihinkään renkaanvaihto ruljanssiin rupea vaikka olisi suojaa maaliskuulle asti.

Lienee kyse palokuormasta. Sisältäähän rengassarja aika montakymmentä litraa raakaöljyä.. taannoin etelähelsingin puolella maakunnissa lämmittivät talojaankin suomiserkun silestoneill, kuhan kuluttivat eka kankaille suomisakot..

Se tuli todistettua Turussakin kun Rengas Turun varasto paloi.
Meillä vietiin aikoinaan työpaikan renkaat rengashotelliin. Oltiin pesty ja merkitty lapuilla jokainen rengassarja erikseen. Renkaita oli ehkä pariinkymmeneen autoon. Renkaanvaihtoaikaan kaikki renkaat oli sekaisin ja laput revitty irti. Osa oli kateissakin ja vaihtuneet. Se loppui siihen.
Nykyisin kalusto on liisattu kolmeksi vuodeksi ja renkaanvaihto on leasingsopimuksessa . En tiedä missä säilyttävät renkaita väliajan.

Joka vuotiseen nastarengasvänkäyks een pitää todeta, että huono kuski, jos ei pärjää pikkuautolla kitkoilla siellä missä raskaskin liikenne..

Jos laskee Väylän varressa makauksia, niin paljon paremmin pikkuautot pärjää...

Matkauautossa oli kitkarenkaat ympäri vuoden.
Golf autossa on talvirenkaat nastoilla. Liikun Kuopio - Lahti alueilla. Seniorina vaihdatan renkaat nykyisin muilla. Renkaat autovajassa. Siis ei turhia touhuja.

Minäkin voisin vaihdattaa ulkopuolisella renkaat...

Eivät ole hinnan kiroissa, mutta se työ on aika monesti sellaista liukuhihnahommaa. Nostot tapahtuu mistä sattuu ja mutteripyssy laulaa ilman minkäänlaista momentin tarkistamista. Työn jälkeen pitää ilmanpaineet kuitenkin sovittaa ja momentit tarkistaa pulteista. Ovat monesti huippukireällä.
Itse tehdessä tulee tarkistettua monta kohtaa. Renkaiden paikat, levyjen vastinpintojen puhtaus, joka tulee tehtyä teräsharjalla. Paineilmalla jarrujen puhdistus pölystä ja vaikkapa jarrupalojen, jousien ja laakerien tarkastus. Vetonivelten suojakumien tarkistus, mahdolliset öljyvuodot ym. Vaihdon jälkeen renkaiden kunnon pesu ja paikkatietojen merkintä renkaan sisäsyrjään. Paljon varmaan muutakin.
Renkaanvaihto on jossain määrin terapiaakin, mutta varmaan tulee hetken päästä se aika itsellekin, että pitää homma ulkoistaa.

Henkilöbiilissä 4x4 ja kitkat , ei tartte vaihdella ollenkaan.

^ ^ Koulupojat nosti ison ketjun palveluksessa bensatankista isoa Käkkylää. Oli varmaan kova sesonkikiire, eikä joudettu aina vahtimaan poikain puuhia...

Mulle riittää tekemään pahaa kun nostellaan nykyautoja helmasta, siis kynnyskotelon terävästä saumasta - ihan sama onko kumi/puukoolinkia välissä. Ei ole valmistajan tarkoittama nostopiste. Jopa muovien annetaan jäädä väliin.. ei kiitos palvelulle. Tietty, jos ei oma, vuokravehe (lue: liisari) - ihan sama..

Vastaavasta annoin oppitunnin Bilialla kun samasta kantista pilari nostimen 10cm käpälälaput painaa nostettun auton kynnystä 2cm lontolle. Ei kiitos firmalle.. samalla reissulla, pyörän pulttien hattuja katosi 6kpl. Välitön reklamaatio, lähti kaivelee varastoa.. katselin huollossa vieraileita auttoja. Kaikista uupui muovihatut. Rengaspalveluissa viimeistään unohtuu kaikki..

Kaikenlaisia firmoja te käytätte, jos asiakkaan kalustoa kohdellaan tuollatavalla.  Ite käytän pientä paikallista rengasfirmaa kun uusia renkaita tarviin alle ja siellä kyllä pistetään tarkasti kumitallat oikeisiin kohtiin rungon alle.   

öööö...eikös joitain autoja kuulukin nostella juuri siitä terävästä saumasta...
mulla on pihassa kahden eri merkkisiä autoja joita kaikkia nostellaan juuri siinä terävästä saumasta ja alkuperäinen tunkkikin on muotoiltu juuri siihen...
Saumaan on jopa merkattu kohta johon tunkki tulee.... 
ite nostan siitä ja noston jälkeen aina suihkautus massaa päälle varoiksi....

Tunkki on usein lovettu niin, että nosto on sen sauman kohdalla, mutta auton paino kohdistuu molemmin puolin, ei saumaan. Hallitunkilla nosto tuosta kohtaa kohdistaa painon nimenomaan saumaan ja sitä auto ei kestä.

Tunkki on usein lovettu niin, että nosto on sen sauman kohdalla, mutta auton paino kohdistuu molemmin puolin, ei saumaan. Hallitunkilla nosto tuosta kohtaa kohdistaa painon nimenomaan saumaan ja sitä auto ei kestä.

Henkilöautoa ei kotioloissa aina pysty nostamaan hallitunkilla muualta, kuin helmasaumasta...

Itselläni on hallitunkissa lovettu puupalikka välissä. Tällä tavalla sauma menee loveen ja rasitus tasaantuu sauman molemmille puolille.
Mutta esimerkiksi mun retkeilyautoa ei saa lainkaan nostaa helmoista. Ei edes auton omalla tunkilla.

hmmm...kyllä noissa orggis tunkeissa on tunkin päässä loveus mutta ei se silti yletä sinne pohjaan asti.
Käsittääkseni ainakin näissä on tarkoitus estää auton luiskahtaminen pois nostopäästä.
Merkeissä ja malleissa on varmaan eroja.

Hallitunkin päässä on tietty kumitalla johon kuorma jakautuu.
Yks tuttu yritti nostaa siitä pokkauksen vierestä ja helma meni kasaan.... joten kyllä se pokkaus on joskus vahvin paikka....

öööö...eikös joitain autoja kuulukin nostella juuri siitä terävästä saumasta...
mulla on pihassa kahden eri merkkisiä autoja joita kaikkia nostellaan juuri siinä terävästä saumasta ja alkuperäinen tunkkikin on muotoiltu juuri siihen...
Saumaan on jopa merkattu kohta johon tunkki tulee.... 
ite nostan siitä ja noston jälkeen aina suihkautus massaa päälle varoiksi....

Siinä nostokohdassa on yleensä vahvistus, joten täsmälleen siitä kestää nostaa. Mutta sekään paikka ei kestä sivuttaisia vääntöjä, joten siksi tunkin nokka on tehty passaamaan siihen kohtaan.

Useimmissa autoissa auton omaa tunkkia suositellaan käyttämään vain rengasrikon yhteydessä...

Renkaanvaihdot tulisi suorittaa "oikealla" tunkilla.