Asia ei ole ihan niin yksinkertainen.
Jos ansiosidonnaista tulee enempi, niin kukapa lähtisi?
Siinäpä se. Mielumminhan sitä istuu p*rse homeessa kotona tekemättä mitään kun eurot kilahtaa muutenkin tilille. Tosin jokuhan sen vapaaherran elämän aina kustantaa omista veroistaan.
Noin olisin varmasti itsekin toiminut aikanaan vajaa 20 vuotta sitten. Turha jeesustella. Mutta enpä kuulunut kassaan. DI:n tutkinto oli ollut jo useamman vuoden taskussa mutta alan duunit lähti alta työnantajan konkurssin takia. Tuli ajettua taksia se väli kunnes löytyi tutkintoa vastaava homma. Ei siinä paljon naurattanut kun Pasilan asemalta sai 10€ kyydin tunnin tolpalla odottelun jälkeen. Jäihän siitä se bruttona se reilu kolme euroa. Mutta päivääkään ei ole tarvinnut olla työttömänä ja tuo taksisuharin kokemus on jäänyt silti positiivisena mieleen. Terveelle löytyy aina töitä jos asenne on kohdallaan eikä nirsoile.
On tämä maailma mennyt ihmeelliseksi. Fyysisiin hommiin ei löydy tekijöitä ja ollaan k*sessa kun ulkomailta ei löydy tekijöitä. Ei muuten koske pelkästään maataloushommia.
Nuoret lonnii himassa kun ennen oltiin kesät ja vapaa-ajat töissä. Avutonta...
En tiedä. Kai tässä alkaa kohta viiskymppisenä tulla vanhaksi ja kärttyisäksi...
Maatilalla ei ole tullut palkallisia töitä tehtyä eikä marjoja poimittua kuin omiksi tarpeiksi. Työn tekoon on luojan kiitos opetettu pienestä pitäen. Ja landelta on pentuna muistona kesiltä ukin pitämät polttopuutalkoot joista palkkana oli päivän päätteeksi rantasaunalle ja uimaan pääsy.