Aihe: Matkailuauto ympärivuotiseen käyttöön 30000 eurolla?

Onko integroitua saatavana ollenkaan tähän hintaan hiljaisella ohjaamolla ?

On, mutta ikää tulee lisää

Joo, tuo etuveto on kyllä hankala, varsinkin näin isolla peräylityksellä.

 Paria takaveto-Transitin alustalla olevaa puoli-integroitua Forteroa on tullut koe-ajettua, mutta ne ei taas talvikäyttöön sovellu yhtä hyvin.

Hymerin integroituja taas löytyy ikäluokassa 2000-2005 Mersun 2,7 koneella, mutta eikös tuo tekniikka omannut jotain kalliimpia tyyppivikoja?

Aivan varmasti nautit ja hyödyt enemmän siitä oikeasta talvilämpimästä asunto-osasta, kuin takavedosta!

Mun mielestä sitä etuvedon heikkoutta talvikäytössä korostetaan aivan liikaa. Takaveto on parempi menemään, mutta mitä se vaikuttaa, jos etuvedollakin pääsee kaikkialle mihin haluaa?
Ja miksi sitten tyytyy takavetoon vaikka neliveto olis vielä paljon parempi etenemään?

Itse uskon, että etuveto riittää erittäin suurelle enemmistölle talvikäyttäjistä. Normaaleilla hoidetuilla teillä ja caravanalueilla ei ole ongelmaa.
 Jos jotain extremeretkeilyä harrastaa tai joku vakituinen kohde on erityisen hankalassa paikassa, niin muille vetotavoille alkaa olla perustetta.

Itsellä nyt kokemusta yhdestä talvesta isohkolla (8m ja 5000kg) kolmiakselisella etuvedolla. Käytännössä koko ajan ollut iso kelkkakärry kelkkoineen vielä perässä ja reissut ympäri Pohjois-Suomen. Yli 5000km ja yli 50 yötä joulu-maaliskuussa olin liikenteessä.
Ei ollut ongelmia, eikä mikään paikka jäänyt käymättä. Melkoisia mäkiä matkaan mahtui. Kettingit sai pysyä takatallissa ihan rauhassa omassa laatikossaan, kertaakaan en tarvinnut. Yhden kerran pihassa harjoittelin asennusta, kun kaikki aiheesta pelotteli.

Olen ollut ERITTÄIN tyytyväinen harkittuun päätökseen panostaa asunto-osaan alustaa enemmän! Paljon asiaa autoa etsiessä pähkäilin. Kompromisseja  nämä on aina, kun ei uutta tehtaalta tilaa eikä budjetti ole rajaton. Olisin joutunut ostamaan paljon haluttua vanhemman ja tinkimään monista sisäosan vaatimuksista jos takaveto olis pysynyt vaatimuksena.

Aivan varmasti enemmän nautit ja hyödyt enemmän siitä oikeasta talvilämpimästä asunto-osasta, kuin takavedosta!
Mun mielestä sitä etuvedon heikkoutta talvikäytössä korostetaan aivan liikaa. Takaveto on parempi menemään, mutta mitä se vaikuttaa, jos etuvedollakin pääsee kaikkialle mihin haluaa?
Ja miksi sitten tyytyy takavetoon vaikka neliveto olis vielä paljon parempi etenemään.

Itse uskon, että etuveto riittää erittäin suurelle enemmistölle talvikäyttäjistä. Normaaleilla hoidetuilla teillä ja caravanalueilla ei ole ongelmaa.
 Jos jotain extremeretkeilyä harrastaa tai joku vakituinen kohde on erityisen hankalassa paikassa, niin muille vetotavoille alkaa olla perustetta.

Itsellä nyt kokemusta yhdestä talvesta isohkolla (8m ja 5000kg) kolmiakselisella etuvedolla. Käytännössä koko ajan ollut iso kelkkakärry kelkkoineen vielä perässä ja reissut ympäri Pohjois-Suomen. Yli 5000km ja yli 50 yötä joulu-maaliskuussa olin liikenteessä.
Ei ollut ongelmia, eikä mikään paikka jäänyt käymättä. Melkoisia mäkiä matkaan mahtui. Kettingit sai pysyä takatallissa ihan rauhassa omassa laatikossaan, kertaakaan en tarvinnut. Yhden kerran pihassa harjoittelin asennusta, kun kaikki aiheesta pelotteli.

Olen ollut ERITTÄIN tyytyväinen harkittuun päätökseen panostaa asunto-osaan alustaa enemmän! Paljon asiaa autoa etsiessä pähkäilin. Kompromisseja  nämä on aina, kun ei uutta tehtaalta tilaa eikä budjetti ole rajaton. Olisin joutunut ostamaan paljon haluttua vanhemman ja tinkimään monista sisäosan vaatimuksista jos takaveto olis pysynyt vaatimuksena.

Tälle iso peukku
Olen samaa mieltä, hyvin pärjäsin itsekin viime talve etuvedolla. Tarviiko sitä extriimiä harrastaa..

Aivan varmasti enemmän nautit ja hyödyt enemmän siitä oikeasta talvilämpimästä asunto-osasta, kuin takavedosta!
Mun mielestä sitä etuvedon heikkoutta talvikäytössä korostetaan aivan liikaa. Takaveto on parempi menemään, mutta mitä se vaikuttaa, jos etuvedollakin pääsee kaikkialle mihin haluaa?
Ja miksi sitten tyytyy takavetoon vaikka neliveto olis vielä paljon parempi etenemään.

Itse uskon, että etuveto riittää erittäin suurelle enemmistölle talvikäyttäjistä. Normaaleilla hoidetuilla teillä ja caravanalueilla ei ole ongelmaa.
 Jos jotain extremeretkeilyä harrastaa tai joku vakituinen kohde on erityisen hankalassa paikassa, niin muille vetotavoille alkaa olla perustetta.

Itsellä nyt kokemusta yhdestä talvesta isohkolla (8m ja 5000kg) kolmiakselisella etuvedolla. Käytännössä koko ajan ollut iso kelkkakärry kelkkoineen vielä perässä ja reissut ympäri Pohjois-Suomen. Yli 5000km ja yli 50 yötä joulu-maaliskuussa olin liikenteessä.
Ei ollut ongelmia, eikä mikään paikka jäänyt käymättä. Melkoisia mäkiä matkaan mahtui. Kettingit sai pysyä takatallissa ihan rauhassa omassa laatikossaan, kertaakaan en tarvinnut. Yhden kerran pihassa harjoittelin asennusta, kun kaikki aiheesta pelotteli.

Olen ollut ERITTÄIN tyytyväinen harkittuun päätökseen panostaa asunto-osaan alustaa enemmän! Paljon asiaa autoa etsiessä pähkäilin. Kompromisseja  nämä on aina, kun ei uutta tehtaalta tilaa eikä budjetti ole rajaton. Olisin joutunut ostamaan paljon haluttua vanhemman ja tinkimään monista sisäosan vaatimuksista jos takaveto olis pysynyt vaatimuksena.

On hyvä että joku kertoo asiat halki kuten edellä kerrottiin, ISO peukku sille. 

Täällä kanssa etuvedolla toimeen tultu satoja öitä talvella.

Täällä kanssa etuvedolla toimeen tultu satoja öitä talvella.

Ja olisi kaksoispohjaa trumaticilla tarjolla.

Joo, tuo etuveto on kyllä hankala, varsinkin näin isolla peräylityksellä.

 Paria takaveto-Transitin alustalla olevaa puoli-integroitua Forteroa on tullut koe-ajettua, mutta ne ei taas talvikäyttöön sovellu yhtä hyvin.

Hymerin integroituja taas löytyy ikäluokassa 2000-2005 Mersun 2,7 koneella, mutta eikös tuo tekniikka omannut jotain kalliimpia tyyppivikoja?

Noihin 2,7 Mersuihin taitaa tulla Saksaan keltainen päästötarra jos sinne joskus mieli tekee.
2005 ducatoon saa melkovarmasti vihreen..
Mulla ollut etu ja takavetoisia asautoja enkä nää etuvetoa huonona ja oston esteenä...

Hymerin integroituja taas löytyy ikäluokassa 2000-2005 Mersun 2,7 koneella, mutta eikös tuo tekniikka omannut jotain kalliimpia tyyppivikoja?

Kerro mullekin, taitaa tuo 5 pyttyinen cdi olla vahvimmasta päästä koneeltaan. No omani vasta 165tkm ajettu , kaverillani 450 tkm , molemmat oikealla automaatilla.
Ei tartte kuin öljyt ja suodattimet vaihtaa

Noihin 2,7 Mersuihin taitaa tulla Saksaan keltainen päästötarra jos sinne joskus mieli tekee.
2005 ducatoon saa melkovarmasti vihreen..
Mulla ollut etu ja takavetoisia asautoja enkä nää etuvetoa huonona ja oston esteenä...

Mikäli 2.7 on hiukkassuodattimell a saa vihreän. Osa on vakiona ja sen saa jälkeenkinpäin . Ebayssa on paljonkin tarjolla osia ja asennuspalvelua papereineen.

Ja olisi kaksoispohjaa trumaticilla tarjolla.

Antaa olla vaan En vielä tarvinnut

Noihin 2,7 Mersuihin taitaa tulla Saksaan keltainen päästötarra jos sinne joskus mieli tekee.
2005 ducatoon saa melkovarmasti vihreen..
Mulla ollut etu ja takavetoisia asautoja enkä nää etuvetoa huonona ja oston esteenä...

Euro4 normi tuli 01/2005 tyyppihyväksyntä vaatimukseksi, ja ensirekisteröintiin 01/2006.

Jos dslautossa ei ole katalysaattoria tai dpf:ää, eikä egr:ää, on aika varmaa sen kuuluminen Euro3 (kelt. sakutarra) luokkaan, ellei jopa alempaan...
Kaiken saa tehtyä uusiksi, mutta millä rahalla - meillä Traficom ei hyväksy näitä kaikkia akreditoituja luokituslaitoksia sertin antajana, esim. TÜV Nord. Jotkut muistavat asian 10 vuoden takaa..

Euro4 normi tuli 01/2005 tyyppihyväksyntä vaatimukseksi, ja ensirekisteröintiin 01/2006.

Jos dslautossa ei ole katalysaattoria tai dpf:ää, eikä egr:ää, on aika varmaa sen kuuluminen Euro3 (kelt. sakutarra) luokkaan, ellei jopa alempaan...
Kaiken saa tehtyä uusiksi, mutta millä rahalla - meillä Traficom ei hyväksy näitä kaikkia akreditoituja luokituslaitoksia sertin antajana, esim. TÜV Nord. Jotkut muistavat asian 10 vuoden takaa..

No silläpä ei merkitystä mitä ne täällä asiasta ajattelee. Saksassa teetetyllä hiukkassuodattimell a papereineen saat vihreän ja vain se merkitsee , itsellä keltainen. Hankkii jos tarttee vihreän

No silläpä ei merkitystä mitä ne täällä asiasta ajattelee. Saksassa teetetyllä hiukkassuodattimell a papereineen saat vihreän ja vain se merkitsee , itsellä keltainen. Hankkii jos tarttee vihreän

Onko tästä kokemusta, jollain joka täkäläiseen otteeseen sen Euro4 -merkinnän noilla muutossarjoilla saanut? Eri juttu, jos sakupapereilla ympäpäristötarraa hakee.
Noissa >3.5tn m-autoissa Itävallan GoBox -systeemiin pitää päästöluokka löytyä rekisteriotteesta tai Coc-papereista..

Mitenkäs tuo moottoritekniikka ?
Jos integroidun hankintaa harkitsee 30-40000€ on commonrail koneita vähemmän tarjolla kuin 2,8 koneita.
Pakettiautossa 2,8 moottorin ääntä tuskin kuului muun ajomelun seasta ohjaamoon Citikassa .
Samalla koneella Iveco matkailuautossa koneen ääni oli hallitsevaa ohjaamossa suorastaan sietämätöntä.
2,7 Mersu mylvi Hymerissä mielestäni niin lujaa etten sitä ottais millään.
Onko integroitua saatavana ollenkaan tähän hintaan hiljaisella ohjaamolla ?

Ei Fränk kaukan ole haarukan ulkona, mutta kyllä integroitu (ainakin tulpapohjallinen) on aivan eri ääniltään mitä peltiohjaamolla tehty m-auto. Ainakaan Mb 2.2 konetta ei käytännössä edes kuule (ellei toosat; radio ja kartturi ole aivanhiljaa  ) - ei kuulu rengasäänetkään, liekö liian pehmeä alusta, 235/65R16 kumeissa ilmapatjaakin, eikä jäykkiä akseleita edessä eikä takana (varsin harvinaista). Puhuminen satkun vauhdissa ei ole huutamista perällekään.. Vessassa käynti ajonaikana on todella hiljainen istunto. Ei ollut ed autolla 

Samaa pähkäilin aikoinaan  itsekin , talvikäyttöön auto jolla pärjää kelillä kuin kelillä. Edellinen oli integroitu 574 hymeri trumalla , etupää oli viileämpi paikka pakkasilla jos oli puskassa , tarkeni kyllä mutta keulasta puuttui ns. mukavuuslämpö. Löysin sitten mb starlinen jossa on integroituna pieni truma keulassa , on todella tasalämpöinen sen ansiosta , kolmenkympin kelissä molemmat pannut käy hiljaa pienellä teholla . Webasto takaa startin aamulla. En tiedä saako starlinea aldella , se vois olla vieläkin parempi , ei ole kahta lämmitintä kuluttamassa virtaa vaikka ei tuo ongelma ole kun käyttää agrikaattia tarvittaessa. Jossainvaiheessa takalämmittimen vaihto toisenlaiseen tulee eteen , siihen kun ei taida saada enään  osia , onneksi etulämmittimeen saa , se näyttäis olevan sama pikku pannu kuin poksi asuntovaunuissa nykyisin on

Onko tästä kokemusta, jollain joka täkäläiseen otteeseen sen Euro4 -merkinnän noilla muutossarjoilla saanut? Eri juttu, jos sakupapereilla ympäpäristötarraa hakee.
Noissa >3.5tn m-autoissa Itävallan GoBox -systeemiin pitää päästöluokka löytyä rekisteriotteesta tai Coc-papereista..

Lähinnä puhuin omasta kuten kaikki muutkin Eli alle 3,5 tonnia. Saksan tarra mielessä. Sarvikuonojen maahan ei saa mitään vaikka ois taivasosuudesta paperit olemassa. (kekkoslandia).

En tiedä saako starlinea aldella , se vois olla vieläkin parempi , ei ole kahta lämmitintä kuluttamassa virtaa vaikka ei tuo ongelma ole kun käyttää agrikaattia tarvittaessa.

Saa toki. Enemmistö 2010-luvun Hymer B Starlineista tuntuu olevankin Aldella varustettuja Saksankin vaihtoautomarkkinoi lla, eli mallit 580, 590, 680 ja 690.