Karavaanarin keskustelut > Tarinoita Suomesta ja maailmalta

Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.

<< < (5/40) > >>

Turhan Höpöttäjä:
Minä ajoin kortin -69/-70 vuoden vaihteessa. Koulun auto oli perusvihreä mersu kuorma-auto, ilman ohjaustehostinta. Se joka oli ajovuorossa ekana sai vääntää pakkas aamuna isosta ratista tosissaan, että sai pyörät kääntymään.
 Sitten, muistaakseni -74 antoivat uuden kortin, johon kirjaimia pitkä rimpsu.  ;D

x1m:
Kävin myöhemmin ajamassa lisää c kortin ja kun inssiin piti lähteä niin joku oli jättänyt Volvon valot päälle edellispäivänä. Sen verran oli hermo tiukalla että käskytin autokoulunopettajaa aika tiukasti joka tekikin työtä käskettyä ja kytki apukaapeleita vaikka oli sitä mieltä ettei minun 123 diisselimersun 12v akusta voi mitenkään antaa virtaa kun Volvossa oli 24v ensin hetki toiseen akkuun sitten toiseen ja hrum sanoi Volvo. Inssikin meni läpi.

jip59:

--- Lainaus käyttäjältä: Aakku -  7.09.2019     kello on 10:02 ---Mites ne keinosiementäjät?
Muistikuvani mukaan ne ajoivat lähes aina kuplavolkkarilla.

--- Lainaus päättyy ---
Ainakin meilläpäin oli -60 luvulla "kravattisonneilla" kuplat.

Mun eka auto oli -67 Taunus 17M V4 koneella. Siis vuonna -77. Tuota kun muistelee että kyseessä oli 10 vuotta vanha auto niin eipä tänäpäivänä ole -09 malliset vielä noin pahoin ruostevikaisia ja koneremppoja tehtyjä mitä tuo oli. En voi mitenkään hyvällä muistella "vanhoja hyviä aikoja" jolloin autot olivat autoja ja kestivät vaikka kuinka kauan.

virpimu76:

--- Lainaus käyttäjältä: Ossi66 -  5.09.2019     kello on 08:04 ---Kuorma-autoilija Elijaksella oli Plymouth 70-luvun alussa.  Kerran oltiin hänen kyydissä tulossa Isän työmaalta. Saavutti matkalla polliisiauton. Plymouthissa kesärenkaat alla ja liukas talvikeli. Elijas polkaisi kaasua kommentilla "minähän en paskalakkien perässä ajale" ja luisteli edelle.
Ajotapavalmennusta lapsille 70-luvun alun tyyliin ;D

--- Lainaus päättyy ---
😄😁👍👍Asenne kohillaan

seppoko:
Ensimmäisen henkilöautolla ajoni jännityksen muistan kuin eilisen päivän. Ei edes inssiajo jännittänyt sen rinnalla.

Minun kaverini olivat pari vuotta nuoremmat kaksospojat. He olivat suunnattoman innostuneita minun kortistani. Niinpä he saivat isänsä lupaamaan, että ajan heidän melko uudella 17 "metrisellä" Taunuksellaan. Niinpä autoon mennessä polvet tutisivat ja sydän läpätti. Pojat istuivat takapenkillä ja isänsä pelkääjän paikalla. Onneksi pojat olivat hiljaa. Taisi ehkä heitäkin hieman jännittää.

No, ajo meni melko hyvin. Kolariakaan en ajanut. Vähän lipsahti ylinopeuden puolelle. Olihan henkilöauto ihan eri peli kuin kuorma-auto. Siinä onneksi sitten karisi jännitykset eikä enää tarvinnut jännitellä kun sain ajaa meidän autoa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu