Aihe: Sademetsien polttaminen

Jossain määrin seuraan noita ilmastojuttuja. silti viikolla ostin -95 audin ja tänään katsastin sen ongelmitta. joku muu ois sen varmaan paaliin laittanut:)  olenko ilmaston tuhojaja?

Jos ostit tarpeeseen, niin fiksu mies!   

Jossain määrin seuraan noita ilmastojuttuja. silti viikolla ostin -95 audin ja tänään katsastin sen ongelmitta. joku muu ois sen varmaan paaliin laittanut:)  olenko ilmaston tuhojaja?

jos ton polttaa niin ei siitä paljon peltoalaa tul et saa soijaa viljeltyä, ohi aiheen niin kuin tämäkin.

Kyllä nyt olis jo sähköauto pitänyt laittaa!

Moni Suomalainen on huolissaan sademetsien hakkuista, kun hiilinielut häviää. Eikös ne hiilinielut häviä meidän avohakkuissa.

^ Ei kuulemma. 

Moni Suomalainen on huolissaan sademetsien hakkuista, kun hiilinielut häviää. Eikös ne hiilinielut häviä meidän avohakkuissa.

Suomessa metsää kasvaa nopeammin kuin sitä kaadetaan. Hiilinielu kasvaa vuosittain.

. Eikös ne hiilinielut häviä meidän avohakkuissa.

Kyllä olin väärässä, hiilinielut kasvaa kotomaassa. 

Suomessa metsää kasvaa nopeammin kuin sitä kaadetaan. Hiilinielu kasvaa vuosittain.

Joo. Vähän on eri asia kuin jos metsän tilalle tulee peltoa tai laidunmaata.

https://mmm.fi/metsat/metsatalous/metsatalouden-kestavyys/kestavyytta-koskevat-laskelmat

Onkos täällä oikein asintuntioitakin? No onpa tietysti. Moni tuntuu tietävän mielipiteinensä kaikesta kaiken. Monialaosaajia ja jotkut jopa pätijöitäkin.

https://yle.fi/uutiset/3-10298562

Kaiken maailman dosentit...

Tosin yle ei ole tasapuolinen, puolueeton media.

Eiköhän tuo nielu synny siitä kun se puu kasvaa voimakkaimmin, jolloin se sitoo sitä ilman hiilidioksidia itseensä, muodostaen mm. runkoaan = toimii siis hiilinieluna. Ja jos tuosta rungosta sitten rakennetaan vaikka puutalo, huonekaluja... niin se hiili on ja pysyy siinä puussa hyvin pitkän aikaa. Ja kun puu on kaadettu, sen tilalle pääsee kasvamaan jälleen uusi puu ja kuvioi toistuu, eikös. Nyt jos se metsä päästetään yli-ikäiseksi, puut ovat jo täysikasvuisia, niin mihinkäs se nielu silloin muodostuu? Eli siellä metsässä pitää olla sitä uutta, voimakkaasti kasvavaa puuta aina tarjolla, jotta se tosiaan toimisi nieluna. Avohakkuulla tuo läntti putsataan kerralla, sen taimikon kasvuaikana hiilineilumaisuus romahtaa, mutta taas vastaavasti kun ne puut saavuttavat sen parhaan kasvuikänsä, niin tuo läntti nielee hiiltä kahta kauheammin. Lopputuloksen kannalta asialla ei ole merkitystä, siinä puun rungossa on se tasan sama määrä hiiltä sidottuna, korjattiin se sieltä metsästä tavalla X tahi Y. Kyse onkin tuon maa-alueen nielu-toiminnon tasaisuudesta, onko parempi hiukan vähemmän ja tasaisesti (poimintahakkuu) vaiko hirveällä vaihtelulla nollasta todella runsaaseen (avohakkuu)

Suomi voisi kehittää ja nykyaikaistaa omaa puun ja turpeen käyttöä lisää. Onneksi kaskeaminen on sentään päättynyt jo aikoja sitten

Olen ymmärtänyt, että nykyisin aletaan uskoa, että jatkuvan kasvatuksen tapa metsänhoidossa on sekä tuottavuudeltaan että hiilinieluna paras. Korjuu menetelmiä ym. metsänhoidon keinoja on alettu kehittää muutenkin kuin raskaan teollisuuden ehdoilla.
 
Puiden neulaset ja lehden muodostavat huomattavan osan puun hiilinieluvaikutuks esta.
Puiden lisäksi myös pensaat ja muu alukasvillisuus toimivat hiilinieluna, varsinkin soistuvilla alueilla. Metsämaan avohakkuu ja laikuttaminen poistaa aluskasvillisuutta, muuttaa kosteus olosuhteita, tuhoaa sienirihmaston jolloin puiden kasvu hidastuu, jne.

Turpeen käyttö lisää kasvihuonekaasuja, jos sitä poltetaan/nostetaan enemmän kuin uutta muodostuu.

Oli tässä myös kirjoiteltu metsän ekosysteemin muutoksesta avohakkuussa. Puiden kasvulle tärkeitä ovat sienet. Ilman niitä puut kasvaisi kovin heikosti. Avohakkuissa myös sienissä tapahtuu merkittävä muutos ja se sienirihmasto ei synny hetkessä. Taimistossa kasvatetulla ja lannoitteilla kasvatetulla taimella ei ole valmiiksi sienijuurta (tai jos on niin kasvatus vaatii toisenlaiset olosuhteet kuin voimakkaan lannoituksen). Avohakkuun jälkeen alkaa myös puiden tarvitseman sienistön kasvatus -- jos ei avohakkaa, niin se säilyy metsässä ja kasvu voi myös olla vahvempaa. Toisaalta se avohakattu metsä on myös jonkun aikaa CO2 päästöjen tuottaja. Kasvatuksessa on enemmän kuin yksi tapa toimia. Avohakkuulla nopeimmat voitot, mutta ei maksimaalista CO2 sitomista?

Korpimetsässä se ikääntyvän metsän jatkuva CO2 sidonta on helpompi ymmärtää. Turpeeseen pystyy sitomaan tuhansia vuosia CO2:sta. Sitä samaa humuspitoisuuden kasvua tapahtuu muuallakin kuin suolla -- metsäteollisuuden kannalta yli-ikäinen metsä voi sitoa myös CO2:sta.

Suomi voisi kehittää ja nykyaikaistaa omaa puun ja turpeen käyttöä lisää. Onneksi kaskeaminen on sentään päättynyt jo aikoja sitten

Olen ymmärtänyt, että nykyisin aletaan uskoa, että jatkuvan kasvatuksen tapa metsänhoidossa on sekä tuottavuudeltaan että hiilinieluna paras. Korjuu menetelmiä ym. metsänhoidon keinoja on alettu kehittää muutenkin kuin raskaan teollisuuden ehdoilla.
 
Puiden neulaset ja lehden muodostavat huomattavan osan puun hiilinieluvaikutuks esta.
Puiden lisäksi myös pensaat ja muu alukasvillisuus toimivat hiilinieluna, varsinkin soistuvilla alueilla. Metsämaan avohakkuu ja laikuttaminen poistaa aluskasvillisuutta, muuttaa kosteus olosuhteita, tuhoaa sienirihmaston jolloin puiden kasvu hidastuu, jne.

Turpeen käyttö lisää kasvihuonekaasuja, jos sitä poltetaan/nostetaan enemmän kuin uutta muodostuu.

Onneksi turpeen poltto loppuu. Tekee vesistöille ja kalastolle hyvää jos tuo nostokin loppuu.

Onneksi turpeen poltto loppuu. Tekee vesistöille ja kalastolle hyvää jos tuo nostokin loppuu.

Mutta turpeen polttamisella saadaan kuitenkin sähköä valaistukseen - toisin kuin sademetsien polttaminen on sen kannalta täysin turhaa.

Mutta turpeen polttamisella saadaan kuitenkin sähköä valaistukseen - toisin kuin sademetsien polttaminen on sen kannalta täysin turhaa.

Turhan kallista sähköä ja vielä likaistakin.