Aihe: Tyhmät kysymykset tänne.

Onko kukaan seurannut paljonko menee akkua päivän oleilussa kun suht paljon autossa, esim sadepäivänä? Nykyisessä kulkineessa 140 Ah litiumi, mutta suhteellisen vähän kokemusta menemisestä, niin moneksikohan päiväksi tuolla uskaltaisi suunnitella pysyvänsä paikallaan ilman verkkosähköä? Ajattelin et jos perusasioihin kuten jääkaappi (kaasu) ja lämmitys (kaasu) menee aika vähän valaistuksen (led) lisäksi (näille ehkä 15 Ah/pv?), sitten pari tuntia läppärillä illalla (n. 100W) niin pärjäisiköhän jollain 30-50 Ah/pv olettamalla? Voi tosiaan heittää vapaasti kokemuksia. Autossa 300W invertteri niin mitään läppäriä jytkympiä laitteita ei tule käytettyä jotka piikittäisi kulutusta.

En oo tarkkaan pitänyt kirjaa kokemuksista enkä etenkään oo tarkkaan mittaillut eri laitteita muuta kuin sen mitä shuntti näyttää kulutustietoja koko kopin osalta. Mutta noin fiilispohjalta sanoisin että aika realistiselta tuo sun arvio vaikuttaa. Mulla tosin on 180w aurinkopaneeli katolla ja kyllähän sieltä pilviselläkin säällä jotain tulee, ihan sydäntalvea lukuunottamatta. Tuo paneeli vähän sotkee vertailua sun tilanteeseen.

Led-valoillakin on yllättävän suuri kulutus, ainakin jos niitä on paljon. Meillä esim. on kylppärissä kattovalojen lisäksi sellaiset peilin sisään upotetut led-nauhat naamaa valaisemassa. Ne on aika kirkkaat (tehoa en tiedä), ja kyllä hetkellisessä kulutuksesta näkyy ihan selkeästi, onko kylppärin valot päällä vai ei.

Sitten on lämmitys, etenkin jos sulla on Truma. Vaikka lämpö tulee kaasusta, kyllä se puhallin vie virtaa aika lailla jos se joutuu kovasti töitä tekemään. Nyt ei oo kovia pakkasia eli Truma ei joudu niin kovasti hönkimään. Aldesta mulla ei oo kokemuksia, mutta käsittäkseeni se kuluttaa jonkin verran Trumaa vähemmän.

En oo tarkkaan pitänyt kirjaa kokemuksista enkä etenkään oo tarkkaan mittaillut eri laitteita muuta kuin sen mitä shuntti näyttää kulutustietoja koko kopin osalta. Mutta noin fiilispohjalta sanoisin että aika realistiselta tuo sun arvio vaikuttaa. Mulla tosin on 180w aurinkopaneeli katolla ja kyllähän sieltä pilviselläkin säällä jotain tulee, ihan sydäntalvea lukuunottamatta. Tuo paneeli vähän sotkee vertailua sun tilanteeseen.

Led-valoillakin on yllättävän suuri kulutus, ainakin jos niitä on paljon. Meillä esim. on kylppärissä kattovalojen lisäksi sellaiset peilin sisään upotetut led-nauhat naamaa valaisemassa. Ne on aika kirkkaat (tehoa en tiedä), ja kyllä hetkellisessä kulutuksesta näkyy ihan selkeästi, onko kylppärin valot päällä vai ei.

Sitten on lämmitys, etenkin jos sulla on Truma. Vaikka lämpö tulee kaasusta, kyllä se puhallin vie virtaa aika lailla jos se joutuu kovasti töitä tekemään. Nyt ei oo kovia pakkasia eli Truma ei joudu niin kovasti hönkimään. Aldesta mulla ei oo kokemuksia, mutta käsittäkseeni se kuluttaa jonkin verran Trumaa vähemmän.

Truma tosiaan löytyy eli varmaan sitten tuolla arvion yläpäässä ainakin näillä keleillä kun lämmitystä tarvitaan.

Aurinkopaneelia ei ole, elikkä kaikki energia tulee joko moottorista (30A dcdc) tai sähköverkosta. Kyllähän hätätapauksessa pystyy tietysti lataamaan tyhjäkäynnillä paikallaan, muttei se ole ihanteellista.

Tuon sun kommentin perusteella voisi kuvitella, että tuolla 140 Ah voisi juuri pärjäillä viikonlopunkin reissun paikoillaan kunhan hieman katsoo kulutuksen perään. 

Truma tosiaan löytyy eli varmaan sitten tuolla arvion yläpäässä ainakin näillä keleillä kun lämmitystä tarvitaan.

Aurinkopaneelia ei ole, elikkä kaikki energia tulee joko moottorista (30A dcdc) tai sähköverkosta. Kyllähän hätätapauksessa pystyy tietysti lataamaan tyhjäkäynnillä paikallaan, muttei se ole ihanteellista.

Tuon sun kommentin perusteella voisi kuvitella, että tuolla 140 Ah voisi juuri pärjäillä viikonlopunkin reissun paikoillaan kunhan hieman katsoo kulutuksen perään. 

Kyllä 140Ah:lla pärjäät hyvin viikonlopun yli. Olin nyt viikonloppuna huikealla yhden yön reissulla. Katsoin, mitä mulla meni virtaa la klo 18 - su klo 06. Suunnilleen tuona aikana mun aurinkopaneeli ei oletettavasti tuottanut mitään, joten se ei ole sotkemassa kulutuslukemia. Sähkön kulutusta oli kyllä todella vähän. En katsonut telkkaria enkä ladannut läppäriä. Invertteri ei käynyt päällä ollenkaan. Sähköä vei valot sen mitä illalla niitä tuli pidettyä päällä , Truman puhallin (yön alin lämpotila vain nollassa) sekä kännykän lataus ja 4G reititin. Ja tietysti hetkittäin vesipumppu. Muuta kulutusta ei tainnut olla eli todella pientä oli kulutus. Valotkaan ei ollut päällä kuin ehkä pari tuntia kun olin illasta ison osan ulkona.

Tuon 12 tunnin aikana kulutus oli kaikkiaan 9Ah.

  Onks tiatoo??
 

   Hommat tuppaa paisumaan, ajattelin jousetkin takoa, ovat -50---60 luvun mossesta. Minkälaista ohjetta porukat ovat käyttäneet "kylmätaonnassa", siitä kun on monta miesmuistia kun nämä viimeksi taoin?

Kelpaako ”yleisohje” 😎

” miten lehtijouset voi kylmätakoa


Lehtijousien kylmätaonta (tai pikemminkin kylmämuokkaus/uudelleenmuotoilu) on prosessi, jossa jousiteräksen muotoa muutetaan ilman lämmittämistä. Tämä on vaativa toimenpide, sillä jousiteräs (kuten 5160) on suunniteltu palautumaan muotoonsa, ja kylmänä muokkaaminen aiheuttaa suuria jännityksiä materiaaliin.
Tässä on yleispiirteet siitä, miten lehtijousia muokataan kylmänä:
Paineella muokkaaminen (Taivutus): Lehtijousen kaarta voidaan muuttaa käyttämällä hydraulista prässiä. Jousilehti asetetaan tuen päälle ja sitä painetaan prässillä hitaasti haluttuun suuntaan (esim. kaaren lisäämiseksi tai madaltamiseksi).
Ylikorjaus (Spring-backin huomioiminen): Koska teräs pyrkii palautumaan, se on taivutettava kylmänä selvästi haluttua loppumuotoa pidemmälle, jotta se palautuu juuri oikeaan muotoon.
Materiaalin ominaisuuksien huomioiminen: Kylmämuokkaus muuttaa jousiteräksen mikrorakennetta ja voi aiheuttaa sisäisiä jännityksiä, jotka voivat johtaa jousen katkeamiseen käytössä, jos muokkaus on liian raju.
Ammattilaisten käyttö: Lehtijousien korjaukseen, muokkaamiseen ja taivutukseen on olemassa erikoistuneita pajoja, kuten Vallilan Takomo, jotka tekevät näitä töitä.
Vallilan Takomo
Vallilan Takomo
Huomioitavaa:
Kylmätaonta/muokkaus sopii parhaiten pieniin muutoksiin. Suuret muodonmuutokset vaativat yleensä kuumataontaa ja uudelleenlämpökäsit telyä (karkaisu ja päästö), jotta jousen ominaisuudet säilyvät. ”

Kelpaako ”yleisohje” 😎

” miten lehtijouset voi kylmätakoa


Lehtijousien kylmätaonta (tai pikemminkin kylmämuokkaus/uudelleenmuotoilu) on prosessi, jossa jousiteräksen muotoa muutetaan ilman lämmittämistä. Tämä on vaativa toimenpide, sillä jousiteräs (kuten 5160) on suunniteltu palautumaan muotoonsa, ja kylmänä muokkaaminen aiheuttaa suuria jännityksiä materiaaliin.
Tässä on yleispiirteet siitä, miten lehtijousia muokataan kylmänä:
Paineella muokkaaminen (Taivutus): Lehtijousen kaarta voidaan muuttaa käyttämällä hydraulista prässiä. Jousilehti asetetaan tuen päälle ja sitä painetaan prässillä hitaasti haluttuun suuntaan (esim. kaaren lisäämiseksi tai madaltamiseksi).
Ylikorjaus (Spring-backin huomioiminen): Koska teräs pyrkii palautumaan, se on taivutettava kylmänä selvästi haluttua loppumuotoa pidemmälle, jotta se palautuu juuri oikeaan muotoon.
Materiaalin ominaisuuksien huomioiminen: Kylmämuokkaus muuttaa jousiteräksen mikrorakennetta ja voi aiheuttaa sisäisiä jännityksiä, jotka voivat johtaa jousen katkeamiseen käytössä, jos muokkaus on liian raju.
Ammattilaisten käyttö: Lehtijousien korjaukseen, muokkaamiseen ja taivutukseen on olemassa erikoistuneita pajoja, kuten Vallilan Takomo, jotka tekevät näitä töitä.
Vallilan Takomo
Vallilan Takomo
Huomioitavaa:
Kylmätaonta/muokkaus sopii parhaiten pieniin muutoksiin. Suuret muodonmuutokset vaativat yleensä kuumataontaa ja uudelleenlämpökäsit telyä (karkaisu ja päästö), jotta jousen ominaisuudet säilyvät. ”

Tekoäly ohje?