Kiitos vastauksista!
Se kuluttaako satasen vauhdissa nelosella vai vitosella enemmän, lienee vaikea selvittää?
Sehän selviää vain testaamalla, ajaa samaa pätkää vitosella ja nelosella, toki olosuhteet vaikuttaa.
Kiitos vastauksista! Sehän selviää vain testaamalla, ajaa samaa pätkää vitosella ja nelosella, toki olosuhteet vaikuttaa. Diesel-moottorissa paras hyötysuhde osuu tyypillisesti suurimman vääntömomentin kierrosluvulle tai vähän sen alle.
Minun autossa pienin kulutus, kun kierrokset pysyvät 1 500 - 1 700 välisellä alueella, jolloin nopeus on n. 80-85 km/h tienoilla Kuutosta kannattaa tarjota vasta yli 90 km/h. Tässä parin viikon takainen lukema. Todellinen kulutus oli tankkauksen perustella 4,3 l/100 km. Ajotietokone tarjosi vielä 860 km ajomatkaa seuraavaan tankkaukseen. Autona Citroen C5, 2-litraisella 163 hv dieselillä ja manuaalivaihteistol la. Sehän selviää vain testaamalla, ajaa samaa pätkää vitosella ja nelosella, toki olosuhteet vaikuttaa.Niin miten selvittää kulutuksen ko. matkalla? Niin miten selvittää kulutuksen ko. matkalla? Ajat sen saman pätkän nelosella, lasket kulutuksen. Sama homma vitosella. Ajat sen saman pätkän nelosella, lasket kulutuksen. Sama homma vitosella.Kysymyksenni alussa mainitsin tuon n. 20 matkan, se on ainoa sama matka jota ajan toistuvasti. Ongelmana on kulutuksen mittaus tuolla matkalla? Tämä ei tietenkään ole maailman tärkein asia, tuli vain mieleen. Lähtiessä tankki piripintaan kannusta kaadellen pihassa kohdassa x auto asennossa x. Ja palatessa sama homma samassa paikassa ja asennossa. Ja katsot paljonko polttoainetta meni.
Autojen omat kulutusmittarit pakkaa näyttämään vähän sinnepäin. Eivätkä välttämättä laske esim webastoa mukaan kulutukseen. Aika usein omissa laskelmissa pyöristellään lukemia kotiinpäin.
Kiitos vastauksista!Tankki piripintaan ja ajat tasan 10km lenkin ja lasket paljonko menee tankkiin ainetta lenkin jälkeen (kanisterin voi punnita henkilövaakalla ennen ja jälkeen tankkauksen). Kertoo tuloksen 10:llä niin näkee tuloksen 100 kilometrille.Lenkin voi testata eri vaihteilla ja nopeuksilla niin voi vertailla tuloksia.Näin olen itse joskus mitannut kulutuksia. Kiitos vastauksista! Lieköhän sun GeneralMistakessa kulutus näyttöä info-ruudussa (kait edes keskikulutus)? Se, että onko desilitralleen oikea kulutus, on aika joviaalia tuossa vertailutapauksessa kun virheen osuus sama. Resetoit sen joka kerta ennen tripin alkua.. Aika varmasti isommala vaihteella vie vähempi kun pidät ns. vääntöalueella kierrokset. Vähinten vie ja paras "jaksaminen" kun viittii joka kumpareen vaihtaa niin isolle mitä askista löytyy - antaa massan viedä ja syötön katketa.. Askista ei varmaan vitosta isompaa löydy ja sekin moottorijarruttaa ja lyhentää rullattavaa matkaa. Mutta kun heittää vapaalle, isoissa laskuissa voi rullailla kilometrikaupalla. Auton tyhjäkäyntikulutus on niin marginaalinen, että siitä ei paljon kulutusta synny kuljettuun matkaan nähden, jonka häviät moottorijarrulla ja joudut laittamaan vedon aikaisemmin takas päälle ja painamaan kaasua.
Joku taloudellisuusexper tti joskus sanoi ettei saa rullata tyhjäkäynnillä vaan isoimmalla vaihteella moottorijarruttaen jos tahtoo pieniä kulutuksia.
No tilanne voi olla tietty eri ollaanko tasamaalla vai alpeilla.... Mulla yksi vanha asiakas taloudellisuusajoje n moninkertainen mestari, joskus kertoili. Norjassa kuluu kisoissa vähempi polttoainetta kuin Tanskassa. Käyttivät silloin myös kitkarenkaita kesälläkin, vierintävastus niissä pienempi, kuin kesärenkaissa.
Sittemmin kilpailleet myös sähköautoilla. https://autotoday.fi/taloudellisuusajon-pohjois-euroopan-mestaruuteen-sahkoautolla/ Joku taloudellisuusexper tti joskus sanoi ettei saa rullata tyhjäkäynnillä vaan isoimmalla vaihteella moottorijarruttaen jos tahtoo pieniä kulutuksia.Tämä pätee. Muita kikkoja: -Ilmastoinnin kompressori kannattaa kytkeä pois päältä, jos ilma on sen verran viileä, että jäähdytystä ei tarvita. Toimiessaan ilmastointi jäähdyttää kaiken tulevan ilman kuivaamisen takia 4-7 asteiseksi jonka jälkeen se lämmitetään haluttuun lämpötilaan. Kompressori ottaa kuitenkin tehoa hetkellisesti useamman kilowatin, joten turha sitä esim kuivalla syysilmalla on tarpeettomasti pyörittää. -Omassa autossa on cruisen lisäksi myös nopeudenrajoitin, jolla kulutus putoaa hieman cruiseen verrattuna, sillä rajoittimen kanssa ajaessa on helpompi ennakoida jarrutuksia. -Kaikki ylimääräinen tavara pois autosta. Sisältä ja ulkoa (=katolta). Ylimääräinen paino vaikuttaa kiihdytyksissä ja nousuissa. Kattotelineiden vaikutus ilmanvastukseen on nykyautoissa huomattava. -Ja jos muu liikenne sallii, niin 90 km/h reilun satasen sijasta tiputtaa helposti kulutusta jopa litran verran satasella. -50-100 m kuorma- tai linja-auton takana on edelleen iso reikä ilmassa. Toisaalta reilu etäisyys edellä menevään (>300 m) auttaa ennakoimaan jarrutuksia. Joku taloudellisuusexper tti joskus sanoi ettei saa rullata tyhjäkäynnillä vaan isoimmalla vaihteella moottorijarruttaen jos tahtoo pieniä kulutuksia.Asia kannattaa tarkistaa autokohtaisesti - esim Alfa 159 (2.2JTS), kun löytyy hetkellinen kulutusnäyttö, niin testattu; moottorijarrulla 4., 5. tai 6. lla mistä vauhdista vain; kulutus 2.0l/100km - samaten rullaten vapaalla . Siinä rullaus kannattaa.. Vapaarullaushan kaikkein kannattavinta kun antaa matkanopeuden vähän seilata.. notkossa laskee ylinopeudelle, jos on mennäkseen (ja uskaltaa). Ylämäkeen pääsee liikemäärällä kaikkein ylemmäksi kun on vauhtia massassa. Ylämäkeen punnerrettaessa pitää osata arvioida huipun laki, niin voi höllätä ajoissa - liikemäärällä keventäen laskuun (nopeus ennen lakea tietty tippuu), mutta ei ole alkunopeus ihan ylinsallittu, eikä notkopohjalla tolkuton ylinopeus.. opetellen mihin mikäkin tekniikka puree parhaiten, mutta vakkarin tasanopeudella huipulle ei tulla ecoillussa ekaksi Jarrupedaaliinhan kosketaan vain hädäntullen, ellei ole hybridi joka leipoo liikemäärän alamäessä (potentiaalienergian) / hidastuksen sähköksi, eikä lämmöksi.. Hybrideissä hieman vaihtelee tuo talteenotto - pitää kaivella niistä energianäyttö esiin, jotta tietää onko eroja rullauksen ja jarrutuksen kanssa. |