Ehkä tämä on ikäpolvijuttu. Kuten sanoit. Olen melkolailla keski-ikäinen. Mutta kuten sanoin, lähimaksusta en koe hyötyväni mitenkään.
No on tuo 50v rajapyykki jo itselläkin ylitettynä, mutta silti pyrin kuulumaan niihin etujoukoissa jouksijoihin mitä tulee esim. tietotekniikkaan. Kaikenlaiset apit on kännykässä heti kun ne vaan julkaistaan, tietokoneen päivityksetkin etuajassa kun kuulun microsoftin beta-käyttäjiin, jne. No toisaalta työnikin puolesta haluan olla "etunojassa" ja ratkoa jo niitä mahd. ongelmia ennen kuin julkaisut annetaan ns. suurelle yleisölle
Ja mitä tulee lähimaksuun, niin kovin oli näpsää Bulgariassakin kaupassa vaan vilauttaa kotimaista pankkikorttia maksupäätteelle, tarttenut tunnuslukuja alkaa näpyttelemään, saati levojen kanssa pulaamaan
Puhelinten pankkisovelluksille olen löytänyt sen käytön että joku kavereistani on ehdottanut että voiko maksaa Pivolla.
Mobilepay alkaa olemaan kaikenlaisissa myyjäisissä, torikaupassa, yksityiste välisessä kaupassa... jo melko arkipäivää. Helppoa kun ei tartte mekaanisen rahan kanssa alkaa pulaamaan, aina on ns. tasaraha ja rahasiirron voi varmistaa välittömästi, ilman pankkiviiveitä
En tiedä muiden pankkien käytäntöä. Onnetonta että tunnistautuminen pohjautuu hukattavissa olevaan.
Tietokoneella Nordealla voi sisäänkirjautua ns. heikosti pelkällä käyttäjätunnuksella ja salasanalla, jolloin näkee mm. saldonsa mutta ei voi tehdä maksuja. Vahva tunnistautuminen sitten tapahtuu samaisen käyttäjätunnuksen ja yliviivattavan paperilistan, numerolaitteen tai tunnus-apin avulla. Apissa voi sitten valita käyttääkö PIN:iä vaiko sormenjälkeä pankin sisäänkirjautumisee
n, maksut on aina PIN:llä. Kun taas monella muulla, kuten S-Pankilla se on käyttäjätunnus + salasana ja seuraavassa vaiheessa paperilistan matriisista tietty numero. Appiin tätä ei käsittääkseni ole kuitenkaan vielä kytketty
Apilla Nordeaan voi kirjautua ihan vaan sormenjäljellä ja maksuja varten on sitten tuo tunnus-appi joka kyselee PIN:iä. S-Pankissa samalla tavalla pelkällä sormenjäljellä sisään ja maksuja varten sitten paperimatriisista PIN
Ja mitä tulee hukattavuuteen, niin ainahan noissa jotain erillistä välinettä siis tarvitaan ja näinollen tuon välineen voi siis hukatakin. Toki samalla hlö voi sitten olla useita välineitä samaan tarkoitukseen, ihan samalla tavalla kuin sama väline useaan tarkoitukseenkin, niin mitä seurauksia ja kuinka helppoa tilanteet on sitten ratkaista jos tosiaan tuo yksi väline katoaa. Nordeassa esim. jokainen kännykkä on siellä omassa listassaan ja kadonneen voi siis helposti pudottaa pois, jolloin sillä ei enää pankkiin pääse vaikka kuinka kaikki tarvittavat tunnukset tietäisikin. No juu, saihan se Nordean virkailijakin sen hukkuneen paperilistan disabloitua ihan samalla tavalla, mutta tuo ei siis ollut käyttäjän itsensä hallinnassa