Ei voi syntyä sisälle mitään suolakaivos efektiä, jos sinne ei ole säilötty kosteutta. Jääkide muodostuu vain kylmän ja lämpimän rajapintaan lämpimälle puolelle pinnan ollessa kuitenkin pakkasella, jos siellä on kosteutta liikaa. En ole koskaan vielä nähnyt eri kulkimissani sisällä moista.

Ehkä joskus vielä näet.
Täytyy joskus ottaa puuvajasta kuva.
Ilmiö esiintyy sielläkin, vaikka taatusti on tuuletusta.

Kattoluukut ja muut räppänät raollaan ja tuuletus toimii. Eilen vilkaisin vaunun vessaan ja käymälänesteen purkki oli vuorattuna jäähileillä. Ihmetystä aiheutti.

Siis tuohan onnistuu juurikin tehokkaalla tuuletuksella. Kun lämpötila nousee ulkona ja ulkoilmaan mahtuva kosteus siinä sivussa. Kun tuo ilma kulkeutuu ajokkiin sisälle (puuvajaan vielä helpommin) sen sisältämä kosteus tiivistyy kylmille pinnoille, jotka siis lämpenevät hitaammin kuin ilma. Ja jos pysytään pakkasen puolella, tuo kosteus kiteytyy ja pysyy sellaisena. Mitä paremmin rakenne varaa, sitä enemmän hilettä. Mutta hyvin tuulettuvassa se kyllä kuivuukin.

Keväällä ja jossain määrin talvellakin, voi etenkin peltikatosta tippua paljonkin vettä, kun pellin päällä oleva lumi pitää pellin kylmänä ja lämpöisemmän ilman sisältämä kosteus tiivistyy peltiin.

^

Ehkä joskus vielä näet.
Täytyy joskus ottaa puuvajasta kuva.
Ilmiö esiintyy sielläkin, vaikka taatusti on tuuletusta.

Ainahan se on uuden oppiminen mielenkiintoista. Puuvajalla ei ole mitään yhteistä, ainakaan minun omistaman asuntoauton kanssa. Minun koulutus ja työkokemus pienten tilojen jäähdyttämisestä ja kondenssiveden poistoratkaisuista ei ole tuonut vastaan tilannetta, jossa tähän liittyvät fysikaaliset lait eivät pätisi. Mutta jään odottamaan uusia kokemuksia.

Kattoluukut ja muut räppänät raollaan ja tuuletus toimii. Eilen vilkaisin vaunun vessaan ja käymälänesteen purkki oli vuorattuna jäähileillä. Ihmetystä aiheutti.

Kai se purkki on jäätyessään sitonut kylmää itseensä ja sen purkin sisällön ollessa kylmempää kuin ympäröivä ilma. On ottanut kosteuspisaroita pintaansa jotka jäätyneet.
Itse en kemssanestepulloja ole koskaan jättänyt pakkaselle alttiiksi. Nuo pussit on sitä varten

Kai se purkki on jäätyessään sitonut kylmää itseensä ja sen purkin sisällön ollessa kylmempää kuin ympäröivä ilma. On ottanut kosteuspisaroita pintaansa jotka jäätyneet.
Itse en kemssanestepulloja ole koskaan jättänyt pakkaselle alttiiksi. Nuo pussit on sitä varten

Näin siinä on käynyt. Unohtui prkl tuo puteli vessaan kun remonttia tein syksyllä.

Kai se purkki on jäätyessään sitonut kylmää itseensä ja sen purkin sisällön ollessa kylmempää kuin ympäröivä ilma. On ottanut kosteuspisaroita pintaansa jotka jäätyneet.

Siksi ne kylmät sisäpinnatkin keräävät hilettä itseensä.

Siksi ne kylmät sisäpinnatkin keräävät hilettä itseensä.

Juu , mutta tuo seinän massa ei ime samalla tavalla pakkasta itseensä kuin neste...

Voidaanko ajatella että tuollainen nestepurkki joutaakin jättää vaunuun, seinähile kerääntyy siihen. Osittain? Ainakin se oli kuin halko liiterin kasassa. Paksussa hileessä. Kosteuden kerääjään on tähän mennessä kertynyt se 4dl.

Edellisen vaunun koemielessä lämmitin kauan sitten talvipakkasilla (LMC + primus) ja ainoa sisätiloissa vesihelmiä hikoillut ei ollut suinkaan minä, vaan sammutin.

Kosteuzden haistelusta kun on kyse, niin.

Onko kukaan asennellut autoon/vaunuun kosteushälyttimiä? Ajatus tuli syksyllä mieleen "uutta" autoa tutkiessa.

Autossa on painevesijärjestelm ä, jota ohjataan pumpun painekytkimellä. Eli järjestelmässä on jatkuvasti paine. Hetken epäilin vuotoa, kun pumppu urahti silloin tällöin omia aikojaan ilman logiikkaa. Sellainen olikin, mutta imupuolella, ilma vaivasi systeemiä. Tuolloin kuitenkin mietti, mistä ja milloin huomaa vuodon tuplapohjan sisään. Luultavimmin turhan myöhään. Hommasin läjän hälyttimiä ja tuntuvat toimivan. Jotkut makaa lattialla kolmen metallinastan varassa ja kun vesi (tai muu sähköä johtava) yhdistää kaksi, alkaa ujellus. Toisessa mallissa, himpun kalliimpi, on noin metri johtoa laitteen ja 2p teipillä kiinnitettävän Anturin välissä.

Noita on tarkoitus keväällä asetella alimpiin ja arimpiin paikkoihin.

Kosteuzden haistelusta kun on kyse, niin.

Onko kukaan asennellut autoon/vaunuun kosteushälyttimiä? Ajatus tuli syksyllä mieleen "uutta" autoa tutkiessa.

Autossa on painevesijärjestelm ä, jota ohjataan pumpun painekytkimellä. Eli järjestelmässä on jatkuvasti paine. Hetken epäilin vuotoa, kun pumppu urahti silloin tällöin omia aikojaan ilman logiikkaa. Sellainen olikin, mutta imupuolella, ilma vaivasi systeemiä. Tuolloin kuitenkin mietti, mistä ja milloin huomaa vuodon tuplapohjan sisään. Luultavimmin turhan myöhään. Hommasin läjän hälyttimiä ja tuntuvat toimivan. Jotkut makaa lattialla kolmen metallinastan varassa ja kun vesi (tai muu sähköä johtava) yhdistää kaksi, alkaa ujellus. Toisessa mallissa, himpun kalliimpi, on noin metri johtoa laitteen ja 2p teipillä kiinnitettävän Anturin välissä.
Noita on tarkoitus keväällä asetella alimpiin ja arimpiin paikkoihin.

Minulla on samanlaiset kaksoisfolioteippi tiskipöydän alla ja piikkiversio Truman/vesisäiliön vieressä.
Piikkien alla on hyvin kosteutta imevä kankaan pala, ajatuksella jos se imisi paremmin kosteutta.
Pari kertaa ne on hälyttäneet kerran kun täytin vesisäliön helteellä ja se hikoili.
Toisen kerran soittivat ruoste-estofirmasta mikä täällä vinkuu, olivat pesseet ruiskuttamalla vettä reippaasti keittiön ikkunaan, josta se oli valunut lattialle.

Kangas onkin hyvä vinkki, häly vahtii sen kanssa laajempaa länttiä.

Painevesi järjestelmässä on vaaransa, etenkin jos vielä altaassa on tulppa paikoillaan. Muutama kesä sitten olin todistamassa tuliterän matkailuauton vesivahinkoa, oli koirat jääneet autoon ja alkaneet peuhaamaan keskenään ja vesihanan olivat saaneet auki ja altaan tulppa oli kiinni, no tulvahan siitä seurasi, vesisäiliön vedet lattialle.
Auto lähti vaihtoon ja isäntä oppi katkaisemaan virrat vesipumpulta kun ei ole ketään paikalla.