Aihe: Ilotulitusperinne Suomessa

Niin,osaako kukaan kertoa,milloin on virallisesti alettu paukutella uudenvuoden raketteja täällä kotomaassa   lapsuudessani juurikin tuo värikäs ja äänekäs räiskyntä oli se vuoden vaihtumisen kohokohta

Jotakin.
Ensimmäiset ilotulitteet tuotiin suomeen 1810 luvulla ja 1830 luvulla keksittiin eri värien käyttöä. Alkuun tietty hyvin rajattu piiri niitä käytti.

edit:

Nopea haku antoi nuo vastaukset. Aiheesta on kohtuu paljon juttuja netissä

Meikäläisellä ei ole muistikuvia kuin -60 luvun alkupuolelta asti mutta jo silloin raketteja ammuttiin. Siis ihan maallakin eikä vain kaupungeissa. Tosin se oli silloin vain isorikkaiden huvia ja me "köyhät" niitä ihailtiin.
Kuitenkin elämäni sykähdyttävin ilotulitus oli mulle 10v klopille Seinäjoella vuonna 1970 kun kaupunki järjesti 10vuotiaan kaupungin kunniaksi oikeasti ison ilotulituksen. Se oli jotain mitä en ennen ollut kokenut.
Tämänpäivän mittapuun mukaan ei kai mieletön mutta silloin...

Katselin tuossa jos tosiaan nuo F2 ja F3 luokan ilotulitteet laitetaan kansalaisaloitteen seurauksena pannaan, niin tuohon F2 kuuluu kaikki pikkusäläkin jo "vihreistä kuulista" ylöspäin, tankit, perhoset... kaikenlaisista pienistäkin padoista tai raketeista vielä puhumattakaan. Joten se niistä ilotulitteista sitten

Jotakin.
Ensimmäiset ilotulitteet tuotiin suomeen 1810 luvulla ja 1830 luvulla keksittiin eri värien käyttöä. Alkuun tietty hyvin rajattu piiri niitä käytti.

edit:

Nopea haku antoi nuo vastaukset. Aiheesta on kohtuu paljon juttuja netissä

Tiedän 😀ajattelinkin lähinnä ihmisten omia muistikuvia ja kokemuksia räiskyvistä väreistä

Katselin tuossa jos tosiaan nuo F2 ja F3 luokan ilotulitteet laitetaan kansalaisaloitteen seurauksena pannaan, niin tuohon F2 kuuluu kaikki pikkusäläkin jo "vihreistä kuulista" ylöspäin, tankit, perhoset... kaikenlaisista pienistäkin padoista tai raketeista vielä puhumattakaan. Joten se niistä ilotulitteista sitten

Nuo 'pienet' ovat äärest vaarallisia siksi, että niitä ostetaan alle kouluikäisille ja niitä sitten räiskitään ihmisten keskellä.

Nuo 'pienet' ovat äärest vaarallisia siksi, että niitä ostetaan alle kouluikäisille ja niitä sitten räiskitään ihmisten keskellä.

Jopa tähtisateet, kuten olen nähnyt, että niitä heitetään vähän mihin sattuu.

Muistan tapauksen lapsuuden kodistani, olin alle kymmenen. Silloin oli kuusessa elävät kynttilät ja oksille ripustettiin tähtisateita, jossa niitä sytytettiin. Yksi roiski "tähtiään" iloisesti. Syystä tai toisesta joutui silloinen krepppiperinen tonttuhattu kuusen alle.  Eipä tähtisade ehtinyt kauaa räiskyä, kun tonttuhattuun tuli osuma. Onneksi isä kerkesi kiikuttamaan roihuavan hatun, muistaakseni, ammeeseen, jossa se sammutettiin.

Sattuuhan näitä.

Jopa tähtisateet, kuten olen nähnyt, että niitä heitetään vähän mihin sattuu.

No itse muksuna kun vielä ei paukkuja saatu, ammuttiin noita palavia tähtisäteita ritsalla. Se tikku vaan piti tällöin sytyttää siitä alapäästään, jolloin pystyi hyvin pitämään kiinni ritsaa virittäessään siitä vielä palamattomasta tikun kärjestä. Toki tuossa siiten piti poikaporukassa kisata myös sitä kuka uskalsi pitää siitä tikusta pisimpään kiinni ennen kuin näpit paloi

Paukkuihin sitten siirryttiin "perinteikkäästi" tilitikkujen ja papattien kautta. Tulitikuistakin kun rapsutteli sitä rikkikärkeä ja junttasi sen esim. rynkyn hylsyyn sisään, littasi ja rullasi kärjen kiinni, niin tuosta sai ihan kiwan paukun. Asetti kynttilän esim. betoniseinää vasten, hylsyn siihen päälle ja ei kun kynttilä palamaan. Aikansa kun se siinä hylsyä lämmitti, niin jossain vaiheessa jysähti ja kynttilästäkin katosi isoja palasia siinä samalla. Ai miten niin hengellään leikkimistä met.sirpaleiden kanssa

Pienempää tuninkia sitten sai helposti esim. perinteikkäistä tykäreistä kun pikkasen lisäsi paketin tiukkuutta esim. putkella tai hätätilassa vaikka jesarilla. Tokihan sitten perinteeseen kuului myös vi...maisen naapurin postilaatikon räjäyttäminen, kunnes äijä vaihtoi peltiseen, jossa enää vaan kansi heilahti tykärilläkään ja niin loppui sekin leikki

80-luvun tykärit oli aika rajuja. Muovinen postilaatikko meni helposti päreiksi.
Joku kaveri joutui maksumieheksi, kun heitti tykärin parkkipaikan viereiseen penkkaan ja lähimmän Sierran takavalot mureni siitä hangelle.

Kun nyt kerran muistellaan...
Olin alta kymmenen ja mulla oli kaveri, jolla oli ihan rahaakin.
Sillä ostettiin mm. koiranpommeja.
Kävelipä Hän kerran paikalliseen urheiluliikkeeseen, otti tiskiltä laatikollisen, 'Mää otan tän..'
Ja iski sen myyjän eteen pöytään.
Oli melkonen jysäys!!   

Kylläkai se on meidän aika monen kohdalla ihme,että molemmat silmät on ehjänä.Eikä silloin 60-70 luvulla puhuttu suojalaseista mitään.Paukutkin oli kovempia,ja monesti niitä tuunailtiin.Isäni ei periatteesta ampunut rahaa taivaalle,mutta pikkuhommilla jotain saatiin kasaan,ja pommeja ostettiin.

Joskus kauan kauan sitten pikkuveli keräili ampumattomista raketeista ruudit ja väsäsi oman pommin se sitten korvessa pellon reunassa ammuttiin. . Kyllä muuten JYSÄHTI  .

Kylläkai se on meidän aika monen kohdalla ihme,että molemmat silmät on ehjänä

äläpä muuta sano.
jopa testailtiin kuka uskalta räjäyttää isomman kengän alla tai sormien välissä yms muuta fiksua, usein jossain porukassa joku oli niin kännissäkin että heitti maahan jonkun raketin tai padan tms ilmatykärin ja se jonnekin ihmisjoukkoon suhisten katosi. Mitään räjähdevapaata aluetta ei ollut ja aamu kuuten asti sai häiriköidä niin paljon kun sielu siesi.

joka paikkaan tungettiin tykäreitä minne vaan mahtui, kellään ei ollut ikää, eikä sen koommin suojalaseja tai järkeä päässä.
Ne joilla oli ehkä ikää, oli niin paljon promilleja että ÄO vastasi jotain kuollutta eläintä.

(ainiin, mutta eihän me suomalaiset, me ollaan aina fiksuja... ruotsissakin niin toimii vain maahanmuuttajat!  (viittaus toiseen rakettikeskusteluun))