Kirjoittaja
Aihe: Käykäähän allekirjoittamassa (Luettu 25110 kertaa)
« Vastaus #31 : 9.12.2018 kello on 11:44 »
Perehdyppä miten koiraa koulutetaan paukkuarkuudesta,ehkä sieltä löytyy selitys tuohonkin.
« Viimeksi muokattu: 9.12.2018 kello on 12:07 »
« Vastaus #32 : 9.12.2018 kello on 11:49 »
Aamun Mullikka kertoi, että 12000 allekirjoitusta.
Illalla tulee ainakin yksi lisää.
Eipä ole vuorokaudessa juurikaan allekirjoitukset lisääntyneet joten kaikki ammattimielensäpaho ittajat jo lienee kantaneet kortensa tähän kekoon ja siirtyneet seuraavalle.
« Vastaus #33 : 9.12.2018 kello on 11:58 »
Meillä aikoinaan lapinkoira, ensimmäinen ukonilma kun alkoi menin porisuttamaan koiraa häkin ovelle. Vähän aikaa oli rauhaton mutta kun itse olin vieressä kuin mitään erikoista ei olisikaan niin kyllä hyväksy ukkoset 14v sen jälkeenkin, liekkö sitten siitä johtunut. Uuden vuoden raketit hyväksy kans muutaman metrin päässä. Kaverilla lapikka ja kuunteli junan ääntä hämillään (alle 100m kiskoista) kaveri jatkoi kävelyä kuin mitään ei olisi tulossakaan ja sen jälkeen sai junatkin mennä rauhassa.
« Vastaus #34 : 9.12.2018 kello on 11:59 »
Perehdyppä miten koiraa koulutetaan paukkuarkuuteen,ehkä sieltä löytyy selitys tuohonkin.
Vähän enempi tietoa kehään - selitä miten olet opettanut.. Harva haluaa ".. miten koiraa koulutetaan paukkuarkuuteen". Yleensä koulutus on pois siitä, siis päinvastoin. Paukkuarkuuten ei tarvitse mitään opetusta, mutta pois se ei lähde itsestään, edes kuuroutumisen myötä, vaikka ei näkisi koska tod.näk. hajuaisti vielä vanhallakin toimii ja paineentuntemus mielessä.. Koiran paukkuarkuus on pitkälti luontaista, periytyvää ja osalle hermorakenneominais uus (vika useiden mielestä), mutta myös laumaantuvan piirre (koiralta toiselle, mutta ei sentään ihmiseltä..).
« Vastaus #35 : 9.12.2018 kello on 12:12 »
Arkuudesta.. piti olla korjasin. Kyllä ihmisetkin kuuluu ehdottomasti koiran laumaan! Jostain se mallinsa hakee. Kyllä siihen ohjeet löytyy,ihan ei ole yksiselitteistä kaikki koiruudet ovat erilaisia.
« Vastaus #36 : 9.12.2018 kello on 12:30 »
Meillä toinen kissoista oli nuorena todella paukkuarka. Asuttiin kerrostalon ylimmässä kerroksessa, päätyasunnossa urheilukentän vieressä. Tuolla kentällä suuri osa alueen paukuista ammuttiin. Noidanpillit oli ne pahimmat kun ne viheltäen lensi vierestä. Nykyään tuo ei ole moksiskaan. Muutamaa vuotta nuorempi kissa pelästyi alkuun, mutta kun se pennusta asti on hakeutunut koiran kaveriksi se hakeutui koiran kylkeen ja rauhoittui. Koira taas ei koskaan ole välittänyt mitenkään paukkeesta.
« Vastaus #37 : 9.12.2018 kello on 13:53 »
vaikka koira ei olisi koskaan (moniin vuosiin) pelänyt paukkuja, niin kerran saattaa paukahtaa sen verran kovaa että alkaa pelkäämään, ja villi veikkaukseni on, että siitä ei helpolla palauduta. vaikka ihminen olisi miten tyynenä vieressä.
Eipä ole yksi tai kaksi "paukkuja pelkäämätön" koira kun uudenvuoden aattona karkaa ja piiloutuu jonnekin niin syvään koloon ettei ilman pelastuslaitosta sieltä ulos tule.
maatilan elukat on sitten vielä oma lukunsa.
« Vastaus #38 : 9.12.2018 kello on 14:50 »
Itsellä 2 koiraa ja kumpikaan ei pelkää raketteja. Totutettu pennusta asti rakettien paukkeeseen. Pitää sitä muutama raketti ampua kohta taas taivaalle.
Jos ajatellaan tätä pelko jakaumaa eläinten kannalta, niin kummassa on suurempi edustus, pelottomissa vai pelkäävissä?
« Vastaus #39 : 9.12.2018 kello on 15:01 »
vaikka koira ei olisi koskaan (moniin vuosiin) pelänyt paukkuja, niin kerran saattaa paukahtaa sen verran kovaa että alkaa pelkäämään, ja villi veikkaukseni on, että siitä ei helpolla palauduta. vaikka ihminen olisi miten tyynenä vieressä.
Tämä on tosi. Meillä oli Lappalainen, joka viis veisasi paukuttelusta. Sitten, kerran, joku heitti iltakävelyllä jonkun papatin koiran jalkoihin ja siitä se ei toipunut ikinä! maatilan elukat on sitten vielä oma lukunsa.
Se voikin olla yhtä helvettiä!! Niitä ei edes näsäviisaat osaa siedättää....
« Vastaus #40 : 9.12.2018 kello on 16:04 »
Yksi adressi pitäisi olla. DNA rekisteri koirille ja jokaisesta kadulla olevasta pa#kaläjästä 300eur lasku omistajalle. Espanjassa osa kaupungeista on ottanut tuon linjan
« Vastaus #41 : 9.12.2018 kello on 16:11 »
Yksi adressi pitäisi olla. DNA rekisteri koirille ja jokaisesta kadulla olevasta pa#kaläjästä 300eur lasku omistajalle. Espanjassa osa kaupungeista on ottanut tuon linjan
Täällä tuo on edullista, 250 € läjä. Ja jos koiran ulkoiluttajalla ei ole kakkapusseja mukana, niin sama menee vaikkei kasaa olekkaan. Oikea systeemi Tosin rekisteriä ei ole vaan kunnanvahdin pitää nähdä tapahtuma. T : kahden koira omistaja Ja topiikin mukaisesti, Jack Russell ei ole moksiskaan, vaan innoissaa, Duck Tollier taas tulee luokse heti ja pysyy vierellä niin kauan kuin paukkuu. Ja kas kummaa sama ukko samalla käytöksellään on molemmat kouluttanut. Eli nämä koulutus ukkelit taittaa olla ulkona asiasta kuin tollierin ankat.
« Vastaus #42 : 9.12.2018 kello on 17:09 »
Perehdyppä miten koiraa koulutetaan paukkuarkuudesta,ehkä sieltä löytyy selitys tuohonkin.
Silloin ekan venetsialaisten aikaan 2012 reagoin väärin, kun täällä ei ollut rakettien ampuminen edes sallittua. Oltiin pennun kanssa terassilla kun 30 metrin päässä alkoi paukkua. Koira lähti kuin ammuttuna ulinan kanssa sisälle ja mulla saattoi volumet hieman nousta. Jos olisin saanut ne kossit kiinni, olis asiaa varmasti mun osalta käsitelty oikeudessa. Juoksivat perhanan kovaa pakoon. No siitä asti on laitettu verhot kiinni ja eletty normaalia elämää välittämättä paukkeesta, mutta eipä auta. Isosta huivista tehty paineliina auttaa hieman. Kemikaaleja ei voi käyttää. Cottonin kuulo, ainakin meidän koiralla on todella tarkka. Koira mm. tunnistaa äänestä milloin minä tulen kotiin. Koira siis sisällä ja yleensä haukahtaa kun käännyn isolta tieltä 100m päässä. Kärkkäisen ilotulituksen 2km päässä kuulee, mutta se ei haittaa kun ei kiinnitä asiaan huomiota.
« Vastaus #43 : 9.12.2018 kello on 17:30 »
Perehdyppä miten koiraa koulutetaan paukkuarkuudesta,ehkä sieltä löytyy selitys tuohonkin.
Vaunun omistajan koira ( 6 kg.) nauttii katsella ilotulitusta, ei mitenkään koulutettu. Melkein kaikkea muuta pelkää. Itse lopetin paukuttelun vuosia sitten. Aikoinaan kun tynämiittiä sai "jokatalon omistajan" oikeudella, käytin sitä, myöhemmin asetyleeni--happi seosta, rahaa kovin vähän käytetty vuosien aikana. Nykyisin teen paukut vain lasiin, kalliiksi tulee. Aikanaan lapset keräsivät paukkuroskat pois, nyt jäänyt mulle. Voihan tuosta paukuttelu tavasta luopuakin? Kirjoitan---vaikka sille käykin niikuin noille aloitteille yleensä.
« Vastaus #44 : 9.12.2018 kello on 19:14 »
Meillä vanhempi koira läähättää itseltään jalat alta paukkeessa .Nuorempana ei välittänyt mitään. Jonkuverran auttaa rauhoittavat,mutta sisällä ollaan ilta ja rauhoitellaan.
|