Sivuja: [1] Siirry alas
Minäkään en pidä tuota realistisena selityksenä. Silti,
ihan omasta kokemuksestani lähtien uskon kyllä sen että tehdyn operaation jälkeen sytytyksen toiminta on kohentunut. Aloittajalla ilmeisesti ongelma matalajännitepuolel la mutta tuohon päätelmään liittyen..... Itselleni kävi niin että viime kesän kynnyksellä kun lämmitys oli vielä tarpeen, oma 3002SL alkoi oirehtia huolestuttavasti. Sytytysmoduli nakutteli mutta kaasu vain ei halunnut heti syttyä. Vian eteneminen antoi vaikutelmaa että kipinän sytytyskyky olisi huonontunut ja "työhypoteesi" oli puolan sisäinen läpilyönti. Jo ennen kuin tein asialle muuta kävin hakemassa piezosytyttimen jonka laittaisin tilalle jos hypoteesi osoittautuisi oikeaksi. (Olinhan jo muutoinkin siihen saakka käyttänyt sytytysmodulia piezosytyttimen tapaan kun totesin ettei lämmitin koskaan sammuile itsekseen) Ensimmäiseksi otin vaan modulia hieman ulos paikaltaan ja puhdistelin pölyjä sytytysjohtimen päältä, sen pidemmälle saati kärjen alueelle en vielä mennyt. Sytytys alkoikin toimia täysin, aina ensimmäisestä kipinästä, viimeksi pari tuntia sitten. Arvasin että tuon enempää selvyyttä viasta en tulisi saamaan. Olin siis pyyhkinyt pölyjä ja liikutellut auton sisällä olevia osia, siinä kaikki. Toki en tiennyt miten jatkossa kävisi joten kokeilin vielä että saisin hankkimallani piezolla ja hauenleukajohdoilla tarpeen tullen kaasun sytytetyksi. Se onnistui hyvin ja siitä lähtien tuo varasytytyspaketti on kulkenut mukana, ei tosin vielä tarvittu. Aloittajan päätelmä siitä että metallin korroosiokerros haittaisi sytytystä ei vaikuta uskottavalta. Korkeajännite hyppää kyllä ruosteen yli (alumiinioksidi on eri juttu) ja paradoksaalisesti ylimääräinen kipinäväli parantaa varsinaisen (hiilivetyseoksessa olevan) olevan kipinän sytytyskykyä. Tietysti edellyttäen että jännite riittää läpilyöntiin, siis tilanteessa jossa kipinän energia puolan magneetti- kentästä mitattuna ei syttymiseen riittäisi. Off-Topic: Tavattoman kiintoisa aihe sinänsä mutta edellyttää syttymisen syvällistä tuntemista että sen voisi hahmottaa. Normaalisti fyysikot ja kemistit tuntevat palamisen mutta eivät niinkään syttymistä. Aiheesta kirjoitti aikoinaan ansiokkaasti nyt jo edesmennyt Ernest C. Magison jonka erästä teosta sain lainaksi VTT:ltä. Olin silloin suunnittelemassa erästä EXi- luokan laitetta josta eräs tutkija totesikin että "tämä suuritehoisin sähkökytkentä joka on milloinkaan koestettu Exib- luokkaan." Kaiken kukkuraksi se koestettiin ilman toimeksiantoa ja laskutusta Exic- luokkaan mitä en itsekään arvellut mahdolliseksi. Jopa sertifikaatti tehtiin maksutta, niin paljon kiinnostusta se herätti. R.I.P E. Magison Yleisin vika on maajohto, mutta toiseksi yleisin on kipinäjohdon läpilyönti kun johto menee niiden liuskojen alla ja hankautuu puhki.
Tiedä sitten teorioista mutta 6v sitten oli sama vika ja nyt...ja molemmilla kerroilla autoi kun putsasi ruostekerroksen "tulpan" juuresta ja tulpan posliinista noet pois samalla.
Toiminta palautui koekäytössä laite irti heti kun ruoste oli putsattu....johtoa ei ollut vielä putsattu tai liikuteltu siinä vaiheessa. Sitä ruostetta oli aika paksu kerros....huonoa ainesta tuo tulpan kiinnitys...radio liittimiin riittää kultausta mutta tuollaseen paikkaan sitten ei.... Tiedä sitten teorioista mutta 6v sitten oli sama vika ja nyt...ja molemmilla kerroilla autoi kun putsasi ruostekerroksen "tulpan" juuresta ja tulpan posliinista noet pois samalla. Meneekö sinulla se ruskea johto kärjen kiinnitysruuvin alta? Ruskea johto?
Ei ole kaiketi sellaista ollenkaan tuossa. Sytytyskärkeen tulee vain yksi johto joka on läpinäkyvä muoviltaan. Kärjen kiinnitysruuvin alle ei tule piuhaa. Kaksinapainen johto sytkäboxista lähtee muistaakseni sinne sytytysautomaatin venttiilille/kytkimelle. Sytkäboxista lähtee johto sytytyskärjelle ja sitten tuo kaksinapainen. Ei muita johtoja. eli näin... Kytkentäkkaavion mukaan Ruskea johto on tuo toinen noista kaksinapaisen piuhan johdoista.
Pitääpä tarkistaa vielä sekin kontakti. Mielenkiintoista että pelkästään tuon kärjen pohjan puhdistus on saanut täysin hiljentyneen laitteen toimintaan pari kertaa 5-6 vuoden välein. Teoriassa sillä ei pitäisi olla merkitystä.... Vai onko kyse siitä että kaikki osat ja johdot liikahtelevat irrotuksessa jonkin verran. Ruskeaan piuhaan itsessään ei ole tullut koskettua. Sama lämppäri mullakin rimoskassa, vaan mittän kuin pölyjä imuroinnut siitä. Ja kerran vaihtanut patterin - mitään oo koskaan rassattu 11½ vuotiseen historian aikana. nyt tarttee ettiä puuta. Ainiin tos *kop-k..
soon tossa superbrigissä asetettu vähän huonoon kohtaan....imuilman otto on aivan renkaan vieressä...saanee kosteaa sumua aika paljon...
soon tossa superbrigissä asetettu vähän huonoon kohtaan....imuilman otto on aivan renkaan vieressä...saanee kosteaa sumua aika paljon... Eihän sitä saa kun paloilma. paikat ryvettyy, hapettuu/ruostuu ja siivilä menee tukkoon....pitänee tehdä ohjuri...sopivaan suuntaan vaan ettei tuu turbottu truma
paikat ryvettyy, hapettuu/ruostuu ja siivilä menee tukkoon....pitänee tehdä ohjuri...sopivaan suuntaan vaan ettei tuu turbottu trumaMinä tein aikoinaan Truma 5002 imanottoon alumiinistä kapean kenkälaatikon kokoisen suojan joka oli sivulta auki eli siinä ei ollut auton keskustan puolella seinämää. Se toimi hyvin eikä ilmanotto likaantunut. Sivuja: [1] Siirry ylös
|