Perjantain morot!
Miinusta on, elohopea oli valahtanut pari astetta nollan alapuolelle. Tästä ei kuitenkaan voi syyttää Työterveyslaitosta tai muutakaan maskisylttytehdasta
.
Hyvinvointi- ja palveluyhteiskunnas
ta puhutaan tärkein äänenpainoin mutta mututuntemuksin.
Vaikuttaa siltä, että mitä isompi pulju on kyseessä niin sitä heikompi on palvelun taso.
Lähi kokemuksia on kertynyt OP-Pohjola vakuutusyhtiöstä sekä viimeksi Postista. Siitä entisestä Itellasta joka oli sama pasta kuin nykyinen.
Joo nykyinen on niin moderni, että automaatit hoitavat pakettien jakelut.
Petroystäväni lähetti paketin joka tulikin yllättävän nopeasti lähimpään palvelupisteeseen R-kioskille.
Ilmoitus paketista tuli kännykkään ja siinä annettiin pakettiautomaatin numero ja avauskoodinumero.
Kioski on varsin pieni ja ahdas.
Automaatti on yhdellä seinustalla käytävän vieressä ja huonoksi onneksi lokero 47 oli ihan lattian rajassa.
Lokeron avaamisen numeroita päästäkseen näppäilemään pitää asiakkaan ottaa muslimiasento voidakseen näppäillä oikeat numerot.
Siinä sitten nöyränä asiakkaana ja kumartuneena lattianrajassa kun kroksijalkaiset lotto-lasset ja keno-kallet laahustivat laatimaan raha-anomuksiaan kuponkitiskille.
Kyllähän se paketti lokerosta löytyi kun useiden yritysten jälkeen onnistuttiin näppäilemään oikeat numerot saapaskorkeudelle pieneen numerotauluun.
Viimeinen silaus asiakkaan simpauttamiseksi oli se, että luuriin tuli teksti jossa kysyttiin; suosittelisitko pakettiautomaatin käyttöä ystävillesi asteikolla 0-10.
Joo, kerrankin sai antaa vastauksen jota ei tarvinnut pahemmin pohtia. Ihan pyöreä nolla ( 0 ) oli vastaus.
Asia on loppuunkäsitelty kun ilmoitan petroystävälle, että anna olla viimeinen kerta kun sotket Postin meidän varaosabisneksiin..
.
Tällaista palvelutasoa tarjoaa iso talo, ikään kuin jatkona johtajiensa suhmuroinneille ja sähläyksille.
Onneksi on muitakin pakettien kuljettajia, sellaisia joista on hyviä kokemuksia.
Ei tarvitse kenenkään todeta, että mitä siinä kitiset kun paketti tuli perille.
"Parempi kuolla seisaallaan kuin elää polvillaan", sanoi kuuluisa bandiitti Zapata.
Brysselin neuvottelijat aikovat olla kovaa poikaa kun menevät kuningattaren saarelle neuvottelemaan kauppasopimuksista jöröjukka Boriksen kanssa.
On se kumma, että täältä meiltä ei ole pyydetty neuvotteluapua kun meillä on pari niin taitavaa neuvottelijaa.
Niin raha-asioissa kuin koronan torjunnassa.
"Niin hyviä ovat, että mitään nyrkkiä ei tarvita sillä voimakkaat suositukset ja sopivat kuvakulmat hoitavat asian", sanoi puosu ystäväni.
Ameriikan Tollo ja Bidenin patu ovat päässeet omiin näköradio-ohjelmiinsa julistamaan ja todistamaan amerikkalaista unelmaansa.
"Jippii villi-länsi, Ronald ja Nancy", lauloi Juice aikoinaan.
Nyt voidaan vaikka laulaa "Lännen tie, Tollo ja Melanie."
Sopisi vaikka kansallisen kivääriyhdistyksen kunniamarssiksi ja KKK:n tunnariksi.
Tapahtuu niitä mukaviakin asioita arjen tasolla. Nyt oli saatu kotiinsa eli omaan navettaansa Runo hieho joka oli neljä kuukautta karkuteillä. Laitumella olleen lauman oli kesällä jokin pelästyttänyt sillä seurauksella, että koko jengi lähti kylille sinne sun tänne.
Runo oli se viimeinen joka löydettiin ja saatiin kotitilalleen.
Karkulainen oli viettänyt aikaansa peurojen porukassa jonne sopi värinsäkin puolesta hyvin.
Onneksi pääsi kotiinsa eikä joutunut metsästäjien saaliiksi.
Kuulemma ampuvat joskus jopa traktoreitakin. Ainakin vanhassa iskusävelmässä niin kerrotaan. Toki siinä oli vasa päässyt karkuun...
Viinatehtaille povataan valoisaa tulevaisuutta. Hyvä, että positiivisia uutisia kuuluu teollisuuden parista.
Luottavat kansaan joka ei joidenkin mukaan edes osaa maskeja pitää oikein.
Valoa pimeyteen oli sitten hatun väri mikä tahansa.