No mulla ainakin perustuu nämä havainnot lähinnä omiin kokemuksiin. Riistaeläin puolella valkohäntäpeuroja on tullut enemmän nähtyä ja hirviä, kun täällä hämeessä asustelen ja liki pävittäin tulee ajeltua. Yleensä ne eläimet hakeutuvat sinne tien läheisyyteen syystä. Poroilla se on sitä, että tullaan syömään sinne tienvierustoille tai sitten paetaan verta imeviä hyönteisiä. Tällöin eläimet tulevat ihan siihen pielle asti (ylämäkiin). Tiealueilla kun on hieman avarampaa ja tuulenvirepyörteet käy, lentävät itikat eivät siellä viihdy yhtä hyvin, paitsi seesteisemmällä kelillä esim. alkavan ukkosen aikaan. Porot voivat tulla tielle, mikäli siellä on suolaa. Siksi ainakin ennen vältettiin maanteiden suolausta poronhoitoalueilla.
Peurat yleensä hakeutuvat tienvieruspelloille ruokailemaan. Kiima-aikana myös tulevat urokset pelloille käpsehtimään, kun siellä on niitä naaraita syönnillä. Peura saattaa ottaa ihan vakipaikaseen tietyn alueen, jonka peltolaikkuja käy sitten perkaamassa. Useimmin tulee myös sitten se vasa mukana ja siten siirtyy"perimätieto" ruokapaikasta. Valkohäntäpeura voi tulla hyvinkin lähelle pikeä syönnille, kun taas esim. kuusipeura voi pysytellä enemmä pellon sisäosalla. Siellä missä on tiheämpää puustoa tienvierustoilla peurat voivat ruokailla siinä tienojan penkoilla. Peura on paljon spontaanimipi liikkeissään, kuin poro. Loikka voi yltää tielle asti.
Tuo ajonopeuden vaikutus johtuu lähinnä siitä, että näillä eläimillä näkö ei ole paras aisti, vaan kuulo. Kun auto pyyhkäisee päälle sataa, jää eläimen havaintoaika hyvin pieneksi ja yleensä se pelästyy, lähtee rivakkaasen liikkeeseen ja saattaa jäädä sen seuraavan auton alle,peura voi hypätä suoraan auton päälle, hirvi pyörähtää paluujäljilleen tai painaa yli kuin sarvikuono. Poro on melko kesy ja kun se havaitsee auton se käyttäytyy yleensä suht rauhallisesti jos auton nopeus on ollut kohdillaan kohtaamistilanteess a. Äänimerkillä saa aikaan vain härdellin,joka voi aiheuttaa pellin rypistymistä virtsasuihkun ja papanoiden lisäksi..
Poro saattaa kyllä nulkata helposti siinä edessä hetken aikaa tai vain katsoa möllöttää, mutta poistuu siitä edestä kyllä sitten. Vasat ovat hieman ongelmallisempia, koska ne ovat vielä nuoria ja villimpiä ja luontaisesti pelkäävät autoja enemmän. Tällöin ne voivat kirmata hitaastikin ajavan auton eteen.
Karvanvaihtoaikaan varsinkin porot tuovat haastetta havaitsemiseen. Kuitenkaan siellä tienvarressa ruokaileva aikuisporo ei välttämättä lotkauta edes korvaansa, jos sen ohittaa esim. 60km/h. Vasa jos on seurana, niin tilanne muuttuu ja nopeutta kannattaa vähentää ajoissa.
Ainoa jota voin faktaksi sanoa, on se, että aina missä on eläimiä tiellä ja varsinkin jos siitä on asianmukaisesti varoitettu, kannattaa nopeutta laskea. Siellä missä näkyväisyys on hyvä, voi ajaa sitten vauhdikkaammin annettujen rajoitusten puitteissa. Pahin törmäysriskiaika on ns."varjoton hetki" ja kun aurinko on alhaalla. Aamu ja iltasyönnit tuovat eläimiä tielle.
Omalta osaltani pyrin pitämään Tanhua - Lokka välin "hirvivapaana" mutta noudattakaa varovaisuutta sielläkin silti ajaessa.