Mielenkiintoista lukea karavaanareitten kokemuksia erilaisista m-autoista.

Itsellä on ollut monta autoa, käytin aikanaan m-autoa työssäni.

Aikanaan eka m-auto oli Solifer 596, muistaakseni -99 mallinen. Teetätin siihen ohjaamon ja asunto-osan välille paksut verhot, katosta lattiaan. Jonkun kerran pohjoisessa pakkanen laski – 30 C, lämmitin Truma, oliko tyyppi 6000?, lattialle 10 mm makuualusta, muotoon leikattuna, päälle ohkanen kokolattiamatto. Sen aikainen Truma pelasi ihan ok, puhaltimen nopeudesta pystyi päättelemään tehon. Trumassa oli 2 kW, 4 kW ja 6 kW. Truma työskenteli 2 ja 4 kW välillä kovalla pakkasella. Ulko-oven kun avasi, niin silloin toki hyppäsi 6 kW. Pärjäsin myös italiaisella Elnagilla, siinä myös Truma.

Paras lämmitys, mielestäni oli Knaus 2006, Alde, lämmönvaihdin, webasto moottorissa, erillinen termostaatti asunto-osassa, iso akkupankki (400 Ah), makuualusta ja kokolattia matto lattioilla, myös ohjaamossa, ulkopuolinen talvipeitto. Webasto kytketty siten että Ducaton oma lämmityspuhallin pyöri 1 nopeudella. Eli kojelauta, ohjaamo oli lämmin. Mainio ratkaisu silloin.

Tuplapohjalla olevia autoja minulla on ollut vaan yksi, Frankia. Ei ollut mikään hyvä talviauto, eka reissu pohjoiseen, ihmettelin kun lattia on tosi kylmä. Siitä sitten tutkimaan, tuplapohja alempi lattia oli pelkkä metallilevy, ei mitään eristettä, eikä välipohjassa mitään lämmitystä. Ei ihme jos lattia oli kylmä. Ratkaisuna taas mainio makuualusta, pari Alden puhaltimella olevaa lämmitintä, 450 W teho / kpl. Lattia lämpeni jonkun verran.

M-autojen painot,

Edellinen auto oli Knaus 650 TI MF, 2011 mallia. Kaksi ihmistä, lomavarusteet etelän reissua varten, auton kokonaispaino n. 3.800 kg. Punnitsin auton myös tyhjänä, ja sain tyhjäpainoksi  n. 3.200 kg, toki autoon oli asennettu m. pyöräteline, markiisi.
Paljon sanotaan, millos olis punnittu? No, kerta se on se eka kertakin. Ja kun ylipainoa on 200-300 kg, niin ei auta vaikka emäntä tai isäntä poistuu autosta. Tuskin missään EU maassa poliisi toivottaa hyvää matkaa, jos ylipainoa on todettu liikaa.

2013 keväällä etsin netin kautta valmistajien antamia tietoja, auton pituus 7 – 7,5 m. McLouis, Carado ja Weinsberg jäivät jäljelle. Silloiset jälleenmyyjät McLouis ja Carado eivät pystyneet antamaan autoa lainaksi, jotta olisin voinut punnita itse. Weinsberg 700 MHX onnistuin ajamaan vaakalle, Ämmänsuon kaatopaikka, lisäksi myöhemmin Ruotsissa tievaaka. Ja auton omapaino piti paikkansa suurin piirtein, eli n. 2900 kg. Knaus vaihtui Weinsbergiin. Lomakamppeet autossa, kaksi ihmistä, auto painoi vielä n. 3.500 kg. Mistäs tämä matalampi paino tulee. Esimerkiksi helmapellit puuttuu asunto-osan ovesta, takaluukuista. Keittiön alakaapit, vain hyllyjä, ei mitään liukukiskoilla olevia vetolaatikoita. Lämpöeristys sama kuin Knaus autoilla. Kaiken lisäksi Weinsbergissä on ollut tosi vähän pulmia, takuuaikana kolme pientä juttua, takatilaan tuli pölyä, sauma tiivistettiin.

Ilman muuta sisustus ns. halvassa autossa ei ole yhtä silmiä hivelevä kuin kalliissa. Ylempänä mainittu Frankia oli todella hieno sisältä.

Jos autoa vaihtaisin, niin voisi  hyvin ajatella myös autoa missä on Truma 4 kW, jos pohjoiseen tulis ajo, niin vaikka sähkölämpöä lisää kovan pakkasen ajaksi. Kaikki riippuu käytöstä, missä liikkuu, ja kuinka kauan.

Mikä siinä on ongelma?

Väki tuntuu valitsevan autonsa lämmittimen perusteella. Kuitenkin on muistettava että auto on kompromissi. Varsinkin käytetyissä jossa varusteet ovat ennalta valittu. Toki rahalla saa lisää ja vanhoja vahdettua.
Ensin tutkisin kopin kunnon, sitten alustan. Sitten on ehkä lämmittimen, jääkaapin yms varusteiden vuoro. Kokonaisuus ratkaisee onko kulkimen ominaisuudet oikeassa suhteessa hintaan.

Kyllä ainakin itse valitsin auton nimenomaan lämmittimen perusteella sillä tiesin että siinä pitää tareta koska asuisin siinä pitkään ja tulihan tuota 4 vuotta asuttua ilman muuta asuntoa ja hyvin valinta osui sillä lämmintä riitti vaikka pakkastakin oli joskus yli -30.

Minulla on Truma Combi 6. Vain 6E versiossa, jossa on myös sähkövastus, samasta esiintyy piirikorttivikaa, jota ei muissa ole. Kortti on kallis eikä sitä voi korjata. Tämä kaikki on orgissa Mjo:n kertomaa tietoa, toivottavasti selitin oikein.

Minulla on kahden hengen kesäajan 5,6 metrinen vaunu ja lämmitin Trumatic C 4302. Lämmitystehoa ja lämmintä vettä riittää. Huonoimmillaan tuo lämmitin on silloin kun lämpötila on nollan kieppeissä, koska silloin lämpötilavaihtelu sisällä on suurin. Pakkasella lämmitin käy koko ajan pienellä teholla tai käynnistyy tiheämmin. Lämmitin on sängyn alla ja lämmittää sieltä hyvin.

Ikääntyessä peti käy yhä tärkeämmäksi. Nykyinen pitkittäinen parivuode on minulle ulkoreunassa nukkujalle ihanteellinen. Vessaan on helppo mennä ja vuode on sopivan korkealla n.80 cm.
Niin ja rouva kompii miellyttävästi ylitseni.    Tulevaisuudessa erillispedit lienevät parhaat.



Korkeaa sisätila ohjaamossa helpottaa liikkumista asunto-osaan.

Parivuode pitää varttuneemmankin pariskunnan vireänä. 

Vaan en aloita tästä. Jokainen mielensä mukaan, mutta mulle tuo on tärkeä asia.

Ja jos vielä emäntä yli konttaa niin siinä kyllä lämpiää joten ihan sama onko truma vai alde

Sevverran pitää lisätä että trumassa tuo lämpötilan vaihtelu on jyrkempää kuin aldessa jossa lämpö on tasaisempi. Jos kuvaillaan lämpötilaa viivalla niin trumassa se aaltoilee enemmän.

Tasastapa hyvinkin
Reaaliaikainen kenttätesti:
Tässä ollaan matkakulkineella tällä hetkellä ja oon illan kahtonu telkkaria ja selannu tablettia (n.klo 21.00-23.55) sekä varsin vahannu, että mitä tuo seinällä oleva lämpömittari kertoo: ulkona +0,6'c - -0,5'c ja sisälämpö pysyny koko illan +21,6'c - +21,8'c (alde 3000 compact ja jatkuva kierto päällä, alkovillinen auto 8m+)

  Hymerissä on yksi puhallinsuutin ohjaamoon, kyllä mutta kun ohjaamo on eristämätön, niin hyöty on aika pientä.Ellei säädä suuttimia. 

Oikeastaan kaikki tässä keskustelussa esitetyt asiat ovat täysin matkailuautokohtais ia asioista. Monesti ei edes merkkikohtaisia. Se kannattaa pitää mielessä kun kulkineita vertailee ja kun lukee täältä kokemuksia/arvauksia.

Esimerkkinä tuo (menee kokemuksen puolelle, ei arvauksen). Jossain Hymerissä voi olla tuollainen monen muunkin merkin tyypillinen ratkaisu joka ei ole tarkoitettu arktisiin olosuhteisiin. Eikä sitten toimi kunnolla täällä talvessa.
Meillä on myös Hymer, mutta se on tilattu tehtaalta arktisella varustuksella. Se tuo mukanaan monta hyvää ominaisuutta jos talvella aikoo liikkua enemmänkin.
Autossa on silloin kaksi trumaa. Toinen perällä, toinen keulassa.
Lämpösuuttimia on paljon. Pelkästään keulassa enemmän kuin edellisessä, toisen merkkisessä kulkineessa, koko autossa.
Keula on eristetty. Lattia, seinät, sivulasit tuplalasit, tuulilasissa lämpöä heijastava hopeakerros + tuulilasi on lämmitettävä. Kojelaudan alus on eristetty lämpöeristeellä.
Säiliöt ei jäädy, eikä niiden venttiilit jos autossa on lämpö päällä.

Listaa voisi jatkaa...

Mutta pointti on siis, jos käytät talvella, etsi oikein varusteltu auto. On lillukan varsia kumpi lämmitin siellä on tai mikä merkki. Kunhan lämmitys ja korirakenne on toteutettu oikein, tarkenet varmasti Lapissakin ilman villasukkia talvella kulkineessasi.

Minulla on hyvin pitkälle samanlainen Hymer, kuin Catiskalla. Tuosta hopeatuulilasista en ollut kuullutkaan, mistä sen voi tarkastaa, onko mullakin semmoinen?
Auto on kyllä hyvin eristetty ja vedet pysyvät sulina kovillakin pakkasilla. Silti, jos valita olisin saanut niin Alde olisi Truman tilalla. Muutama vuosi sitten etsimässäni 30 000 euron hintaluokassa takaveto-integroitua Aldella ei löytynyt. Nyt alkaa tilannne olla jo toinen.

Tuosta hopeatuulilasista en ollut kuullutkaan, mistä sen voi tarkastaa, onko mullakin semmoinen?

Tuulilasissa on siitä kertova tarra mutta selvin on varmaan tuulilasin lämmityksen katkaisija. Se on rattipylvään vasemmalla puolella kojelaudassa. Muistaakseni peilien lämmityksen/säädön katkaisijoiden lähellä. Ja toki huomaat myös meneekö tuulilasiin melko paksut sähkökaapelit vai ei. Lasilla kun on kokoa niin lämmityskin vaatinee hieman tehoa joten niitä piuhoja mitkä lasille menee ei voi olla huomaamatta.

Oikeastaan kaikki tässä keskustelussa esitetyt asiat ovat täysin matkailuautokohtais ia asioista. Monesti ei edes merkkikohtaisia. Se kannattaa pitää mielessä kun kulkineita vertailee ja kun lukee täältä kokemuksia/arvauksia.

Esimerkkinä tuo (menee kokemuksen puolelle, ei arvauksen). Jossain Hymerissä voi olla tuollainen monen muunkin merkin tyypillinen ratkaisu joka ei ole tarkoitettu arktisiin olosuhteisiin. Eikä sitten toimi kunnolla täällä talvessa.
Meillä on myös Hymer, mutta se on tilattu tehtaalta arktisella varustuksella. Se tuo mukanaan monta hyvää ominaisuutta jos talvella aikoo liikkua enemmänkin.
Autossa on silloin kaksi trumaa. Toinen perällä, toinen keulassa.
Lämpösuuttimia on paljon. Pelkästään keulassa enemmän kuin edellisessä, toisen merkkisessä kulkineessa, koko autossa.
Keula on eristetty. Lattia, seinät, sivulasit tuplalasit, tuulilasissa lämpöä heijastava hopeakerros + tuulilasi on lämmitettävä. Kojelaudan alus on eristetty lämpöeristeellä.
Säiliöt ei jäädy, eikä niiden venttiilit jos autossa on lämpö päällä.

Listaa voisi jatkaa...

Mutta pointti on siis, jos käytät talvella, etsi oikein varusteltu auto. On lillukan varsia kumpi lämmitin siellä on tai mikä merkki. Kunhan lämmitys ja korirakenne on toteutettu oikein, tarkenet varmasti Lapissakin ilman villasukkia talvella kulkineessasi.

Nyt tuli haastetta kerrakseen.  Osaatko kertoa noista korirakenteista tarkemmin. Ilmeisesti tarkoitat auton ulkoeristys materiaalia. Löytyykö esim. 2008 - 2010 vuosimallisista autoista jo paremmin varusteltuja talvikäyttöön?
Merkkejä ja malleja on niin helkutisti tarjolla. Onko esim. TEC koriset hyvin eristettyjä? Tää on melkoinen sarka kun meinaa vaihtaa auton. Tiedä sitten. Tarviiko esim. harmaavesisäiliö olla eristetty ja lämmitetty jos niin miksi?  Mikä oikeesti siitä kulkineesta tekee ns. talviauton? Meidän Foortilla vm. 02 pärjäisi ehkä talvipakkasellakin jollei noi auton seinät ja  pääty olisi niin kylmät.

Autonvaihtoprosessi meilläkin menoillaan. Haussa lievästi käytetty, 2015 tai nuorempi. Lämmityksestä ei sen kummemmin kuin että molemmilla tarkenee aivan hyvin. Asuinosaan on tietyt vaatimukset ja niistä ei tällä kertaa luisteta yhtään. Alustahan tulee olemaan Fiat, Comfortmatic vaihteistolla.
Moottori mietitytti kyllä meille 2,3 150 riittää. Joitan 3,0 vaihtoehtoja on mutta se kone painaa yli 50 kiloa enemmän. Lisäksi uudempi 2,3 on euro 6 luokiteltu. Sillä voi olla merkitystä tulevaisuudessa kaukomatkoilla.

Auton vaihdon kohdalla on hyvä olla tekemättä samoja virheitä uudelleen. Eli, jos ei ole aiemmin pystynyt omaa kritisoimaan, niin sillä viimeisellä reissulla kannattaa miettiä kaikki mieleen tulevat harmit, mitä sen hetkisessä kulkineesa on. Kesämatkailussa harmituspaikkoja on yleensä vähemmän. Harmit kohdistuvat monesti sänkyihin ja niiden näppärään tai ei niin näppärään levittelyyn.
Talvimatkailu on ihan eri planeetalta oleva asia. Osa matkustaa vain satunnaisesti talvella ja kommenteista kuulee, että käytetään termejä pärjää, tarkenee, lumiketjut...
Hyvä talviauto vaatii kalustolta ja suunnittelulta enemmän. Kun on yötä tammikuussa pimeässä 30 asteen pakkasessa ilman sähköä, niin heppoisilla vehkeillä ei tilanteesta voi nauttia.
Kunnon talviautolla voi samoissa olosuhteissa nappailla alushoususillaan glögiä ja katsella ulos ikkunasta, kun muut virittelee termopeitteitä kulkineittensa ympärille ja menevät karvalakki päässä sisään.
Jos talvimatkailu on vain satunnaista, niin mikäpä ettei. Kunnon talviautosta täytyy yleensä pulittaa sen verran enemmän, että sillä välirahalla voi olla talvisin hotellissa.

Auton vaihdon kohdalla on hyvä olla tekemättä samoja virheitä uudelleen. Eli, jos ei ole aiemmin pystynyt omaa kritisoimaan, niin sillä viimeisellä reissulla kannattaa miettiä kaikki mieleen tulevat harmit, mitä sen hetkisessä kulkineesa on. Kesämatkailussa harmituspaikkoja on yleensä vähemmän. Harmit kohdistuvat monesti sänkyihin ja niiden näppärään tai ei niin näppärään levittelyyn.
Talvimatkailu on ihan eri planeetalta oleva asia. Osa matkustaa vain satunnaisesti talvella ja kommenteista kuulee, että käytetään termejä pärjää, tarkenee, lumiketjut...
Hyvä talviauto vaatii kalustolta ja suunnittelulta enemmän. Kun on yötä tammikuussa pimeässä 30 asteen pakkasessa ilman sähköä, niin heppoisilla vehkeillä ei tilanteesta voi nauttia.
Kunnon talviautolla voi samoissa olosuhteissa nappailla alushoususillaan glögiä ja katsella ulos ikkunasta, kun muut virittelee termopeitteitä kulkineittensa ympärille ja menevät karvalakki päässä sisään.
Jos talvimatkailu on vain satunnaista, niin mikäpä ettei. Kunnon talviautosta täytyy yleensä pulittaa sen verran enemmän, että sillä välirahalla voi olla talvisin hotellissa.

Juurinäin.

Ja tuohon Palokurjen juttun on lisättävä, että kaappi ja säilytystilaa asunto- osa yhteydessä pitää olla kunnolla talvi- aikaan. Eli käytännössä kaikki alle 8 m vehkeet ilman kaksoispohjassa
sijaitsevaa tekniikkaa voi unohtaa.