Aihe: Voi aikoja, voi tapoja...

Eikäko tuli vaan mieleen kun tossa jossain kirjoituksessa mainittiin jonkun jutun kestoksi 0,5 tuntia.
Aikahan on siitä typerä juttu että kymmenjärjestelmään mennään vasta sekunnin osissa. Pitemmissä ajoissa ollaan 60 jaollisissa järjestelmissä. No mites mennään, 0,5 tuntia on siis 50 minuuttia. Ei puoli tuntia. Tunti on 60 ei sata.
Jos sanon jonkun kestäneen 0,45 tuntia niin ymmärrämme sen olleen kolme varttia. Jos sanon jonkun kestäneen 0,5 tuntia niin se on puoli tuntia. 30 minuuttia.
No nyt sitte. Miksi 0,5 on vähemmän kuin 0,45?
Minkä ihmeen takia 0,45 on vartin enemmän kuin 0,5 tuntia.

No sitte.
Kauan aikaa sitten suomen kielessä ilmaistiin lukuja eri tavoin kun nykyisin, esim luku 32 ilmaistiin "kaksi neljättä" tai vaikka luku 56 oli "kuusi kuudetta kymmentä". Kuulostaa meistä nykysin kummalliselta ilmaisulta... Vai onko?
Hmm. Yksi toista, viisi toista, käytämme siis tuota ikivanhaa ilmaisua välillä 11-19. Olitko huomannut tätä?
Mutta miksi vain tuolla 11-19 välillä? Outo juttu.

Lähen tästä 0,3 tunniksi, eli 30 minuutiksi ruokatauolle...

No elä huoli tuota numeroiden ilmaisua, sitä käytetään hollannin kielessä edelleen

Eikäko tuli vaan mieleen kun tossa jossain kirjoituksessa mainittiin jonkun jutun kestoksi 0,5 tuntia.
Aikahan on siitä typerä juttu että kymmenjärjestelmään mennään vasta sekunnin osissa. Pitemmissä ajoissa ollaan 60 jaollisissa järjestelmissä. No mites mennään, 0,5 tuntia on siis 50 minuuttia. Ei puoli tuntia. Tunti on 60 ei sata.
Jos sanon jonkun kestäneen 0,45 tuntia niin ymmärrämme sen olleen kolme varttia. Jos sanon jonkun kestäneen 0,5 tuntia niin se on puoli tuntia. 30 minuuttia.
No nyt sitte. Miksi 0,5 on vähemmän kuin 0,45?
Minkä ihmeen takia 0,45 on vartin enemmän kuin 0,5 tuntia.

No sitte.
Kauan aikaa sitten suomen kielessä ilmaistiin lukuja eri tavoin kun nykyisin, esim luku 32 ilmaistiin "kaksi neljättä" tai vaikka luku 56 oli "kuusi kuudetta kymmentä". Kuulostaa meistä nykysin kummalliselta ilmaisulta... Vai onko?
Hmm. Yksi toista, viisi toista, käytämme siis tuota ikivanhaa ilmaisua välillä 11-19. Olitko huomannut tätä?
Mutta miksi vain tuolla 11-19 välillä? Outo juttu.

Lähen tästä 0,3 tunniksi, eli 30 minuutiksi ruokatauolle...

Vanhoissa kirkonkirjoissa, ja hautakivissäkin esiintyy erikoista pvm ilmaisua (murtolukuna)..

Ja kun vertaa muita kieliä, niin se "toista" on pienillään 13. Miksi meillä jo 11, venäjästä?

Kyllähän näitä on vielä - appiukko sanoi aina kelloa kattoessaa, että "se on kuuvves tunti" vaikka se oli esim. 17:05, tai "ykkös" kaloja saatto pilkillä tulla kun niitä oli alle 10 

Nii monesko vuosisata sitä on menossa?

Nii monesko vuosisata sitä on menossa?

Jaaha.
Palattiin siihen, että milloinkas se vuosituhan alkoikaan....     

Jos sanon jonkun kestäneen 0,45 tuntia niin ymmärrämme sen olleen kolme varttia.

Emme ymmärrä, vaan 0,45 x 60 min = 27 min. Minuuttien erottimena on ' tai :.

Emme ymmärrä, vaan 0,45 x 60 min = 27 min. Minuuttien erottimena on ' tai :.

Niinpä.  Ja 0,3 tai 0.3 tuntia ymmärretään tottakai 18 minuutiksi.

Stadissa kolme kundia lähti ostamaan pimeetä flindaria ruttopuiston reunalta. Myyjällä ei ollu kun pikkuvinetto myydä noille. Pyysi putelista 30 mk ja pojat maksoi. No sitte kävi niin että pimeen viinan myyjän omatunto kolkutteli, ja anto omalle pojalleen vitosen "juokseppa nuo pojat kiinni ja anna niille vitonen".
Poika meni, mutta ajatteli ettei vitonen mene tasan kolmelle kaverille. Sujautti 2 mk omaan taskuun ja vei vaan 3 mk. Näin jokainen sai takas markan.
No, lopputulema on se että kukin sälli oli maksanut putelista kympin per ukko, mutta saatuaan kukin markan takaisin, oli kukin maksanut pullosta vain 9 mk.
3X9=27 mk ja juoksupojalla se 2 mk taskussa eli just tasan 29 mk on loppusaldo. Niinkun matematiikassa kuuluukin olla.

Näin tuumaili Rautiainen, vaikkei tuumailu sinänsä SI järjestelmään kuulukkaan.

Kuka helevetti on keksiny rengaskoot. Esim 165/13/70.
Umpi-idioottimainen renkaan kulutuspinnan leveys milleinä, vanteen koko tuumina, ja renkaan sivun korkeus prosentteina kulutuspinnan leveydestä.
Englanti on kuulunut SI järjestelmään jo vaikka kuinka kauan. Montako stonea painat? Mites ruåttisa, montako mil on autollasi ajettu? Käsittääkseni ruåttisa on kilometrijärjestelm ä käytössä mutta silti mil on peninkulma. Ehkä. Suunnilleen. Tarvittaessa pikkasen muutakin.

Pientä ajatusta voi harrastaa myös vesiliikenteen nopeuksista ja laihduttajan ravinnon energiamääristä. Noottia myös meteorologeille ilmanpaineyksiköist ä.

Se on kyllä ihme, miten nuo kellot ja päivämäärät saadaan sujuvasti kaikki sekaisin.

Luulisi, että edes kaikki maapallolla osaisi kirjoittaa ensin päivämäärän, sitten kuukauden ja sitten vuoden. Ei vain ole mahdollista, ei osata.

Ja kun päälle lisätään nämä jalat ja metrit ja ties mitkä tuumat, saadaan hommat lopunkin sekaisin.

Muistelen, kun olin armeijassa ja tykistössä tasolla opeteltiin koordinaatisto hommia ja kun kävin parin vuoden päästä kertausharjoituksis sa, niin  kaikki vanhat kartat oli hävitetty ja hankittu puolustusvoimille uudet nato-yhteensopivat kartat, ja samalla kaikki koordinaatistot oli pitänyt muuttaa.

Toisaalta tämä viimeinen muutos on saattanut pitkässä juoksussa olla hyväkin muutos. 

Toisaalta tämä viimeinen muutos on saattanut pitkässä juoksussa olla hyväkin muutos.

Pitkä juoksu, yksi lemppari anglismi-idiotismeista.
Pidemmällä aikavälillä...

Stadissa kolme kundia lähti ostamaan pimeetä flindaria ruttopuiston reunalta. Myyjällä ei ollu kun pikkuvinetto myydä noille. Pyysi putelista 30 mk ja pojat maksoi. No sitte kävi niin että pimeen viinan myyjän omatunto kolkutteli, ja anto omalle pojalleen vitosen "juokseppa nuo pojat kiinni ja anna niille vitonen".
Poika meni, mutta ajatteli ettei vitonen mene tasan kolmelle kaverille. Sujautti 2 mk omaan taskuun ja vei vaan 3 mk. Näin jokainen sai takas markan.
No, lopputulema on se että kukin sälli oli maksanut putelista kympin per ukko, mutta saatuaan kukin markan takaisin, oli kukin maksanut pullosta vain 9 mk.
3X9=27 mk ja juoksupojalla se 2 mk taskussa eli just tasan 29 mk on loppusaldo. Niinkun matematiikassa kuuluukin olla.

Niin, 25mk isälle ja 2mk pojalle on se sama 27mk.

 Viisaat engelsmannit kehittivät sitten vielä haulikoihin oman systeeminsä, jossa pienempi onkin isompi.
 Mulla, niinku monella nykyään, on 12/76.
 Siinähän ei ole mitään epäselvää, kunhan tietää että 76 on avautuneen hylsyn millimitta ja tuo 12 on luku, joka kertoo kuinka monta samankokoista piippuun sopivaa palloa voidaan tehdä naulasta puhdasta lyijyä.
 Eli mitä vähemmän saadaan, sen jytkympiä ovatten pallerot.

 Helppoa ja selkeätä. Sekoitellaan vaan tuuman osia, millejä ja nauloja.

Niin, ja kaliibereista mainiten. Amerikkalasta peräisin oleva merkintä esim .44 magnum on 0.44x25.4mm (1") meille outo turhien nollien tiputus vasemmalta (leading) hämää. Esim SA-Int tuttu 7.62mm = .30"
Sikäli outoa, että ameriikan insinööritieteessä kun harrastavat virallisesti desimaalimuotojen sijaan fractional-muotoa (pienimmät 1/2, 1/4, 1/8, 1/16, 1/32 ja 1/64)

Niin, ja kaliibereista mainiten. Amerikkalasta peräisin oleva merkintä esim .44 magnum on 0.44x25.4mm (1") meille outo turhien nollien tiputus vasemmalta (leading) hämää. Esim SA-Int tuttu 7.62mm = .30"
Sikäli outoa, että ameriikan insinööritieteessä kun harrastavat virallisesti desimaalimuotojen sijaan fractional-muotoa (pienimmät 1/2, 1/4, 1/8, 1/16, 1/32 ja 1/64)

Tietty. 7,62 on kolme linjaa. Linjahan on tuuman kymmenesosa. Joka taas on idioottimaista kun harrastavat tuumamaailmassa 12 jaollista järjestelmää.  Siksi se krossi on 144 kpl.
Jos kalu on lähemmä 30,5 niin se onkin jalka.

Mennäänpä nykyaikaan ja Suomeen. Kuinka pitkä matka on yksi kaapeli?