Saisko valovastuksesta ja kuitattavasta releestä hyvän katkaisijan? Jos ei tuohon kortille pääse suoraan käsiksi.
Sivuja: [1] Siirry alas
Saisko valovastuksesta ja kuitattavasta releestä hyvän katkaisijan? Jos ei tuohon kortille pääse suoraan käsiksi.
Olettamuksella että kortille pääsee käsiksi, onhan siitä
kaaviokin syntynyt...? Mulle on 431:n luova käyttö tarjonnut muutaman kerran ketterän tavan saada toteutetuksi asioita hyvin yksinkertaisesti, sitähän datalehdetkin vihjailee.... siis suorastaan tyrkyttää. Sitä voisi tässäkin käyttää tarkkajänniterajais ena vertailija/kytkimenä eli D7/R2 välistä tunnistus (ADJ-napa) mielellään FULL-ledi poistettuna. (Silla kai ei mitään tee kun tarkoitus on muutenkin sammauttaa kytkentä sen syttyessä) Tasasuuntaajan ulostulosta vastus 431:n katodille ja näin on meillä käytettävissä ohjaus (431:n katodi--- anodi(=maa)) varsinaiselle kytkentäelimelle. Tähän saakka tarvittu kaksi lisäkomponenttia, kytkennän minimalistisuuden juju on siinä että kun 431:n tunnistusnapaan pitää saada kytkentärajalla 2,5V ja kun siihen tarvittaisiin (1) jännitejakaja niin tuo jännitejakaja on jo olemassa, R8/R2, vieläpä säädettävänä. Sitten tarvitaan vielä se virran todellinen katkaisin ja sille ohituspainike (jolla kytkentä viritetään eli startataan). Että mekaamisen releen ohjaamiselle löytyisi miellyttävä 431:n katodivastus niin rele saisi olla herkemmän puoleinen. Kaikkein halvimmat releet ei liene otollisimpia kun 431:n Imaks. on tyypillisesti 100mA ja ylijännitevaraakin saisi olla. Toisaalta releethän vetävät selvästi alle nimellisjännitteens ä, mikä enemmän mikä vähemmän joten taitaa riippua siitä mitä sulla on pöytälaatikossa. Mutta esimerkinomaisesti vaikkapa: http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=62_158_2528&products_id=17180 jolla syöttövastuksella on runsaasti marginaalia. Ja puolijohdereleethän ovat varmoja tapauksia (=herkästi ohjautuvia) eikä sellainenkaan näytä kymppiä enempää maksavan. Kyse on siis koko ajan muuntajan primääripuolesta. Oltaisiin siis neljässä lisäkomponentissa, näppituntuma on että viideskin tarvittaisiin ja se olisi suotokondensaattori releen syöttövastuksen jälkeen. Ilman sitä on suuri vaara että rele jää pärisemään siinä tilanteessa jos ladattava akku on "kontallaan" eikä heti suostu nousemaan. Tämä lienee toisaalta sulakkeellekin pian "taakse poistu", vaikea arvioida näin mitoituksia ja käyttötilanteita tuntematta. (1) Lähinnä laturin sammutusjännitteen takia, virtaseurannan jyrkkyyshän määräytyy Q2:n ominaisuuksista. (Onko sitten tahallaan eli vahingossa "epämääräistetty" kytkemällä C1 Q1:n kannalle. Eikö sen pitäisi olla Q2:n kollektorilla...? Mutta toimii noinkin) Olisiko tahallaan haluttu jättää virtaraja lämpötilariippuvais eksi (=> Q2:n kanta/emitteriliitos) tai sekin on vahinko/suunnittelun yksinkertaistus kun LEDit ovat nyt vain informatiivisia. Hauska detalji tuokin että sulakkeen vastus on mukana virtashuntissa. Tässä en edes lähtisi miettimään liikaa releellä tehtyä tai transistorimuutoksi a, koska sellainen pitää kytkentään lisätä, että saadaan lataus lopetettua.
Muuttaisin saman tien koko kytkennän LM338:lla toteutettavaksi a) yksinkertaisuuden ja b) hinnan vuoksi. ebaystä halvimmillaan 1 kpl LM338 maksaa 0.26e http://www.ebay.com/itm/10pcs-LM338T-LM338-Voltage-Regulator-1-2V-To-32V-5A-TO-220-/201415006493 LM338 virrankestoisuus kunnollisella jäähdytyslevyllä n 5A Tässä pari malliksi ja googlella lisää: Sivuja: [1] Siirry ylös
|