Aihe: ranska 2016

Oltiin kesäkuussa reilut 2 viikkoo Ranskassa. Calaisessa oli pirusti poliiseja MM-kisojen alkaessa, syynäsivät ylikulkusilloilla rautatietä ja milloin missäkin.

Bensaa sai ongelmitta, hinta vaihteli rajusti 1.23-1.65 välillä (95E). Lienee lakkoajan hinnat joillain pumpuilla vielä...

Motarimaksut sylettää, pahimmillaan n. 20€/100km. Mut matka etenee sujuvasti. Vaihtoehtona mennä pikkuteitä liikenneympyrästä liikenneympyrään, alkoi jo hermo mennä navigaattoriin mikä hoki "aja liikenneympyrään - poistu liikenneympyrän toisesta liittymästä" ja taas 200 m päästä: "aja liikenneympyrään..." Tätä kun kuuli parisataa kertaa päivässä niin alkoi riittää. 😝 Mut näkeehän siinä nättejä pikkukyliä ja kaupunkeja ihan erilailla, tosin aikaa palaa.

Välimeren rannan useat tasokkaammat leirintäalueet oli jo kesäkuussa täynnä, ei pääse ilman varausta sisään.

Ruokahan tuolla on kaupoissa jopa kalliimpaa kuin Suomessa, eikä tuoretta maitoa meinaa löytyä. Siesta-aika pääsee myös aina yllättämään keskellä päivää. Silloin menee pienemmät kaupat kiinni pariks tunniks.

Le Manssin museossa käytiin mekin, ihan mukava paikka museoks. Pojat ja jopa vaimokin viihtyi. 😃

Parisen viikkoa reissaamista Ranskassa, pääosin kesäkuun loppupuolella.

Yhdellä motarihuoltoasemall a Nantesin lähellä oli polttoaineet loppu, mutta johtuiko jostain remontista vai työtaisteluista, ei tietoa. Motarin ilmoitustauluilla asiasta oli etukäteen useita ilmoituksia (Aire de -jotakin-, Pas de carburants). Ilmeisesti pahimmalla mielenosoitusalueel la tiehen, siltoihin ja liikennemerkkeihin oli maalattu viestejä. Muuten ei liikenteessä ollut mitään normaalista poikkeavaa, mutta pidimme silti tankin koko ajan vähintään puolitäynnä. Polttoaineiden hinnat olivat nousseet tuntuvasti viime kesästä.

Ranskan puolelle tultaessa oli jonkunlainen tarkastuspiste, mitä aikaisemmin ei ole ollut. Tosin passeja yms. ei kysytty, ilmeisesti tyydyttiin vain autojen rekkarien tarkistamiseen. Ruotsiin palattaessa kysyttiin passit.

Kaakonkulmalla ei mitään tavallisuudesta poikkeavaa Euro 2016 pelipäivien erikoisliikennejärj estelyjä lukuunottamatta. Bensa saman 10 senttiä litra Suomea halvempaa, kuin yleensäkin.
Vain aurinkoa ja nautintoja....

Lomareissu alkaa vetelemään viimeisiään, ruotsissa ollaan Göteborgissa kuluttamassa viimeisiä lomapäiviä. Ranskassa vierähti vähän reilu viikko. Mitään ongelmia ei kohdattu, hommat tuntui toimivan normaalisti paitsi nämä ylimääräiset turvatarkastukset turistikohteissa ja poliiseja oli todella paljon kaduilla Pariisissa. Se tosin johtui ehkä Pride paraatista joka sattui olemaan juuri samana päivänä kun me siellä palloiltiin. Ja arvaa juututtiinko lasten kanssa hirvittävään väkimäärään, oli muuten monenlaista friikki liikenteessä...

Moottoritiemaksut on kyllä kalliita, loppumatkasta meilläkin petti hermot kierrellä pienempiä teitä ja siirryttiin maksullisille väylille. Parikymppiä heilahti ja n. 200 km matka taittui ilman miljoonaa liikenneympyrää. Niitä todellakin riittää. Ja monessa kylässä se läpi kulkeva tie on saattaa olla tautisen kapea, yhtään isommalla autolla en olisi halunnut olla reissussa. Maksusysteemjä oli meidän kohdalla kahdenlaisia, toisessa maksettiin heti motarin alussa ja toisessa versiossa otettiin lippu alussa ja pois mennessä sitten lippu automaattiin ja maksu käteisellä (korttiautomaattia ei ollut ainakaan meidän kassalla, onneksi oli iso läjä kolikoita).

Ranskan kämppärit oli erittäin hyviä meidän mielestä (oltiin kolmella eri alueella). Siistejä, hyvin hoidettuja ja taskut oli jopa erittäin väljiä (nyt ollaan ruotsalaisella alueella kuin sillit suolassa). Viimeinen käyttämämme alue oli Normandiassa maihinnousurantojen maisemissa. Siellä on varmaan kymmeniä leirintäalueita, ja osa on sellaisia ahtaita mökkikyliä joihin ei oteta matkailuajoneuvoja ollenkaan. Löysimme hyvällä tsägällä muutaman vesiperän ja perheraadissa karsiutuneen alueen jälkeen tosi hyvän alueen Luc Sur Meristä kivenheiton päästä rannalta. Sotahistoriaa tuli nautittua useammalla museokäynnillä, ja monta jäi käymättäkin. Niistä oli suorastaan runsaudenpula. Lopuksi piipahdin pojan kanssa Omaha beachilla amerikkalaisten hautausmaalla. Komea paikka ja sielläkin on hyvä museo, ilmainenkin vielä. Siellä vähän kummastutti massiiviset turvatoimet, metallinpaljastimet ja turvafirman gorilloita päivysti siellä sun täällä.

Reissu meni ihan suunnitellusti, ei tullut mitään negatiivisia kokemuksia ja alueiden taso oli ilahduttavan hyvä. Ihmisetkin oli ihan tavallisia, ylimielistä asennetta ei kohdattu edes heikoilla ranskantaidoilla. Tuppukylissä ajelu ja markettien etsiminen tuotti vähän tuskaa välillä, mutta niistäkin selvittiin.