tämä voisi liittyä vikavirta suojan laukeamiseen, jos muuntajan toisess päässä on pieni vuotovirta ni laukeaminen riippuu kumminpäin vaihe ja nolla asettuu...
Sivuja: [1] Siirry alas
*****
tämä voisi liittyä vikavirta suojan laukeamiseen, jos muuntajan toisess päässä on pieni vuotovirta ni laukeaminen riippuu kumminpäin vaihe ja nolla asettuu...
Eli suomeksi sanottuna kannattaa kokeilla sitä pistotulppaa molemmin päin pistokkeeseen, jos toisinpäin laukeaa mutta toisin ei niin vuotovirtaa on. Lohkolämmittimissä tätä ainakin esiintyy
Kiitos teille vastauksista!
Tuo vuotovirta kuulostaa loogiselta, ja täytyy kokeilla kytkeä lämmitystä päälle pistotulpan eri asennoilla. Tuo satunnainen pätkiminen voisi johtua juuri tuosta, koska eipä sitä tiedä miten päin se tökkeli menee paikalleen, jos ei merkkaa. Vielä on pakko kysyä, mitä tuo vuotovirta käytännössä tarkoittaa laitteen turvallisen käytän kannalta? Eli onko turvallista käyttää?
*****
Kiitos teille vastauksista!vikaahan siinä silloin on, ja viallista sähkölaitetta ei pitäisi käyttää.... va jos ei vikavirta laukea niin mää kyllä ite huoletonna käyttäisin, mutt eihän sitä voi muille suositella "tämä voisi liittyä vikavirta suojan laukeamiseen, jos muuntajan toisess päässä on
pieni vuotovirta ni laukeaminen riippuu kumminpäin vaihe ja nolla asettuu..." - Kun kysyjä on ilmeisen epätekninen henkilö niin voinemme hyvin sisällyttää sen mahdollisuuden että "automaattisulake" käsittää paitsi ylivirtasuojan niin myös vikavirtalaukaisija n. Ymmärsin kysymyksen niin että kyseinen laukeava laite voidaan virittää uudelleen (piiri jännitteellisenä) eikä se enään laukea sillä käyttökerralla. Kyllähän vikavirta voisi satunnaisesti katoilla noinkin mutta jos tämä käyttäytymispiirre on täysin säännönmukainen niin mulla herää toinen epäilys. Muuntajat mitoitetaan toisinaan vastaamaan magneettivuonsa osalta vain symmetristä jänniteintegraalia, toroidimuuntajat melkein aina. Jos nyt tällainen muuntaja kytkeytyy lähellä verkkojakson nollakohtaa (ilman kuormaakin, kuorma ei välttämättä pahenna tilannetta vaikka luulisi) niin tämän kyseisen ensimmäisen puolijakson lopussa vuo käy jonkinasteisessa kyllästysarvossa ja muuntaja siis aiheuttaa virtasysäyksen joka voi olla monikertainen sen kuormitettuunkin arvoon verrattuna. No mitenkä tämä sitten on alkujaan voinut toimia.... tässä tullaan mielenkiintoiseen ilmiöön josta itsekin haluaisin lisävalaistusta. Aikoinaan eräässä hommassa törmäsin sellaiseen seikkaan että erään kiinteistön kaiketi useista sadoista ylivirtasuojista joka vuosi muutamia "herkistyi" niin että ne eivät enään sietäneet mitoituskuormaansa ja alkoivat laueta joko kytkentä- sysäykseen mutta muistaakseni suurin osa muuten vaan kuormitettuna. Kun näitä vaihdeltiin niin tilanne korjaantui, mitään säännönmukaisutta kuormitustyypin osalta en pystynyt huomaamaan. Kuormitusrajan aleneman saatoin kuitenkin aina todentaa sekä hitaalla kuormalla ja/tai C/R- piirillä virtapulssilla (välitön laukaisu). Avasinkin noita muutamia mutta vikaantumismekanism ia en pystynyt todentamaan, siihen olisi ehkä tarvittu vain valmistajalla olevia vertailutietoja. (Olisiko heilläkään...?) Noita saattoi kyllä yhä käyttääkin mutta alennetulla kuormalla. - Tuollaisen nopean virtasysäyksen mittaamiseen ja sen yhdistämiseen ylivirrasta johtuvaan laukaisuun on erinäiset laitteensa mutta jos tuttavapiirista ei mitään sopivaa löydy niin käytännöllisintä lienee vain kokeilla vaihdattamalla. Siihen ei kovin suurta pätevyyttäkään vaadita, lähinnä se että osaa tunnistaa vaihdettavan komponentin merkinnät varmasti. @aloittaja: "Vielä on pakko kysyä, mitä tuo vuotovirta käytännössä tarkoittaa laitteen turvallisen käytän kannalta? Eli onko turvallista käyttää?" - Eihän tuossa välitön vaara uhkaa koska vikavirtalaukaisija tekee tehtävänsä. Jos siis vuotovirrasta on kysymys. Pitäisin silti vastenmielisenä ajatuksena sellaista että vuotovirta vaan hyväksyttäisiin laitteessa ja käytössä jossa se kuitenkin ilmentää vikaa. (Joissain laitteissa se kuuluu asiaan ja sen syntysyytkin tunnetaan, näitä varten on asennusmääräyksissä sitten poikkeuksensa) - Eiköhän tuon muuntajankin tarkoitus ollut varmistaa ettei maavuotoa syntyisi, eli olla siis siinä suhteessa luotettavampi kuin lämmitysvastus itsessään. Melko kehno tilanne jos se onkin nyt itse aihettanut vuodon. - Löytyisiköhän "lähipiiristä" ketään eristysvastusmittar in omistajaa todentamaan vuotoa...? @aloittaja: "Itse ounastelen jonkinlaista virtapiikkiä, joka kytkennässä syntyy. Mutta syntyyhän niitä piikkejä kyllä sähköpatruunan tai pölynimurimenkin toiminnassa, mutta nämä eivät koskaan laukaise sulaketta." - sähköpatruuna on resistiivinen kuorma, ei aiheuta merkittävää piikkiä. Pölynimurikin voi (säätimestään riippuen) olla varsin "pehmeä" kuorma. (Hmmm... "pölynimurimenkin"? ahaa, tässä ei kantasanana olekaan pölynimuri vaan.... jotain muuta) Kiitos taas vastauksista!
Lainaus - Kun kysyjä on ilmeisen epätekninen henkilö niin voinemme hyvin sisällyttää sen Vaunussamme oleva automaattisulake on ABB S262 johdonsuojakytkin, eli sen voi virittää uudelleen. Nyt kun olen lattialämmitystä kokeillut, en ole saanut kytkintä enää laukeamaan, joten vika on edelleen mysteeri. Tuo pistokkeen kääntäminen ei siis vaikuta. Tuntuu vain aika mysteeriseltä, mutta niinhän nämä sähköasiat tuntuvat toisinaan olevan. Lähipiiristä ei valitettavasti löydy ketää, joka voisi tuota tulla mittaamaan. Lainaus Muuntajat mitoitetaan toisinaan vastaamaan magneettivuonsa osalta vain Koska olen ilmeisen epätekninen henkilö, niin on pakko tunnustaa, että tästä selityksestä en ymmärtänyt yhtään mitään. Lainaus sähköpatruuna on resistiivinen kuorma, ei aiheuta merkittävää piikkiä. Pölynimurikin Meidän imuri tuntuu olevan aika "ronski" käynnistymään - moottori ei käynnisty liukumalla, vaan täysi teho on heti päällä. Yhdessä asunnossa se miltei säännönmukaisesti laukaisi asunnon automaattisulakkeen käynnistettäessa, mutta muualla toimi moitteetta, vaikka automaatteja sähkökaapeista on löytynyt. Mahtoiko sitten kyseissä asunnossa olla vain jotenkin herkät laitteet. "" Muuntajat mitoitetaan toisinaan vastaamaan magneettivuonsa osalta vain
symmetristä jänniteintegraalia, toroidimuuntajat melkein aina. Jos nyt tällainen muuntaja kytkeytyy lähellä verkkojakson nollakohtaa (ilman kuormaakin, kuorma ei välttämättä pahenna tilannetta vaikka luulisi) niin tämän kyseisen ensimmäisen puolijakson lopussa vuo käy jonkinasteisessa kyllästysarvossa ja muuntaja siis aiheuttaa virtasysäyksen joka voi olla monikertainen sen kuormitettuunkin arvoon verrattuna. Koska olen ilmeisen epätekninen henkilö, niin on pakko tunnustaa, että tästä selityksestä en ymmärtänyt yhtään mitään."" Älä välitä en minäkään ! Terv. Toivo Tuo ilmoittamasi johdonsuoja-automaatti katkaisee siis satunnaisesti. Se tarkoittaa lämpösuojan tai magneettisen laukaisun toimintaa, joka tarkoittaa suomeksi, että suojatussa johdossa on ylikuormaa tai oikosulku. Noista tuo oikosulku on parempi selittämään satunnaisuuden. Oikosulku voi syntyä satunnaisesti esim. vioittuneen eristeen kautta.
Eli vikavirtasuojaa tuossa ei ole tai jos onkin niin sen laukeamisesta ei
ollut kyse. Päästiin hieman eteenpäin... Sitten ylivirtasuoja joka laukeaa vain muuntajaa kytkettäessä mutta ei enään sen jälkeen kun se on tavalla eli toisella saatu jäämään päälle. Näin ymmärsin? Tuon tyyppimerkinnän ABB S262 jälkeen tullee kirjain ((laukaisukäyrä)B, C ...?) ja numero joka tarkoittaa nimellisvirtaa ampeereina (eli se 10A). Se ja muuntajan tiedot olisi hyvä saada. Vaikkapa kuva muuntajan merkinnöistä. Noista saattaisi saada osviittaa siihen jos tämä systeemi kokonaisuutena on laukeamisherkkä jo "paperilla". Vaikkapa B-laukaisukäyrä ja toroidimuuntaja >>> herkkä yhdistelmä, vaatii paljon ylimääräistä varaa nimellisvirtaan. (Kysymys näyttäisi olevan pika- eli magneettilaukaisust a mutta onhan sekin eräänlainen osa laukaisukäyrää) @aloittaja: "Yhdessä asunnossa se miltei säännönmukaisesti laukaisi asunnon automaattisulakkeen käynnistettäessa, mutta muualla toimi moitteetta, vaikka automaatteja sähkökaapeista on löytynyt. Mahtoiko sitten kyseissä asunnossa olla vain jotenkin herkät laitteet." - Saattoi olla, näkemättä vaikea sanoa mutta eräs syy voi olla saman suojan perässä oleva muu (lisä)kuorma. - Tästä tullaankin vielä pieneen tarkistukseen. Olihan nyt niin että muuntajaa kytkettäessä ei päällä ollut muuta kuormaa, vaikkapa tuota sähköpatruunaa. Jos oli niin sellainen täytyy ottaa mukaan arvioon laukeamisherkkyydes tä. "Oikosulku voi syntyä satunnaisesti esim. vioittuneen eristeen kautta." - Tältä pohjalta... minkälainen tämä vikahistoria oikeastaan on. Onko esiintynyt "kautta aikain"?, pahentunut, parantunut, muuten muuttuillut. "Sähkön hajua" et kuitenkaan maininnut..? Tuosta magneettisesta kyllästymissykäykse stä vielä... sehän on tapahtumana luonnostaan satunnainen, se riippuu sillä tavoin kytkentähetkestä että sille voi olettaa "jäykässäkin" verkossa korkeintaan 1:4 --- 1:5 keskimääräisen todennäköisyyden. Jäykkä tarkoittaa käytännössä sitä että vaunusi on lähellä sähkökeskusta, siis sähköjohtomatkana ensin pistorasiaan ja siitä lyhyt johto vaunulle. Vastaavasti jos laitat liityntäjohdoksi omat ja koko kinkeripiirin jatkoroikat saattaisit huomata että laukeamisten todennäköisyys putoaa nollaan. Liittymäsi verkkoon on silloin "joustava". Jos aikaa myöten huomaat tuollaisen syy-yhteyden niin siinä on eräs viite asiasta. Laitetaan nyt vielä kerran.... olisin kiinnostunut kuulemaan onko muilla kokemuksia omia aikojaan "herkistyneistä" ylivirtasuojista. Saattaahan se olla että johdonsuojakatkaisi ja on vaan väsähtänyt ( ikä ei tullut esille tässä ketjussa) ja laukeaa herkemmin mitä tehtaan asetus on. Ja jos virtarajoilla mennään niin se voi olla hyvinkin pieni kuorma joka laukaisee, tosin tässä ilmeisesti katsottu ettei mitään muuta päällä. Itellä tullut töissä eteen että asiakkaalla wc lamppu polttaa talosta 25A pääsulakkeen.
Jos johdonsuojana on kiinalainen Merlin Gerin kopio, niin saattaa hyvinkin kerrostalon huoneistossa tapahtuva lampun palaminen pimentää koko kerrostalon. Tästä tapauksesta on tieto, kaikki johdonsuojat piti vaihtaa aitoihin. Nyt on kuitenkin laadukkaampi komponentti kyseessä.
Kiitän taas vastauksista. Nyt tämä alkaa mennä jo mielenkiintoiseksi .
Kuvaa en saanut valitettavasti kohteesta otettua, mutta lisää tietoja kyllä. ABB 262 L 10A Nr. 15 380~ 6000 3 Laitteen ikää en osaa sanoa. Joka tapauksessa vuosia. Vikavirtasuojaa vaunussa ei ole, mutta sellainen kyllä löytyy alueen vaunutolpasta. Suoja on testattu testinappulasta toimivaksi. Liitosjohdon pituus on 25m ja tyypiltään kaapeli on sitä säädösten mukaista. Muuntajasta en saanut vielä tyyppitietoja - hankalassa paikassa -, mutta se mitä aiemmalla tutkimuskerralla siinä muistan nähneeni on: 24v~ sekä 350VA. Tämä ei ehkä vielä kovasti auta. Ja toroidin mallinenhan tuo muuntaja siellä tosiaan on. Se, miten se poikkeaa tavallisemman näköisestä "mötikästä", on minulle arvoitus. Aiemmin vika ilmeni sekä muun kuorman, eli sähköpatruunan kanssa, tai ilman. Kuormalla ei ollut merkitystä. Nyt en kuitenkaan ole sitä vikaa enää saanut esiin, mikä hieman kummastuttaa, kun aiemmin se kyllä ilmeni noin joka kolmannella käynnistyskerralla. Lattialämmitys on ollut yöt pois päältä. Ja katkaisijaahan tässä asennuksessa ei ole, vain pistotulppa, joka sitten toimii "katkaisijana". Joskus lämmitystä kytkettäessä pistorasiassa on saattanut ilmetä ns. "räpsähdys". Tämä on käsittääkseni kaiketi yleistä, jos verkkoon kytketään kuormallista kojetta. Sähkön hajua ei ole ilmennyt. Kaikki johdot ovat päällisin puolin tarkasteltuina ehjiä eivätkä eristeet ole hapristuneet. Minun uudessa projektissa samanmoiset oireet kun aloittajalla, tosin sulakkeen merkinnöistä ei enää saa selvää, taitaa olla samanlainen muuntajakin ?
Aluksi luulin muuntajan olevan palanut, mutta muuntajan sisus näyttää uudelta, eikä ole minkäänmoista hajua tms. , aikani kun sulaketta lipsuttelin päälle/töpseliä pistorasiaan, niin alkoi pysymään päällä, ja nyt toimii laakista noin jokatoisella kerralla. Ulos lykkää noin 25volttia vaihtovirtaa. Tuollainen kalvo on muuntajan jatkeena, maton alla, 50cm leveä ja 4m pitkä ja kysymys kuuluu, jotta mitenkä lämpimäksi ja mitenkä nopeasti tuon pitäisi lämmitä ?
*****
Mulla oli aiemmin tuollainen. Arvioisin, että n. 30 astetta. Saattaa olla, että vähän enemmän. Nämä arviot jalalla ja kädellä tunnusteltuina.
Sivuja: [1] Siirry ylös
|