Sivuja: [1] Siirry alas
Kai apuna voisi käyttää niitä etäisyyksi tuorevesikaivoista ja järvistä/vesistöistä joita on käytetty ko imeytysalueille?
Kai tuo tarttis vesilukon ettei ala haiseen.
Miksi et kaiva vain salaojaputkea, reiät alaspäin maahan. Näin olen suositellut kyselijöille nähtyäni sellaisen putken kolmattakymmentä vuotta sitten Itävallassa. Ei tarvitse olla kuin parimetrinen päykä.
Itse lasken suoraan maahan niin kauan kun joku pystyy todistamaan, että harmaa vesi olisi vahingollista luonnolle tai elämälle. Ei sitä hirmuvaikeesti kannta tehdä, vedät umpiputkella sinneasti minne imeytys suoritetaan. Sinne kaivat metrinpätkän reijitettyä putkea ja hiukan sepeliä ympärille, päälle imeytysputkenkohdal le sepelinpäälle suodatinkangas ja pintamaat takas. Toimii.
Eikö tuohon kenttään kannattaisi soveltaa jotain kasveja? Kasvithan luonnollisestikin käyttävät vettä ja ravinteita. Kattelin jossain talonrakennusohjelm assa, kuinka kasveja hyödynnettiin nimenomaan harmaanveden puhdistamisessa.Ohj asivat sen veden kulkemaan humuksen ja kasvuston läpi niin, että kasvit käytti ne harmaanveden ravinteet ja suurimman osan vedestä.Loppu suodattu sora-hiekka-turve-savikerroksen läpi pieneen altaaseen mistä käytettiin puutarhassa sitten..Rakenne oli ihan huoltovapaa.Vesi kulki painovoimalla. Ainoastaan kasvit piti leikata välillä.En vaan muista mitä kasveja ne käytti.
^
Ihan hyvä mulla oli samanlainen, mutta ilman ämpäriä. Jos vaunulla oleskellaan paljon, harmaavesiin menee tiskiveden mukana runsaasti rasvaa ym. ruuan jätteitä, kahvinpuruja, jne. olisi hyvä olla suodatin ennen imeytystä. Suodatin voi olla esim. sammalta ja prosessi aerobinen.
Sivuja: [1] Siirry ylös
|