Kirjoittaja
Aihe: Kosteusvahinkoisessa vaunussa yöpyminen? (Luettu 25157 kertaa)
« Vastaus #31 : 7.03.2015 kello on 13:26 »
Minulla wokkelo seisonut 4 vuotta käyttämättä,taatusti on hometta,mutta jos otan sen käyttöön,perustellinen siivous,sitten muutaman päivän otsonointi,kesä menee näin !
« Vastaus #32 : 7.03.2015 kello on 13:27 »
Mikäli hajulliset homeet eivät ole vaarallisimpia pitäisikö sitten oikeasti pelätä hajuttomia homeita? Käytännössä ihan kaikkia asumuksia? Vai miten hajuton home havaitaan? Puretaan kaikki palasiksi ja testataan labrassa pala palalta?
Ehkä ei sittenkään?
Meillä testattiin siten, kun koko perhe sairastui mm. astmaan, tyttärien verikokeista ne homeet näkyi. Asunnossa ei ollut minkäänlaista hajuongelmia, mutta mm. silmät oireili kuivumalla.
« Vastaus #33 : 7.03.2015 kello on 14:31 »
Meillä testattiin siten, kun koko perhe sairastui mm. astmaan, tyttärien verikokeista ne homeet näkyi.
Asunnossa ei ollut minkäänlaista hajuongelmia, mutta mm. silmät oireili kuivumalla.
Kyllähän tuo on havaittu..Ostamamme talo oli homeessa..  Isännän astma paheni,ekavekaralle puhkes iho-oireet ja mulla alkoi hengitys vinkuun..tolleen astmaattiseen tyyliin. Hittoon siitä oli lähettävä..Kon viimein saatiin terveempi asumus,nii lapsen allergia katosi,mun hengitys normalisoitui,,ja ukon astma.... Helpottui hiukan..eihän se ny paranekkaan..
« Vastaus #34 : 7.03.2015 kello on 14:33 »
Ulkoa imettävästä ilmasta peräisin olevasta kosteudesta ainakin osa tiivistyy kylmän ulkokuoren sisäpintaan, mikäli sisällä on ulkoilmaa lämpimämpää.
Uudessa kalustossahan ulkopinta on laminoituna vettymättömään, kaasutiiviiseen lämmöneristeeseen = ei siis ole sitä kylmää, sisäilman kanssa tekemisissä olevaa pintaa (mitä nyt ilmanvaihtoaukoissa) ja ns. kastepiste jää tällöin myös tuonne eristekerroksen sisään. Vaan kun eriste on kaasutiivistä materiaalia (esim. XPS:ää tai uretaania), ei siellä eristeessä ole sitä kosteata ilmaakaan joka siellä mihinkään tiivistyisi 
« Vastaus #35 : 7.03.2015 kello on 14:37 »
Noissa altistumisherkkyyde ssä ihmiset ovat erilaisia. Joku kestää kauemman ajan altistumista joku altistuu hyvinkin lyhyen ajan aikana.
Olen sitä mieltä että tuota omaa rajaa ei kannata hakea. Seuraukset ovat hyvin ikäviä. Ongelmat eivät rajoitu noihin saastuneissa tilossa oleskeluun vaan oireilua esiintyy myös muualla ja altistus tuo helposti mukanaan myös herkempää altistumista erilaisiin allergioihin.
Jos mahdollista kannattaa homeiseen paikkaan jossa vietetään pidempiä aikoja hankkia sellainen ilmanputsari joka esim. sähköisesti poistaa mahdollisimman paljon noita epäpuhtauksia ja pitää laite puhtaana.
« Vastaus #36 : 7.03.2015 kello on 22:59 »
Itse olen altistunut homeelle muutaman kerran ja täytyy sanoa että määrätynlaisen homeen mun nokka haistaa heti ja silloin on heti lähdettävä pois. Oon jopa saanut vihamiehiä kyläillessä kun oon sanonut etten voi teillä ollakun on hometta ilmassa. Meillä oli matkaajan auto joka oli todella märkä,mutta siellä kyllä voin ihan hyvin olla,ei mitään oireita vaikka viikon oli.oon kyllä sitä mieltä myös ettei kostea vaunu ei ole välttämättä homeessa. Sent from my iPad using Tapatalk
« Vastaus #37 : 8.03.2015 kello on 02:04 »
Kyllä hometilassa oleilu on terveytensä tuhoamista.Ei kannata nukkua tilassa jossa on nimen omaan toksista hometta tai sädesientä, eli aktiinobakteereita. Mulla on kahdella lapsella eskarista hankittu homeyliherkkyysalle rgia ja reaktiivinen astma . Nuorin sai sen aktiinobakteereista ( 800x STM suositusten ylitt.arvot) Vanhin ilmeisesti samasta paikasta koska ongelma oli jo tuolloin tiedostettu. Verikoe kertoi pahoinvoinnin, nenäverensyöksyjen ja anafylaktisten reagointien syyn. Pakko on sanoa, että sellainen vitsaus on, mitä ei toivo edes vihamiehelleen. Vois puhua ihan "homekoirasyndroomas ta"negatiivisessa merkityksessä. Tunnistaa pahimmillaan ihan sisäilman muutoksen, kun ilmastointikone esim menee koulussa puoliteholle. Olen vierestä nähnyt kuinka altistuminen eräässä tilassa johti kohtaukseen minuuteissa. On käyty kotikouluakin. Talvella saatiin diagnoosi neljän vuoden taistelun jälkeen. Karvat nousee mulla heti pystyyn kun hän sanoo "iskä, täällä on jotain"Tai "mä en tuonne tuu, eikä sunkaan kantsis". Tai kun selvästi huomaa esim tavaratalossa, että menee meistä selvästi eri reitille. Elikkäs alitajuisesti väistää jonkun kohdan. Eräässä myytiin kastuneita ja homeisia eristemattoja muovikääreessä, tyttö huomasi, sanoi meille ja myyjät tutki ja totesi havainnon oikeaksi ja matot meni heti hävitykseen. Viime pohjosen reissu oli mennä totaalisesti pieleen, kun matkaparkin saunassa kävi ja yöllä oli tukehtua keuhkolimaan.Onneks i oli lääkkeet mukana. Kun ihminen altistuu liian rajusti, niin se elimistön puolustusmekanismin laukaisija ottaa kierroksia sellaisistakin, mitä terve ei edes havaitse.. Nämä homejutut liia helposti mennään olankohautuksin meillä Suomessa. Esim USA:ssa ja Briteissä ongelmat on tiedostettu ajat sitten ja siellä on enemmän tietoakin. Meillä luultavimmin säätyypin muutos kosteampaan on vasta nyt tehnyt asiasta päivän ilmiön. Homeiset rakenteet pääsääntöisesti kannattaa purkaa ja hävittää.Ja pitää muistaa että homeet ja sädesienet leviää itiöinä.Toiset on vaarattomia, toiset toksisia. http://www.ositum.fi/index.php?p=Terveyshaitat
« Vastaus #38 : 8.03.2015 kello on 08:51 »
Meillä luultavimmin säätyypin muutos kosteampaan on vasta nyt tehnyt asiasta päivän ilmiön.
No tämäkin talvi on mennyt 90% tuossa 0-pinnassa +/-5 astetta keikkuen täällä PK-seudulla. Joku luokkaa viikon jakso taisi jossain vaiheessa olla kun olitiin tuolla -10...-15 välillä, mutta se siitä. Ja ennen kuin tämä tulee mukaan noihin rak.määräyksiin, veikkaan että tässä pyörähtää vielä vuosi jo toinenkin. Kosteuteen ja rakenteiden hengittävyyteen tulee kiinnittää entistäkin enempi huomiota, kunnon ilmanvaihdosta nyt puhumattakaan. Saas nähdä mitä nämä nykymuodin mukaiset 0-energia yms. talot ovat tuossa sanotaan nyt 20..30v päästä, kuinka moni niistä on erilaisissa ongelmissa  Ja jos/kun niitä pöpöjä sitten tulee rakenteisiin, niin sekin pitäisi tajuta mitä ne on, miten ne sieltä pitää poistaa ja mihin kiinnittää huomiota. Vähän sama kuin antibioottien kanssa. Ne perhanat kun tappavat mennessään myös ne hyvät pöpöt ja taas vajaalla kuurilla muodostavat resistiivisiä pöpökantoja, niin valitse tuosta sitten se "sopiva" lääke kulloiseenkin tilanteeseen
« Vastaus #39 : 8.03.2015 kello on 09:49 »
Uudessa kalustossahan ulkopinta on laminoituna vettymättömään, kaasutiiviiseen lämmöneristeeseen = ei siis ole sitä kylmää, sisäilman kanssa tekemisissä olevaa pintaa (mitä nyt ilmanvaihtoaukoissa) ja ns. kastepiste jää tällöin myös tuonne eristekerroksen sisään. Vaan kun eriste on kaasutiivistä materiaalia (esim. XPS:ää tai uretaania), ei siellä eristeessä ole sitä kosteata ilmaakaan joka siellä mihinkään tiivistyisi
Näin varmaankin teoriassa. Nyt sitten vain listaa autoista ja vaunuista, missä asiat ovat edes periaatteellisesti näin! Eli eriste joka paikassa kaasutiivistä ja kaasutiiviisti kiinni joka paikassa ulkokuoressa.
« Vastaus #40 : 8.03.2015 kello on 10:45 »
« Vastaus #41 : 8.03.2015 kello on 12:29 »
Entäpä lista muusta 99,99%:sta Suomen kamaralla jo olevista matkailulaitteista?
« Vastaus #42 : 8.03.2015 kello on 16:36 »
« Vastaus #43 : 8.03.2015 kello on 17:37 »
Taas unohdetaan nuissa kosteus ongelmista. Että ne on suurimmaksi osaksi ulkopuolisesta syystä johtuvia. Joko joku sauma vuotaa tai rakenne vika suunnittelussa. Tai tuuletus toimi. Edelleen kään ne ei itsekseen mätäne.
« Vastaus #44 : 8.03.2015 kello on 19:02 »
Noin nopsasti googlattuna, kelpaisiko LMC
https://www.youtube.com/watch?v=3EUVsByXDtQ
Ja tuo koskee kuinka suurta osaa Suomen LMC kalustosta? Niin ja olet myös varma, että eriste joka paikassa "kaasutiivis" tai ehkä paremminkin täysin kosteutta imemätön? Miten höyrytiivis on kennorakenne?
|
