Tekniikkakeskustelut > Lämmitys ja ilmastointi
Talon kiertovesipumppu
uppotukki:
aiheen aloittajan kirjoituksesta sain käsityksen et on talon kiertovesipumpusta kysymys ,ja sitä käytetään ympri vuoren ,läpötilan sääto hoiretaan muulla tavoin ?
88k5:
--- Lainaus käyttäjältä: rolli4x4 - 12.11.2014 kello on 23:09 ---eiks näis vaunuis oo yleensä se "etelän" systeemi pumppu pyörii vain kun pannu käy ellei poikkeuksellisesti muuta vaadi...
--- Lainaus päättyy ---
Joo, talosysteemit erikseen..
Montakos minuuttia menee, että vaunussa pannullinen vettä kiertää putkiston, eli sarjassa olevat ripapatterit kertaallee, ja sitten montako kierrosta tartee pakasilla kiertä pattereissa, että tuo pannullinen on "kylmä", eli tohahtaa (tai paukahtaa) tulille :D Noissa talosysteemeissä on kait enempi reserviä ja patterit "rinnan" kytketyt - tai en tiedä noista etelänversioista ;)
Edit; Bavarialle; minkälainen on lämpöjohtoverkon paine, onko edes paineellinen (paisunta-astia; kalvo/kalvoton). Tiedäthän minkälaista meteliä noi pumput pitää kavitoidessa? siis kun ilmaa pesässä (ruskaamisesta tuli mieleen) - voi eksyä vaikka paisunta-astiasta, tai jos se on ilmaton (täynnä vettä). Kun vesi jäähtyessään kutistuu (ilman paisuntavaraa), systeemi imaisee ilmaa, jos sitä jostain helpolla saa..
uppotukki:
pumpun kuvaa kun katsoo ,on sen näkönen ettäon käynny kuivana ,ja siinä tapaukses on entinen pumppu ?
"Masi":
Paineellinen systeeemi paisuntasäiliöllä. Paine arvot on 0,8 - 1,8 lämmitys. Kaikissa pattereissa on normaalit säätötermostaatit ja olohuoneen seinällä termostaatti joka ohjaa systeemiä, voidaan ohjelmoida viikko ohjelma, eri vuorokauden ajolle eri lämmöt ja vaikka mitä muuta. Siemens merkkinen ja tyyppi Landis & Staefa REV 11. Ja kuivana ei ole käynyt sillä silloin kun vika ilmeni niin systeemin ylikuumeneminen nosti painee yli raja-arvon ja häiriö esti toiminnan. Ja kun rupesin pumppua irroittamaan, niin pumpun päädyssä olevan ruuvin aukaisu toi veden välittömästi ulos. Se on kuivan näköinen kun se on kuivattu.
Patteri verkko on saman tyylinen kuin Aldessa ja juuri siksi en olekkaan niin vakuuttunut sen alden ylivoimaisuudesta. Sillä tuommoinen kenno systeemin keno toimii parhaiten silloin kun se on vapaassa tilassa eli ei minkään kalusteen sisällä. Ja niitä täytyisi olla noin + 140 % yli lämmityslaitteen tehon silloin kun ne ovat vapaassa tilassa, että ilmeisesti HYVIN harvassa vekottimessa on verkosto riittävästi mitoitettu toiminnan optimoimiseksi.
88k5:
Talosovelluksissaha n (Suomessa) patteriverkon lämmönluovutus tapahtuu tyypillisesti radiaattoreissa, joissa lämpö siirtyy säteilemällä. Kun taas karavaanisovelluksi ssa nuo ovat eri idealla - ovat konvektoreita (lamellia putken ympärillä) taas se perustuu ilman kiertoon, ilmavirran konvektioon (lämmin ylöspäin). Itseasiassa konvektiopatterin sijoittaminen ilmasolaan parantaa ilmansekoittumista/-kiertoa, kun taas vapaassa tilassa konvektio hitaampaa, koska lämpötilaero pienenee ylä- ja alapuolella patteria kun jäähtyvä ilma pääse valumaan heti alas eikä joudu syrjäyttämään kokotilan ilmamassaa.. vähän sama asia; kaiutin kotelossa vai vapaasti - kummassa paremmat bassot?
Se on lämmitystavoissa ero etelän suhteen. Siellähän yleensä se patteri sijoitetaan useiten keskelle huonetta/rakennusta, jotta lämpösäitely olisi tasaista kauttaaltaa. Suomessa taas ikkunan alle, jotta lämpösäteilyn lisäksi tapahtuisi konvektiota, joka tasoittaisi/sekoittaisi koko huoneilman..
Mutta edelleen ihmetyttä miksi patteriverkkoon ja lämmönluovutukseen pitää saada hystereesistä - varsinki jos ovat konvektioon perustuvia eikä massavaraajia. Lamellithan nopeasti jäähtyvät, ja jos vesikierto katkaistu, konvektiokin tyssää siihen..
Onko se kattila samanlainen kuin täällä? eli patteriverkon vettä mahtuu sisään about 200 litraa - hassua olis jos sitä ei kierrätetä kuin polttimen palaessa :o
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta