Valitettavasti perusmatkailukori, oli se sitten autossa tai vaunussa, on kosteusvaurioiden suhteen riskirakenne.
Useimmissa malleissa ulkokuoressa on kymmeniä metrejä pelti/muovisaumaa jossa tuhansia ruuveja ja ainoana tiiveydentuottajana elastinen massa tai massanauha. Tiivistysaineiden käyttöikä on rajallinen, niin kokemuspohjaisesti, kuin valmistajien ilmoittamana. Ruuvit ovat kiinni yleensä orgaanisessa materiaalissa ( puu ) ja lämpöeristeenä monissa tapauksissa avosoluinen, kosteutta imevä, ns styrox-tyyppinen lämmöneriste.
Rakennusteknisesti asuintilan seinä- ja kattorakenteen pitäisi harventua ulospäin asumisesta tulevan kosteuden ja lämpötilaerojen takia. Matkailukoreissa tilanne on valitettavasti päin vastoin.
Tilanne on sitä pahempi, mitä enemmän matkaillaan talvella. Asumisesta tuleva kosteus tiivistyy pelti/muovikuoren sisäpuolelle.
Ongelma minimoituu, mikäli tarkkailee aktiivisesti, ennenmmin tai myöhemmin, tulevia vuotoja ja tarttuu korjaustoimeen välittömästi. Asuu mahdollisimman vähän talvella sekä valitsee korin, jossa on käytetty umpisoluista lämmöneristettä. Pisteenä i:n päälle olisi teräsrunko, mutta sitten valinnanvara alkaa jäädä aika vähäiseksi.
Tämä ei toki koske heitä, joilla kertomustensa mukaan iso auto kuluttaa kuin pikku auto, ei mene koskaan rikki ja iso huolto maksaa muutaman kympin sisältäen toki ison kupin kahvia ja kinkkuvoileivän.