Aihe: Tunnistatko itsessäsi DRD4-7R geenimuunnoksen!? :)

Löysin kiehtovan pienen artikkelin poikani Landrover ONELIFE-lehdestä otsikolla " MIksi meidät on luotu kulkemaan?".

Jutussa kerrotaan tutkimuksiat löydetyn tiedon, että joka neljännellä ihmisellä on dopamiinireseptorin DRD4-7R muunnos kromosomissa 11. Ja sen seurauksena näillä ihmisillä on muita huomattavasti suurempi etsi haasteita ja komemuksia ja rikkoa rajojaan.
Tätä geeniä onkin alettu kutusa tutkimusmatkailijag eeniksi, ja sitä kantavien ihmisten todetaan olleen kautta aikojen edelläkävijöitä, niitä, jotka 70 000 vuotta sitten lähtivät Afrikasta, niitä jotka löysivät uusia mantereita, vuorenhuippuja ja seutuja.

Kakki 7R-ihmiset eivät toki suuntaa kohti tuntematonta, osa pelaa uhkapelejä, hakeutuu vaaralliseen työhön jne.
Seikkailjaluonteen puhkeamsieen tarvitaan geenin lisäksi "oikeita olosuhteita ja fyysisiä ominaisuuksia yms", mutta tuo geeni lie kuitenkin se ratkaise syke tutkimusmatkailijoi lle ja seikkailijoille kautta aikojen.

Nytpähän ei ainakaan minun tarvitse enää ihmetellä miksi olen tällainen kuin olen, sen täytyy tulla geeneissä!!!


Miten on sinun laitasi, tunnistatko tuon saman geenimuunnoksen itsessäsi?



t.Kaarina

Vaarallisia töitä ym muuta.. Taitaa geeni löytyä 

Kyllä nuorena tuli otettua kaikki haasteet vastaan.

Alppien rinteillä kaikki pahimmat paikat piti ensin käydä läpi,
ja sitten metsät sun muut.

Nykyään kun tuo kävelykin alkaa olla vaikeeta, niin
kotona sitten ottaa kaikki haasteet vastaan.

Minulla tuo selittää palavan halun päästä sinne Votovaaralle, sen että Toscanan pusikoita pitää koluta viime sekunneille asti etsimästä piikkipensaikoista ja kallionkielekkeiltä VIELÄ yksi etruskihauta, niin että kotimatka pitääkin sitten vain hurauttaa läpi Euroopan.

Nuorena mannaa oli kahden viikon kaamosvaellus jouluna Koilliskairassa, näkemättä 10 pävään muita ihmisiä, junamatka Siperian poikki ja käynti Tiibetissä sinä hetkenä, kun se 86-87 oli auki yksinäisille matkailijoille, laivamatka Kantonista Hainanin saarelle pikkupurtilolla, halu hakea kaikki luolat Suomesta, polte lähteä polkemaan Mustallemerelle ja paljon kauemmas, interreilmatkat pienten lasten kanssa Tunisiaan asti jne jne   


Mahtavaa, että tuo geenimuunnos on löytynyt!



t.Kaarina

Mahtavaa, että tuo geenimuunnos on löytynyt!



t.Kaarina

Kaikenlaiselle hulluudelle löytyy ennenpitkään selitys.

Ai, sitäkö se vaan olikin, tekovika....   

Tuli eilenaamulla vastaan yx toinen muuntogeeninen. 48h oli mennyt kun pyörähti Haltilla.   

Nuorempana niitä n.s. vaarallisia hommia, sitten yötä päivää läpi vuosien reissuhommia, nykysin vaan reissuja.
Mutta ei ole hyvä että moisen löysivät, sillä piaan joku viranomainen älyää sen ja hoitoon joudutaan koko konkkaronkka. Niin se on jo käynyt kaikkille hyväntahtoisille n.s kylähulluillekkin.

Taetaa löötyä tiältäe, oonhan naemisissa. Vuan onneks en tuon Kuarinan kanssa.

Minäkin olen kerran käynyt Rymättylässä, vai mikäsenytoli. 

Mitä merkillistä Retkeilijä, mikä vika se minussa on Muuta kuin se, että olen jo vankasti naimisissa, maanantaina tulee 30 vuotta täyteen ja kaikki yhden miehen kanssa


48h Haltille menopaluu on jo melko haipakkaa! Paitsi,jos onkin mennyt Norjan kautta eli aloittanut ja lopettanut sinne haltin takapuolelle. Norjastahan tuon reissun pystyy tekemään päiväretkenäkin!

Itsellä se on vasta suunnitelmissa, mutta tutut ovat sieltä kautta jo kahdesti käyneet huipulla. Asuntoautolla pääsee tosi pitkälle, joskin viimeinen silta minua kuvissa vähän hirvittää. Sen taidan itse kävellä yli, saa Hannu ajaa yksinään. Se on tätä naisen logiikkaa


KIva kun on muitakin geenimuunneltuja




t.Kaarina

Toiset on luotuja kulkemaan
Toiset kulkevat luonnostaan
Yksi heistä lienen

Tämän syntymävian (lahjan) kanssa olen oppinut elämään. Siihen tepsii samanlainen lääke sopivati annosteltuna, kuin lapin hulluuteenkin.
Lääkkeenä on Ducaton päräyttäminen tulille, ja eikun menoks.
Lapin hulluuskin helpottaa kummasti jo Vuotson pohjoispuolelle mentäessä. Takaisin etelään tullessa voi esioireita saada jo napapiirin eteläpuolella.

Näillä eväillä mennään loppuun asti, kun jo näin pitkälle on elämässä tallattu.

Tunnistan, itsessäni ja kavereissani.

Sen ehdoilla mennään. 

Hyvä kun löytyi tuollainen tieteellinen selitys asialle.

Ennen sanottiin, että on mustalaisen verta tai on rokotettu gramofonineulalla   

48h Haltille menopaluu on jo melko haipakkaa! Paitsi,jos onkin mennyt Norjan kautta eli aloittanut ja lopettanut sinne haltin takapuolelle. Norjastahan tuon reissun pystyy tekemään päiväretkenäkin!
Itsellä se on vasta suunnitelmissa, mutta tutut ovat sieltä kautta jo kahdesti käyneet huipulla. Asuntoautolla pääsee tosi pitkälle, joskin viimeinen silta minua kuvissa vähän hirvittää. Sen taidan itse kävellä yli, saa Hannu ajaa yksinään. Se on tätä naisen logiikkaa

Tuosta lähti Luontotalon parkkipaikalta ja siihen palasi.
Guolasjärveltä kun lähtee, voipi varata työpäivän verran aikaa. Mihin asti sitten pääsee matka-autolla, onkin toinen juttu...