Tekniikkakeskustelut > Kori ja alusta
Remonttikuvia Ducato voimansiirto
Mjerica:
"Surullisen tarinan joll' ei oo vertoa...."
Tämä tarina piti saattaa päätökseen jo viime syksynä mutta sattuneesta syystä (1)
jäi silloin kesken. Sittemmin on aikapulakin aiheuttanut sitä että kirjoitukset yleensäkin
on jääneet satunnaisemmiksi ja raakileiksikin. Mutta kokeillaanpas taas jatkaa
voimansiirtojuttua vaikka tänne kirjoittelu välillä hieman tökkikin.
Ensin palanen historiaa kun nyt aikaa on vierähtänyt:
- Ducaton voimansiirtoremontt i valmistui muistaakseni joskus syyskuun alussa 2014 ja
sain tehdyksi kaiken suunnitellun. Siis melkoisen määrän pieniä juttuja jotka on mukava
tehdä kun moottori/vaihteisto on irrallaan. Kävipä vielä niinkin että säät suosi pitkälle
syyskuuhun ja sain vastoin ennakko-odotuksia tilaisuuden kuivattaa alustan ihan luonnon
lämmöllä. Siispä alustan pesu, kuivaus ja ruostesuojaus kotelosuojalla. Massojahan välttelen
melko pitkälle mutta ehkä siitä toisella kertaa. Lopuksi vielä korin saumojen varmistelu
tiivisteaineella (niin Hymer kuin onkin, onhan vehkeellä jo ikää...) ja sitten liikenteeseen.
Auto ja sen systeemit alkoi toimia niin hienosti etten raaskinut laittaa seisontaan
talveksikaan. (edellistalvenhan se oli liikenteestä poistettuna)
(Tuo nestekaasukäyttöine n moottorinlämmitin oli jo aiemmin asennettu) Tuli jopa hommattua
talvirenkaita mikä Ducatovaihteiston nopeuksilla tuntui lähinnä hätävarjelun liioittelulta.
Mutta olihan siitä se hyöty että omassa pihassa pääsi varmemmin liikkeelle paksussa lumessa
kun lumityöt oli jääneet tekemättä. (vrt. "vanha nainen hunningolla")
- Vaan pääasiaan....(2) vaihteensiirron läpivientiä on nähtävästi paranneltu. Kun siirtoakseli
tulee ylhäältä niin soisi sen olla ehdottoman vesitiivis. Alkuperäinen läpivienti on tiivistetty
O-renkaalla ja jättää välykseen vedelle varastopaikan. Uudemmassa on huulitiiviste joka ei
jättäne vettä makaamaan. Mullahan tuo läpivienti oli pahasti väljistynyt joten siksi uusi osa.
(Tamgears FD1-608) Huulitiivisteenhän tuohon voinee vaikka päälle liimata jos ei huvita
sorvata olaketta sille. Osaa tilatessani en edes tiennyt että sitä on paranneltu. Mitä
väljyyteen muuten tulee niin tuo akseli/siirtotappirakenne laatikon sisällä on sellainen ettei
pahakaan väljyys läpivientiholkissa juuri haittaa laatikon toimintaa. Kysymys on paremminkin
vain veden ja lian pääsystä vaihteistoon.
Toisaalla (säie http://karavaanari.org/index.php/topic,13995.0.html) oli esitetty ettei tuota
liitosta saisi ruuvilla kiristettyä liikkumattomaksi. Kuten kuvasta näkyy oli mulla akselin
päässä leikkaus ja vastakappaleessa tasasivuinen kiinnike hahlolla, mulla se ainakin lukittui
pienestäkin kiristyksestä liikkumattomaksi kuten arvata saattaa. Ruuvin väljyydellä reikäänsä
ei ollut mitään tekemistä asian kanssa. Mutta lukkomutteri tietysti on suotava.
Tuo paljekumi akselin päällä on oma lisäykseni, tuskin kovin tarpeellinen. Sallii
kuitenkin nostaa helmaa sormin joten akselille pääsee tuikkaamaan öljyä.
(1) Joo, täällä oli siihen aikaan niin vastenmielisiä kirjoituksia ettei moniin kuukausiin
viitsinyt itse kirjoitella, herkkähipiäinen kun olen.... Sittemmin on meno parantunut ja
ylläpitokin tarttunut noihin tiukemmin.
(2) Mulla oli alunperin tarkoitus ottaa tässä esille viitosen synkronointilaittee n kuulien karkailu.
Mulla on siihen Autocad-kuva joka esittää jonkinlaisen parannusidean. En vielä laittanutkaan
sitä kun tuon kuvan muuntaminen PDF:ksi tuotti vääristyneen tuloksen. Kyllä siitä ajatuksen näkee
mutta olisikohan kukaan arvon lukijoista halukas eli kyvykäs tekemään tuon muunnoksen.
Tietääkseni Draftsight tekee sen virheettömästi, uudemmat Autocaditkin jotenkuten, käyttääkö joku
teistä noita?
Mjerica:
Kun tuo toisioakselin liikkuminen tuli esille toisessa säikeessä:
<http://karavaanari.org/index.php/topic,10860.msg283692/topicseen.html#new>
niin laitetaampa kuva siitä. Siinä näkyy nuo kohdat joissa eri osat siihen
lukittuvat, voi paremmin sitten verrata Tamgearsin räjäytyskuvaan.
Mjerica:
Kuvassa vetopyörästö. Se tuntuisi olevan mitoitukseltaan tehtäviensä tasalla.
Päissä kartiorullalaakerit, välyksensäätö välilevyillä eli "shimmeillä" vasemmalla
puolella olevan laakerikannen alle. Oikealla puolella ei laakerikantta olekaan,
vain olakkeet kuoripuoliskoissa ja huulitiiviste.
Tässä kuvassa vetopyörästön oikeanpuoleisen vetoakselin ulostulo. Vetopyörästön
jakopinnalle ei ole tiivistettä, vain tiivisteaine, sillä tiivistyy myös huulitiiviste.
Kuvassa näkyvä akseliuritus on kätevintä puhdistaa tasapäiseksi leikatulla hammasharjalla.
Tässä mallista vetoakselilähtö lienee tiivis eli öljyt ei tulisi ulos sitä kautta.
En kokeillut käytännössä, ei tullut tarvetta, puhaltamalla yritin vaan selvittää vastaisen
varalle.
Kytkinakselin pää kapaloituna. Sen huulitiiviste on paljon vartijana joten
syytä suojata akselin pää ja uritus joka helposti vahingoittaa tiivistettä pujotuksessa.
Muuten olen sitä mieltä että heti tiivisteen jälkeen saisi olla vuotokanava. Nyt vuotanut
öljy joutuu oitis kytkimeen painelaakerin putkea pitkin. (Vai olisiko suunnittelija
ajatellutkin että parempi pitää kytkin hyvin öljyttynä ettei momentti rasita
vaihteistoa.....)
Mjerica:
(Liitteen tarkistustiedot: DCTO1ALI.pdf 7215tavua)
Sitten kurkistusta mietintämyssyyn. Oheisessa tiedostossa kuva (PDF)(1)
synkronoinnin esiohjauspalasta, siihen liittyvästä palaa hallitsevasta kuulasta
ja jousesta. Lisäksi sisäpintaa kytkentäholkin vastaavasta kohdasta. Katselusuunta
on pyörintäkehältä, katsojan voidaan ajatella pyörivän keskiökappaleen mukana ja
katsovan pyörimissuuntaan. Esiohjauspala siis liikkuu katsojaan nähden sivusuunnassa.
Vasemmalla ylhäällä alkuperäinen kuulasysteemi, sen oikealla puolella (toivon mukaan)
parannettu versio jossa kuula korvattu olakkeellisella nastalla joka ei voi karata
irti eikä päästä myöskään jousta karkuun.
Esiohjauspalaa on tässä ratkaisussa työstettävä hieman. Kuvan mitoituksessa sen reikää
on avarrettava 7mm:iin ja avarrus on tapahduttava kohtalaisen tarkkaan syvyyteen että
nastan ulkonema tulisi oikeaksi. Tämä on ajateltu tapahtuvaksi tavallisella "kotitalous"
pylväsporakoneella syvyysrajoitinta käyttäen. Sivukohdistus vaatinee että istukkaan
asetetaan aluksi kohdistustappi jolla porauslinja saadaan reiän kanssa keskeiseksi.
Reikä on poraussuunnassa kapeneva kartio joten tapin halkaisijalla on pelivaraa.
Alarivilla vasemmalla kytkentäholkki siirtymässä ja oikealla siirtyneenä kytkentäasentoon.
Mitä tällä siis voitettaisiin.....
Vaihteisto ei tule tällä vahvemmaksi kestämään vääntömomenttia eli tätä ei pidä ajatella
yllytyksenä ajaa viitosella mitään normaalia maantievauhtia tai ylämäkeä tai missään
nopeudessa kiihdyttää viitosella. Mutta kun joku kuitenkin tällaista tekee niin tämä
voisi olla pelastus siihen kaikkein pahimpaan seuraukseen eli kuulat tai jouset eivät
enään voisi karata rattaitten väliin aiheuttamaan vaihteiston täystuhon. Toisekseen estyy
myös se tilanne jossa irtoava jousi jumittaa pakin päälle. Eli näiltä osin voisi olettaa
että auto pysyy vaihteistovaurion kohdatessaan ainakin jonkin aikaa ajokelpoisena ja
veihteisto useammin korjauskelpoisena.
Tähän liittyy olennaisesti se että nämä vaihteistot ikääntyessään
ja väljiintyessään sallivat viitosen(kin) siirtomekanismin epämääräisemmät liikkeet.
Kuulien karkaamisen estämiseksi on korjaamoilla joukko keinoja rajoittaa lisääntynyttä
(kytkentäholkin) liikettä. Niistä useimmat perustuvat joko siirtoakselin pääteaseman
rajoittamiseen tai siirtohaarukan kohdistuksen muuttamiseen (pitkämäinen kiinnitysreikä).
Kummassakin tapauksessa seurauksena on se että kytkentäholkkia pidättelevä voima tulee
siirtohaarukan välityksellä eli haarukka siis laahaamalla tukee kytkentäholkkia. Näinhän
ei tulisi olla vaan siirtohaarukan tehtävä on ainoastaan suorittaa siirtoliike ja olla
aina muulloin vapaa.
Pienenä bonuksena arvelen tulevan sen että kytkentälaitteesta tulee miellyttävämpi
koota kun jousia ja kuulia, sen kehällä kolmessa kohtaa, ei enään tarvitse erikseen
pidätellä sormissaan. Riittää kun pitelee vaan esiohjauspalat.
Nyt kun vaan keksisi mitä on jäänyt ottamatta huomioon..... Kertokaa ihmeessä jos
huomaatte miksi tämä ei toimisi tai mitä pitäisi muuttaa.
(1) Nimimerkki Hapero tarjoutui ystävällisesti tekemään tämän muunnoksen PDF:ksi.
Siitä kiitokset omasta ja muitten karavaanareitten puolesta.
Tähän liittyy hauska nyanssi, kävi nimittäin ilmi että ollaan tavattukin kauan
sitten aivan muissa kuin karavaanariyhteyksi ssä. Olin tullut lainanneeksi hänelle
matkapuhelimen kytkentäkaaviota ja muuta huoltodokumenttia. Aikaa vaan oli
vierähtänyt niin että kesti hetken ennen kuin tajusin mistä nimi oli tuttu. Kyllä
vaan on maailma pieni vaikkakin joskus ryhmäkulkuaika pitkä.
pp-96:
Siinäpä se olisi, olakkeellinen synkropala, vierellään tavanomainen. Palalla on vahvuutta 9mm ja olake 6mm syvyydessä. Seitsemän millin terä alkoi työstää noin 4,5mm syvyydessä, sillä kuten jo tiedetään reikä on alkuaan kartio.
Onko tuo syvyys sitten riittävä, saati optimaalinen??
Seuraavana onkin vuorossa kuulaa korvaavan nappulan valmistus,kuinka siinä sitten onnistutaan nähtäneen tuonnenpana.
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta