Aihe: Ducato vaihteistoremontti

Osaisikohan joku tarkentaa konkreettisesti....
Olen ottamassa Ducato vm.-90 asuntoauton vaihdelaatikkoa
ulos ja käsittelyyn. Näistähän kuulee usein väitettävän
että niitten roiskevoitelu tarvitsee toimiakseen riittävän
ajonopeuden, mikä se sitten olisikin, tai riittävät moottorin
kierrokset. Kumpikin ajatus tuntuisi johtavan tarkemmin
mietittynä hieman ristiriitoihinkin. En tunne kyseistä
laatikkoa aikaisemmasta sen tarkemmin ja siksi kiinnostaisi
tietää mikä on tarkkaan ottaen se rakenteellinen syy jonka takia
tämän (tai ehkä jonkin toisenkin) vaihdelaatikon roiskevoitelu
ei toimisi jokseenkin missä tahansa nopeudessa. Mihin siis
kiinnittäisin huomion että voisin itsekin todentaa asian.
  Sitten toinen juttu.. vaikken tosin olekaan kovin
kiinnostunut viitosvaihteen käytöstä tällaisessa vehkeessä
niin kun laatikko kerran tulee avattavaksi niin olisin
mielelläni vaihtanut viitosen välityksen johonkin vain hivenen
nelosta pidempään. Tamgearsiltä kuitenkin kerrottiin että
ennen vm.-94 tehtyihin ei noita vaihtoehtoisia rataspareja
saa. Onkohan kukaan kuullut mistään muusta toimittajasta
noille. Tai peräti tehnyt/teetättänyt niitä.

Eiköhän se suurin rakenteeeliinen syy ole, että tuo laatikko on alkujaan neljä vaihteinen ja vitonen lisätty jälkeenpäin, muut rattaat ovat omassa tilassaan, roiskien öljyä toistensa päälle ja vitonen taas on väliseinän takana ja pyörii yksikseen jääden heikommalle voitelulle ja toi vitosvaihteen hajoominenhan näiden ongelma on, kun muuten laatikko kyllä kestää ja siitäkin selviää kun laittaa laatikkoon hiukan reilummin öljyä, eikä rasita vitosta ajamalla sillä liian hiljaa ja vaihtaa mäessäkin hyvissä ajoin neloselle ja saattahan se olla, että toi vitosvaihde on muutenkin hieman alimitoitettu tolle valtavalle koneteholle 

toi vitosvaihde on muutenkin hieman alimitoitettu tolle valtavalle koneteholle 

Pikemminkin se on alimitoitettu sille suurelle massalle, mitä as.autokin joutuu jatkuvasti mukanaan raahaamaan Normi-pakuun vrt. niin aika harvalla niistä kuitenkaan ajellaan 90% täydessä lastissa joka ainut km, mutta as.autolla se on just sitä. Se kopin omamassa on niin suuri että siinä voimansiirto joutuu ihan oikeasti töihin, alustan muista osista vielä puhumattakaan => as.autona sama runko ei kestä sitä km mitä se kestää pakuna

Ja ihan omastakin kokemuksesta tuo moottori huutaa nykymittapuun mukaan (nykyisiin henkilöautoihin vrt) jo todella lujaa esim. nelosella 60km/h => moni vaihtaa jo tässä vaiheessa 5. sisään jotta saa tuota kopin melua pienemmäksi => voimansiirto ja etenkin aski joutuu koville kun voitelu ei noilla rpm vielä toimi sitäkään vähää Mutta siis tuossa vm ainakin reilu ylitäyttö jatkaa askin ikää jo kummasti. Itse asiassa missäköhän vaiheessa vaihteistosta voi edes sanoa että siellä on liikaa öljyä niin kauan kun vaihteensiirto vielä toimii jouhevasti ja öljyt pysyy askissa sisällä ilman ylivuotoa

Minkä vuoksi otat laatikon käsittelyyn?

Minkä vuoksi otat laatikon käsittelyyn?

Alunperin tämä remontti ei edes lähtenyt yksin vaihteiston tarpeista.
Olin suunnitellut vaan joskus aikanaan että otan kone/vaihteistopaketin
"ylös" ja teen sitten kerralla koko joukon pieniä juttuja joista mikään yksin
ei ollut niin häiritsevä. Tätä autoa on tarkoitus pitää kauan, siinä
on monta mulle mieluista asiaa joten voisi siihen nähdä vaivaakin.
   Tarkoitus oli ajaa näin pari vuotta vielä mutta sitten
tuli odottamaton juttu, alkoi ravistaa vedossa. Auto hinattiin varmuuden
vuoksi, se oli kyllä ajokelpoinen mutten halunnut rikkoa mitään enempää
ettei menisi kokonaan liikuntakyvyttömäks i. Hinauksen aikana ravistus
jopa katosi (en saanut sitä uusiutumaankaan) mutta luottamus oli mennyt.
Nivelvauriota epäilin mutten saanut sitä autoon päin tunnusteltua. Edes
että tietäisin kumpiko puoli... Nyt kun sain vetoakselit käteen niin
selvisi että (poikkeuksellisestik o...?) ulompi nivel on "outo". No,
näissä on tiettävästi ollut sen verran sisänivelongelmia että molemmat
vetoakselit menee uusiksi. Tämä laukaisi tilanteen niin että päätin
jatkaa "kytevät" remontit loppuun kerralla ja tässä sitä nyt tehdään.
  Mutta se vaihteisto.... Viitonen hirtti päälle jo edellisellä
omistajalla ja sen käyttö oli lopetettu. Itse olen antanut mennä kevyttä
hölkkää nelosella n.60-65kmh tosi pienellä kulutuksella enkä ole viitosta
juuri kaivannut. Kotipihassa sitä kokeilin ja totesin jumittavan niin
että ajossa en ottaisi riskiä siitä. Synkronointi oli pienillä vaihteilla
melko "kova" ja outo käteen vaikkei silti rusautellut. Olen vuosikymmenet
tottunut tasaamaan laatikon nopeudet joten en niin synkronointiakaan
kaivannut mutta vinkistä innostuin kokeilemaan RED LINE:n MT-90:ä.
Vaikka tiesin ettei se vaikuttaisi heti niin silti tuli ensin pettynyt
olo. Sitten useamman kuukauden kuluttua havahduin siihen että synkronoinnin
outous on kadonnut vähitellen enkä ollut enään oikein muistanut koko asiaa.
Mutta päätin että laatikon avaan sitten kuitenkin suuremman savotan aikana.
Melkoinen yllätys oli se kun pari päivää sitten jo olin ottamassa vaihteensiirtoa
irti ja päätin kokeilla vielä että minkähänlainen se viitonen on nyt.
Konetta ei voinut enää käynnistää ja kytkinvaijerikin oli irti mutta
viitonen kytkeytyi ja irtosi kuin unelma, uudestaan ja uudestaan. Sekään ei
tässä vaiheessa enää muuta sitä että synkronoinnit ja kaikki muukin tutkitaan
nyt ja uusitaan siinä toivossa ettei asiaan tarvitsisi palata. Harmillista
kylläkin se että joutunen jättämään alkuperäisen viitosen välityksen joka
on jokseenkin tolkuttoman tuntuinen tälle ilmanvastukselle. (Onpahan sitten
pitkään alamäkeen myötätuuleen jotain sopivaa...)

eikä rasita vitosta ajamalla sillä liian hiljaa

Millähän tavalla pitäisi ajatella tätä "viitosen rasittamista ajamalla liian hiljaa".
Tämä sanamuoto viitannee kaiketi siirrettävään momenttiin joka toki ensiöakselin
osalta kasvaa suurempiin vaihteisiin mentäessä. Kuitenkin, samalla vaihteella,
jos ajatellaan etenemistä tasaisella nopeudella (tasamaastossa) niin
vetovastushan kasvaa ilmanvastuksen osalta neliössa (ja vaadittava teho
kuutiossa) ja renkaitten vierintävastuksen osalta myös hieman (tällehän
ei ole aivan selvää kaavaa mutta kasvaa kuitenkin). Eli siis momentti
kasvaa nopeuden mukaan melko roisisti kun ollaan aluella jossa ilmanvastus
dominoi. Ja jopa sen allakin... miten pienempi nopeus milloinkaan lisäisi
rasitusta tai vastaavasti suurempi vähentäisi sitä?

Pikemminkin se on alimitoitettu sille suurelle massalle, mitä as.autokin joutuu jatkuvasti mukanaan raahaamaan

 Tuosta alimitoituksesta, sellaista kyllä löytyi kun purin laatikon
ja palaan siihen vielä laajemmin myöhemmin. Itsekin katson että asuntoauton
rakentaminen pakettiauton alustalle saattaa sen ankaran rasituksen alaiseksi
ja pitäisikin lähtökohdan olla mieluummin yli kuin alimitoitettu.
Kuitenkin, viitaten e.m. vetovastusten suhteisiin pitäisin ilmanvastusta
keskeisenä syynä kun tehollista virtauspoikkipintaa kasvatetaan kuten
esim. alkovimalleissa on laita. Alkovia sinänsä en pidä aerodynaamisena
virheenä, päin vastoin, virtausvastushan muodostuu perän jättöpyörteestä,
mutta kasvaa se joka tapauksessa pakettiauton koriin verrattuna. Monet
tuntemani katsovat että asuntoautolla täytyy päästä kahdeksaakymppiä eli
ylikin, jopa vastatuuleen, ja silloinhan tasaisen nopeuden vetovastus on
jokseenkin pelkkää ilmanvastusta johon auton omamassa tai kuorma ei vaikuta.
  Ihan energiankäytössä tämä näkyy mielenkiintoisella tavalla.
Oma Hymer 55 kuluttaa 80kmh nopeudessa tuollaista 12l/100km mutta 60kmh:ssa
kulutus pysyy alle 7l/100km. Jos ajatellaan pelkästään ilmanvastuksen
neliöllisyyttä niin suhdehan pitäisi olla 2,25 mutta kuudessakympissä
tietysti rengasvierintäkin muodostaa jo osan ja kun se on mitattu nelos-
vaihteella niin kuorma on jo niin kevyt ettei kone ole enään parhaimman
hyötysuhteen alueella. Tehollinen puristussuhde on siis näissä koneissa
osin ahtimella kohotettu. Mutta melkoinen kulutusero kuitenkin.
(Noin kuriositeettina olisi mielenkiintoista tietää pääsisikö sama kone
ahtamattomana vielä hieman lähemmäksi tuota teoreettista suhdetta. Tämä
siksi kun siinä mekaaninen eli lähtöpuristussuhde on 21. Ahdetussahan
se on 18.)

mielestäni pieni nopeus vitosella aiheuttaa laatikon öljynkierron vähenemistä ja pienen moottorin värinät kampiakselilla kasvaa myös huomattavasti mikä myöskin rassaa vaihteistoa ja varsinki sitä vitosen ratas paria kun se siel seinän takana yrittää saaha ess vähä öljyy..

mielestäni pieni nopeus vitosella aiheuttaa laatikon öljynkierron vähenemistä

Tästähän se varmasti tulee oikeastaan kaikissa roiske-voidelluissa askeissa, se suurin vaihde tykkää kyttyrää kun kuormitetaan pienillä kierroksilla melu- tai polttoaineenkulutus-syistä

Josta tulikin mieleen mitenköhän tuo automaatit? Eikös noita joitain ole ainakin Mersun alustoja ihan perinteikkäällä tomaatilla. Mitenköhän nuo sitten kestää tätä as.auto-käyttöä, jatkuvaa ajamista 90% täydellä kuormalla? Ja eikös nuo jotkut valmistajat tee noita robottejakin, miten innolla ne sitten tarjoilee suurinta vaihdetta noissa "alinopeuksissa"? Näissähän se aski kuitenkin on pohjimmiltaan ihan perinteinen manuaali

Millähän tavalla pitäisi ajatella tätä "viitosen rasittamista ajamalla liian hiljaa".
Tämä sanamuoto viitannee kaiketi siirrettävään momenttiin joka toki ensiöakselin
osalta kasvaa suurempiin vaihteisiin mentäessä. Kuitenkin, samalla vaihteella,
jos ajatellaan etenemistä tasaisella nopeudella (tasamaastossa) niin
vetovastushan kasvaa ilmanvastuksen osalta neliössa (ja vaadittava teho
kuutiossa) ja renkaitten vierintävastuksen osalta myös hieman (tällehän
ei ole aivan selvää kaavaa mutta kasvaa kuitenkin). Eli siis momentti
kasvaa nopeuden mukaan melko roisisti kun ollaan aluella jossa ilmanvastus
dominoi. Ja jopa sen allakin... miten pienempi nopeus milloinkaan lisäisi
rasitusta tai vastaavasti suurempi vähentäisi sitä?

Vaihteistohan kokee sen momentin mikä moottorilta kulloinkin tulee ja sehän riippuu mm. kierroksista ja kaasupolkimen asennosta. Auton nopeus, ilmanvastus yms. ei suoranaisesti sitä määrää. Tuo momentti (tai paremminkin teho) menee sitten vastusten voittamiseen ja erotus kiihtyvyyteen. Pienillä kierroksilla roiskevoitelu jää vähäisemmäksi ja värähtelyt lienevät voimakkaampia.

Itse olen koittanut jatkaa vitosen elinkaarta vaihteiston ylitäytöllä, öljynvaihdoilla, RVS-käsittelyllä ja ennenkaikkea käyttämällä viitosta vain yli 80 mittarinopeuksissa. Auton lainaajiakin olen tästä aina muistuttanut. Kyllähän tuo paino, ilmanvastus ja vaatimaton moottoriteho tekee sen että pahimmillaan Ruotsin reissulla mentiin yli puolet ajasta lappu lattiassa (ankara vastatuuli Suomen puolella ja 110 rajoitukset Ruotsissa).

Josta tulikin mieleen mitenköhän tuo automaatit? Eikös noita joitain ole ainakin Mersun alustoja ihan perinteikkäällä tomaatilla. Mitenköhän nuo sitten kestää tätä as.auto-käyttöä, jatkuvaa ajamista 90% täydellä kuormalla? Ja eikös nuo jotkut valmistajat tee noita robottejakin, miten innolla ne sitten tarjoilee suurinta vaihdetta noissa "alinopeuksissa"? Näissähän se aski kuitenkin on pohjimmiltaan ihan perinteinen manuaali

(Oikein toteutettu) automaattivaihteist o vaan on fiksumpi kuin keskivertohämmentäj ä, että ymmärtää vaihtaa pienemmälle ajoissa. Ja perinteisessä tomaatissa momentinmuunnin tasaa rasituksia. Toki luistoa tapahtuu enemmän kuin pakukäytössä ja varmaan elinikä jää myös lyhemmäksi, mutta uskoisin ettei ero (pakun ja m-auton) ole ainakaan sen merkittävämpi kuin manuaaleissa.

Ja automaattivaihteise ssa ei ole kytkintä eikä kytkinremontteja.
Itsellä automaattipösö (diesel) jossa nyt 440tkm ja laatikolle ei ole muuta huoltoa tehty kuin öljyt vaihdettu  60tkm välein. Kop kop...

Itsellä automaattipösö (diesel) jossa nyt 440tkm ja laatikolle ei ole muuta huoltoa tehty kuin öljyt vaihdettu  60tkm välein. Kop kop...

No vähän sama on omassa Sitikassa, tosin "vasta" 260tkm ajettuna ja pelaa kuin unelma Siksipä tuo perinteikäs automaagi olisi as.autossakin kiinnostava, mutta kovin vähän tosiaan noita on tarjolla ja nekin mitä on, ovat sitten hintalapultaan "pikkasen" yli oman budjetin

No vähän sama on omassa Sitikassa, tosin "vasta" 260tkm ajettuna ja pelaa kuin unelma Siksipä tuo perinteikäs automaagi olisi as.autossakin kiinnostava, mutta kovin vähän tosiaan noita on tarjolla ja nekin mitä on, ovat sitten hintalapultaan "pikkasen" yli oman budjetin

perinteisessä automaatissa roiskevoitelu on teteutettu paine voiteluna mikä reijistä työntää jäähdytin kierrrosta jäähdytettyä öljyä planeetta vaihteiden keskelle liukulaakeriin sekä rattaitten väliin..
Ja jos todella haluaa aja automaattii vaihteisella asuntoautolla ni niitä löytyy joka hinta kategoriasta...
ja itehä en kahta vaiha..