Aihe: Matkaaja 410 vm. 1976

Nonnih, otettiin emännän kanssa haaste vastaan ja hommattiin ikioma retropommi. Myyjän tekstissä luki komiasti "kuiva ja hajuton", mutta paikan päällä totuus oli toinen. No, eipä tuosta täyttä hintaakaan joutunut ihan maksamaan ja tiedossa sen myötä oli se, että paljon tekemistä on edessä.

Ulkoa kohtalaisen siistissä kunnossa oleva, kohta nelikymppinen purnukka, on sisältä siinä kunnossa, että päätettiin pistää liki kaikki uusiksi. Eilen ja toissapäivänä aloiteltiin poistamalla purkin peräosastolta melkoinen määrä tavaraa, josta takakulmien lähialueet, takaikkunan alapuolinen osuus, sekä saas ny nährä minkämittainen osa lattiasta on eriasteisen kompostoitumisen tasolla. Homeen haju oli ensimmäisten purkutoimien myötä kohtalaisen tymäkkä, joskin joissakin kohdin tuoksu oli kotoisan kukkamultainen.

Tässä kohden pitäisi kysellä jo hieman vinkkejä materiaalien suhteen, eli
- Minkälainen on Oulun seudulla tähän projektiin soveliaan vanerin saatavuus, eli mitä siihen kannattaa käyttää ja mistä sitä tänäpänä saisi järkevimpään hintaan?
- Onko tässä mallissa mitään tiettyjä jippoja, joita ottaa huomioon uutta tehdessä?
- Mennäänkö rimojen ja styroksien uusinnassa ihan sopivasti vaahtoavalla polyuretaaniliimall a eteenpäin (Cascol D4, ym.) vai onko tähän vielä parempiakin vaihtoehtoja?

Rekisteriotteessa tämä neljälle tarkoitettu vaunu on merkattu 800 kg kamppeeksi ja mielessä kävi jopa sellainenkin kiehtova ajatus, että josko saisi väsättyä tämän alle maagisen 750 kg:n rajan...mutta aika näyttää.

Kuvia laitellaan tässä pikapuoliin tästä projektista, eikä olisi pahitteeksi vaikka jutella jonkun/joidenkin paikallisten projektivaunulaiste n kanssa toteutuksesta.

Tavoitteena on päästä valmiilla vaunulla pikkureissulle ennen ensilumia, tänä vuonna. Blogia viritellään pystyyn myös, mutta foorumin kautta tullee paremmin keskustelua ja vinkkiä aiheesta, joten tännekin "päivitellään" tätä edistymistä...tai sen puutetta..


-Sale ja Piitu, Tupos

Tsemppiä projektiin.

Omassa projektissa ole todennut hankalimmaksi vaiheeksi butyylimassailut. Meikäläinen on ainakin pienenkin listan massaamisen ja kiinnittämisen jälkeen hiuksia myöten tatinassa. Sanoisinko, että tuubillisen kun pursottaa makkaraa, niin parin päivän päästä saa puolituubia napsutella ylipurseita pois

Hyvä tapa purseiden poistoon on puukeppi, jonka päässä on reilu pallo kuivahtanutta butyyliä. Pallolla kun naputtelee purseita, niin ne jäävät kivasti kiinni tähän palloon.

Nyt olisi blogi perustettu ja siellä on iso liuta kuvia.

http://410kirosanaa.blogspot.fi/


-Sale

  Tuo painon pudotus vaunussakin on selvästi vaikeampaa, kuin nostaminen. On epäilyksiä ettei kaikki vaunut ole koskaan olleet niin keveitä kun papereissa on mainittu?
  Aikaa myöskin saattaa mennä arvioitua enemmän?

Kivan näköinen projekti ja sulla mammalla näyttää pysyvän työkalut käsissä!

Se on piiiiiitkä plussa. Hyvähän tosta vielä tulee!       t migel

Kyllä vain, ensimmäinen tipuaskeleen osanen on otettu oikeaan suuntaan, kun WD-40:llä ja apinan raivolla sai vetopäästä tukipyörän taas liikkumaan kuten se on joskus ehkä liikkunut. Eli kammesta ylös ja alas. Sisällä ei tänään ole tullut tehtyä mitään muuta kuin se havainto, ettei ainakaan kattoluukusta pääse kovemmallakaan sateella tippasemaan vesi ainakaan näkyvästi sisään. Katon rakenteet toki oma juttunsa tuon luukun ympärillä, mutta kahtoopi sen siinä vaiheessa kun sinne saakka päästään.

Sellainen terävä havainto tuli tehtyä myös näistä rakenteista, eli miten seinän alajuoksu liittyy lattian reunaan...sivuseinä n joutunee siis tukemaan ensin ulkoapäin, alhaalta, ennen kuin tuon alajuoksun voi huoletta purkaa. Muutenhan tuo lopsahtaa todennäköisesti mutkille. Kun alapuu on ehjätty molemmilta puolilta saa purkin taas lattiaelementtiin kiinni, kunhan sekin aikanaan valmistuu pala/alue kerrallaan.

Uutta lattiaelementtiä ei viitsisi edes tuoda sisään makoilemaan märkiä alajuoksuja vasten edes hetkeksi, eli järjestys joutuu olemaan nimenomaan ensin ne seinien alajuoksut ja sitten vasta lattia uusiksi ja seiniin kiinni.


-Sale

Ilmeisesti mattokin vaihdettu joskus uuteen tarkettiin ja peitetty sillä mätää lattiaa..

Tämäkin ilta -- tai sen pikkiriikkinen osa -- osoittautui mullankaiveluhommik si. Emäntä ajeli lattiaa hieman taas pitemmälle auki jyrsimellä (on se kiva, ettei tarvi olla ainoa näiden "pelottavien" työkalujen käyttäjä tässä taloudessa) ja minä rapsuttelin pientareen puolen alajuoksua pois. Lusikka olisi varmaankin ollut se paras työkalu aineenpoistoon.

No, lopputulemana kuitenkin otettiin Piitun kanssa hieman mittoja materiaaleista ja sensellaisista. Satoa.
- Lattiaelementin reunalla, kuten liki joka paikassa muualla alkuperäinen rima on 32 x 19 mm tavaraa. Tai sinne päin. Multaa kun ei voi työntömittatarkkuuk silla mitata.
- Lattian ja peräpään alareunan yhteen naittava rima on 32 x 45 mm tavaraa.
- Styroksi on ollut alun perin 30 mm kampetta. (Mikä on nykypäivänä moisen saatavuus? Onko viisaampaa vaihtaa esim. 25 mm finnfoamiin, tms.?)
- Pyöräkotelon takareunasta tuohon aiemmin mainittuun 32 x 45 mm poikittaisrimaan on 1270 mm.
- Vaunun sisäleveys on pellistä peltiin, sanotaanko 5 mm tarkkuudella, 2010 mm. Ainakin tuohon mittaan meillä todennäköisimmin tähdätään. Jos vaunu tulee siitä muutaman millin leveämmäksi, se leventyy kyllä remontin edetessä koko matkalta tuon verran.

Lattian uutta rakennettakin tuli pohdiskeltua. Alimmaiseksi on nyt suunniteltu 6,5 mm filmivaneri (F/F) siten, että ensiksi asennetaan seinien alajuoksurimat todennäköisimmin liimalla (Cascol D4 PU), jonka perään raapaistaan koko vaunun sisäleveyden kokoinen, rapian metrin pituinen filmivanerilevypala noiden varaan (korko on sellainen, että tämä levy tulee kärryn teräspalkkien varaan). Alhaalta ylöspäin sitten ruuvit alumiinin ja rimojen läpi levyn pohjaan ja avot. Levyn päälle sitten normaali seinän alarima + lattiarimoitus ja styrsat. Kävelypinnaksi ennen muovimattoa tulee 4 mm koivuvaneri.

Peräpää kiinnitetään sitten naittamalla taakse ja ylöspäin lähtevät kaaret (jotka vielä aloittamatta) vanerin pintaan liimalla + ruuveilla, hiljalleen edeten ensin lattian tasosta peräseinän ainoalle suoralle kohdalle, josta jatkoksella tehdään seuraava kaari kattoon saakka.

Jos em. menolla on syntymässä pommi, voi toki innostavia vinkkejä antaa..


-Sale

Finnfoam voittaa styroxin kuusnolla. 30 millistä näkyy saavan: http://www.taloon.com/finnfoam-fi-300-suora-30mm-15m2-pak/FF-300-30SU/dp

30mm finfoamilla tosiaan kannattaa eristää. Itse sirkkelöin nuo rimat 32mm laudasta. Terän reunalla vielä siistin pinnat, niin tuli kokolailla 30mm siitäkin. Tuota lautaa kun löytyy joka rautakaupasta kohtuuhintaan.

Liimaukset kannattaa tehdä uretaaniliimalla. Minä kun teen alkukesästä teletappi tyyliin korjauksen viimekesäisiin puuhini, eli uudestaan. "Kannatti" olla nokkela ja tursutella väärää tököttiä väärään paikkaan.

Jeppistä.

Finnfoamilla siis mennään. Tuumailin vielä noita rimoja, notta lie sama kaventaa ne selvästi lujempien pintamateriaalienki n valossa 19 mm --> 14 mm, jopa allekin. Ruuveiksi taitaa riittää 3,5 x 12..15 mm kippurat, kun valtaosa lujuudesta muodostuu liimasaumoista. Jos joihinkin kohtiin päättää jättää huoltoluukkuja, tms., niin sitten ehkä joutuu harkitsemaan pitempiä.

-Sale

Lähetetty minun GT-P3110 laitteesta Tapatalkilla

Pentele, pitikin mennä tutkimaan näitä eristeitä.

Finnfoam vs. EPS-100 -styroksi.

Lämmönjohtavuus samaa luokkaa, styrsassa 0,036 W/mK ja Finnfoamissa, variantista riippuen 0,033..0,037 W/mK.

Ja se paino.

Finnfoamin tiheys on n. 32 kg/m^3, EPS-100 vain 18 kg/m^3. Jos käsitellään purkin kaikki sisäpinnat ja ajatellaan laitosta suorakaidelaatikkon a, jonka ulkomitat ovat karkeasti 4 x 2 x 2 m, on sisäpinta-alaa päädyissä 4 + 4 m^2 ja kyljissä + katossa 32 m^2 on kokonaispinta-ala yllättävnkin suuri, karkeasti 40 m^2. Todellisuus lienee lähempänä 30 m^2, mutta kuitenkin. Lasketaan vaikka 35 neliömetrillä molemmat tapaukset.

Case Finnfoam:
paks. 30 mm
A = 35 m^2
rho = 32 kg/m^3
--> 35 m^2 * 0,03 m * 32 kg/m^3 = 33,6 kg

Case EPS-100:
paks. 25 mm
A = 35 m^2
rho = 18 kg/m^3
--> 35 m^2 * 0,025 m * 18 kg/m^3 = 15,75 kg

Erotus EPSin hyväksi n. 18 kg.

Hintapolitiikka on toki toinen; taloon.comin hinnoilla laskettuna 35 m^2 Finnfoamia kustantaisi 4,43 €/m^2 * 35 m^2 = eli 155,05 €. EPS-100:n kohdalla hintaa kertyisi 35 * 1,84 = 64,40 €. Erotus n. 91 € EPSin hyväksi.

Eli minkälaisia ehdottoman mahtavia perusteluita Finnfoamin käytölle keksittäisiin? Toki, se ei ime samalla tavalla esim. kosteutta, on selvästi lujempaa ja jäykempää, se ei sotke niin armottomasti sahatessa, jne...mutta mutta, oliko mitään muita selkeitä etuja?


-Sale

Sillä Finnfoamilla saa ainakin seliteltyä vaunuja lämpimämmäksi kuin Styroxillä 

Nyt ei ymmärrä tuota laskelmaa. Finnfoam on mun käsittääkseni tuplasti paremmin eristävää kuin styrox. 

Omakotirakentajan kokemuksia, ei vaununkorjaajan. Miksiköhän sitä uretaanieristettä sitten käytetään styroxin sijasta...

Edit: no mulla on kyllä Solimatea, mutta eikö se ole jokseenkin samaa tavaraa.

Pentele, pitikin mennä tutkimaan näitä eristeitä.

Finnfoam vs. EPS-100 -styroksi.

         Suosittelen Finnfoamia kuitenki! tuossa ite sanoit niitä tärkeyksiä,,,mutta jos rahhaa säästät niin voitha sen tehä tyröksestä..