Tässä vielä loppumatkan raapustukset, kun on pääsyt oikein tietokoneella kirjoittelemaan parina iltana, niin saa jotain pientä sisältöäkin, toki päiviäkin sisältyy useampia.
Mont Saint-Michel kostautuikin matkamme käännepisteeksi. Yö tosiaan vietettin parkkipaikalla, joka tosin oli useammankin lähteen mukaan sellainen, jossa ei olisi saanutyöpyä. Paikalla olleita oli kuitenkin melkoisesti vaikka tilaa olisi ollut vielä useammallekin. Tein jonkilaisen mokan kyllä, kun luulimme että oltaisiin lähdössä ja maksoin jo käveltäessä takaisin parkkipaikalle. Jostain olin saanut tiedon, että tuo parkkipaikka olisi kustantanut 15€/24h, mutta kone veloitti heti 19€, Tämän lisäksi jouduin vielä yöpymisen jälkeen maksamaan olikohan nyt 9€. En tiedä mitä olisi maksanut jos olisin maksanut vain lähtiessä, olisinkohan selivinnyt yhdellä maksulla.
Tosiaan apua sain akun vaihtoon aamupäivällä joltain saksaa puhuneelta mieheltä. Kiva kun auttoi. Haukkui työkaluni ja haki omansa.
En ollut pahoillaan. Prisman räikkäsarja ajaa minun käytösssäni tarpeensa.
Matkaan kun lähdettiin ajettiin kohttuullisen pitkä ajopäivä pohjoisemmaksi. Päädyimme leirintäalueelle Fécampin liepeille. Leirintäalueelta oli viitisen kilometriä kaupunkiin. Ja ennen kaikkea alue oli mäellä ja alku oli hyvin jyrkkää alamäkeä fillareilla ja tietenkin siis takaisintulo hyvin jyrkkää ylämäkeä. Ranta oli ihan kiva, mutta keli oli muuttunut sen verran tuuliseksi ja ei niin kuumaksi, että ei huvittanut uida. Ranta ei ollut hiekkaa vaan pientä pyöreää kiveä. Meri piti mukavaa rahinaa kun pyööritteli näitä pieniiä kiviä. Lämpimämmällä kelillä olisi voinut olla myös enemmän ihmisiä rannan tuntumassa. Maisemat oli mielenkiintoiset, kun molemmilta puolilta ranta oli sitten hyvinkin jyrkkien kallioiden suojassa. Toisella puolin oli myös leirintäalue, mutta Camp4Nightin suositusten perusteella olimme valinneet omamme. Alue oli ihan miellytttävä ja varsinkin omistajat.
Seuraavkasi matka jatkui kohti Bryffeä, mitä oli kovasti kehuttu. Yövyimme taas noin viitisen kilometriä keskustasta Stal Tillegem nimisessä paikassa, jota piti oikein mukava mies. Paikka on hevostila, ja yöpyminen on kai jotain aitausaluetta, jonka oletan osan vuodesta olevan hevoten käytössä. Ihan hyvä nurmi. Peru matkaparkkipalvelut löytyy, muttei vessoja tai suihkuja. Hintaa oli 20€ per yö ja ainoastaan käteinen kävi. Matka keskustaan oli oikein tasaista, mikä sopi edellisen päivän jälkeen hyvin.
Itse kaupungissa käyittin kahteen kertaan, ensin illalla ja sitten seuraavana päivänä, koska jälkimmäiselle päivälle olin sopinut vierailun vanhempieni vanhan vaihtarin luokse Mortseliin Antwerpenin liepeille. Mortselista en löytänyt mistään mitään virallista parkkimahdollisuutt
a. Parkkeerasin siis ”alkuasukkaiden ohjeistuksen mukaan paikkaan, johon en kyllä itse olisi uskaltanut normaalisti parkkeerata. Vähän jokapuolella oli merkki jonka oletan tarkoittavan, että yli 3500 kg:ten pysäköinti on kielletty. Siinä kadun varressa kuitenkin olimme sitten yötä, kun vaimo alkoi saamaan oireita kissoista, niin ei voitu olla sisälläkään yöpymässä. Paikka oli siinä mielessä huono, että vierestä 30 km/h alueella ainakin öisin äänistä päätellen ajettlin e itaajama-alueen nopeuksia.
Ammulla käytiin vielä oppaiden mukana torilla ja sitten suuntasimme aikataulupaineiden takia kohti Amsterdamia. Kuten vähän muissakin kohteissa leirintäalueen valinnan delegoin vaimon tehtäväksi automatkan aikana. Leirintäalueista Camperpark Amsterdam valikoitui kohteeksi. Alue on hieman kauempana keskustasta, mutta metrolinja päättyy viiden minuutin kävelymatkan päähän. Pyöräillen keskustaan pitäisi olla 12 km. Alue oli matkan siistein ja kaikki siltä puolin siis täysin kunnossa. Metro oli jotenkin poikkeustilassa. Normaalisti kuuluisi päästä yhdellä metrolla keskustasta, mutta nyt piti noin puolessa välissä tehdä junan vaihto. Pieni inconvenience, mutta eipä tuo mikään maata mullistava ongelma ollut.
Hieman lähempänä olisi ollut parikin leirintäaluetta, jossa toisella olen ollut vuonna 98. Ne oli alun perin suunitelmissa, mutta olisivat vaatineet environment zonelle meidän autolta erikoisluvan, joka olisi maksanut 11 € ja se vaati myös varauksen leirintäalueelle, että voi ylipäätään hakea. Liian paljon vaivaa tuossa tilanteessa ja kun mennessä ei tiedetty jäädäänkö yhtä yötä pidemmäksi aikaa. Hintaa leirintäalueella oli 60 euroa ja hilut yöltä, eli Pariisin leirintäalueen jälkein arvokkainta touhua yöpymisistä tällä reissulla.
Amsterdamissa päädyimme olemaan kaksi yötä, kun shoppailua riitti. Syömässä käytiin kahtena päivänä New York style pizzalla, mikä oli lapsista niin hyvää ekana päivnä, että tokana päivänä ei oikein ollut muuta vaihtoehtoa. Ripleysin Believe it or not museaossa kävin nuoremman pojan kanssa hänen toiveestaan. Vanhempi meni äitinsä kanssa mieluummin shoppailemaan.
Itse ostin kalleimman oloisesta tavaratalosta lopulta eniten vaatteita koko reissulla, kun sattui sopiva 70% ale kaikesta Hilfigeristä.
Taas oli matkan jatkamisen aika janyt oli suuntana Kappelskär. Lauttayhteyksiä Puttgardenista ei ainakaan nettisivujen mukaan ollut vapaana, joten olimme pakotettuja ajamaan jyllannin ja ainakin ensimmäisen sillan kautta. Bremenin ja Hampurin kohdalla oli sen verran staun-poikasta, että matka hidastui, mutta pääsimme ensimmäisen päivän ajotavoitteeseen, joka oli johonkin Hampurin pohjoispuolelle. Jäimme paikkaan nimeltä Bad Bramstedt paikallisen ulkoilmauimalan pihalla olleelle matkaparkille. Saimme auton viimeiseen parkkiruutuun ja maksoimme 15 €, minkä tuo paikka kustansi. Ilta meni Olympialaisten avajaisista nauttiessa kännykän ruudulta. Paikassa oli oikein hyvät saniteettitilat ja uimalan aukioloaikana ja aamulla vähän aikaisemminkin oli myös uimalan suihkut vapaassa käytössä. Uimalassakin olisi mielellään piipahtanut, mutta kun moottoritie alkoi jo olla kuuma ja matkaan piti päästä.
Matkaa Tanskan rajalle oli yhdkesisen kymmentä kilometriä, mutta tämä pätkä taisi olla koko matkan hitainta ajoa. Tietyömaa oli todella hidas, vaikka oli lauantaipäivä. Lopulta selvisimmekuitenkin Själlannin saarelle asti ja yövyimme oikeastaan melko pian tuon Ison Beltin sillan jälkeen Stenrøjlervej Campingissä. Paikka on maatilan pellolla ja pitäjä oli oikein symppis tanskalainen. Joskin fasiliteetit olivat reissun huonoimmasta päästä. Sinänsä meitä ei tuolloin haitannut, . Leirintä tapahtui nurmikentällä, joka sähköaidasta päätellen jossain vaiheessa toimii myös jonkinnäköisenä aitauksena eläimille, mutta paikkoja oli asukkaille riittävästi ja keskelle jäi oikein hyväkuntoinen nurmikenttä, missä oli lasten kanssa kiva pelata pallolla samalla kun välillä kävi katsomassa vähän olympialaisia. Paikalla sai myös töllistellä eläimiä ja pääsi myös tyhjentämään kuitenkin kemssan ja harmaavedet.
Sitten matka jatkuikin jo Ruotsin puolelle. Alla Helsingöristä Helsingborgiin vai onko se päinvastoin? Hlesingistä Helsingiin joka tapauksessa. Tuohan on vain pikainen vessatauko ja kun lauttoja menee niin useasti niin taastkaan tässä ei rtyisemmin pitänyt rannassakaan odotella vaikka edellinen lähtikin melkein nenän edestä .20 minuutin vuoroväleillä kun liikkuvat. Seuraava yö oltiin etelästä’ katsoen kuutisenkymmentäkil
moetriä ennen Jönköpingiä. Vageryd nimisessä kaupungissa. Hjortsjöns Camping taitaa olla paikan nimi. Tämä oli ehkä yksi parhaista hinta/laatusuhteeltaan koko reissussa. Hintaa tuli ”matkaparkille 195 kruunua. Matkaparkki oli jopa lähempänä huoltorakennusta, kuin muut leirintäpaikat. Ainoa vaan, että paikat oli kokonaan asfatoituja. Mutta kun vielä sattui satamaan, niin ei oikeastaan haitannut. Saniteettitilat olivat siistit, ja vaikka suihkut toimivat kortilla, niistä ei käsittääkseni veloitettu mitään ekstraa. Kväimme jopa uimassa, vaikka keli ei illalla enää mikään älyttömän kuuima ollutkaan ja nuorempi poika kävi vielä aamullakin. Kauppa oli kävelymatkan päässä, joka oli myös hyvin auki, kun vertasi keski-Euroopan aikatauluihin.
Toiseksi viimeinen yö reissusaa meinattiin olla Örebrossa, mutta päätimmekin ajaa eteenpäin käytyämme jo kaupungissa. Toinen pojista oli hieman kipeä, niin ei tuo Gustavsvik:kään kiinostanut, koska on tyyris ja iso osa siitä on sitä uimalaa, miksi sinne mennä. Enköpingissä olimme satamassa olleessa matkaparkissa. Saavuimme sinne sen verran myöhään, että iltapalat ja sitten nukkumaan. Paikalla oli palveluista vessa tai oikeammin kuivakäymälä ja haisihan se, ei siitä pääse. Mutta käytin silti.
Viimeisen päivän ohjelmassa oli viettää päivä Uppsalassa. Kävimme kaupungilla syömässä ja oleilemassaja kävin nuoremman pojan kanssa Fyrishovissa uimassa. Uimahallipuoli oli remopntin takia suljettu, mutta olihan se jo viime vuonna aika rujossa kunnossa. Seikkailu-uimala oli toki käytössä. Ihan mielekästiä oli kun päiväkin oli melkoisen kuuma. Illaksi ajettiin Kappelskärin satamaan. Jonoon ei pääsyt heti nukkumaan, koska portti oli kiinni, joten oltiin parkkialueella ja menimme sisään kello 00:05, koska portilla luki, että avataan 00:01. Aamulla piti päästä lähtöselvitykseen kaksi tuntia laivan lähtöä ennen, eli 8:45, mutta heräsin joskus hieman kuuden jälkeen siihen, että autoja kuulosti tulevan ja menevän. Lkävin ulkona tarkistamassa tilannetta ja olimme ainoa matkailuauto jonossa, mutta lähtöselivtys olikin jo auki. Kävin kyselemässä, että mikä homma ja kertoivat että pääseekin jo että ei tulisi niin pahasti ruuhkaa. Menimme siis läpi ja laivaankin päästettiin varmaan pari tuntia ennen vrarsinaista lähtöä, mikä oli kiva, kun on sitä mieluummin siellä kuin autossa jonottamassa.
Finncanoopus laivana näyttää olevan selkeä askel kohti Ruotsinlaivaa. Ei enää pelkkä rahtilaiva. Tosin sauna jäi harmittamaan, mikä Travemunden laivalla oli. Täällä olisi kai ollut hienompi, mutta niin oli hintakin. 25€ per naama. Vähän enemmän kuin mitä haluan maksaa. Mennään mieluummin vaikka Serenaan tuolla rahalla.
Reissu kruunattiin vielä yöpymällä SFC Saloranta- alueella Rymättylässä, jossa anelulla päästiin vielä saunomaan ja uimaan. Isot kiitokset heille siitä. Kotiin ei maltettuv vielä seuraavanakaan päivänä vaan kierrettiin Kokemäen ja mökin kautta jossa käytiin sekä illalla että seuraavana päivänä saunomassa. Ja katsomassa tietenkin Olympialaisia, niin kuin vähän jokaisena iltana niiden alkamisesta lähtien.
