Aihe: Lämmönvaihdin patteriverkon ja moottorilämmön välille

Ehkä tällainen aihe on jo aiemmin käsitelty (muistelen muutaman vuoden takaa), mutta otetaans uusiksi.

Ykkös kysymys;

• Miksi Alden kaveriksi Alden oma lämmönvaihdin (hinta ~340€ suomiputiikeissa)? https://kauppa.jyvascaravan.fi/L%C3%A4mm%C3%B6nvaihdin-Alde/84/10491/
• kun halvempiakin on esim. https://www.tulituote.com/tuotteet/vesikiertotuotteet/aurinkokeraimet/lammonvaihdin/

Rst-vaihdin se on tuo alden omakin  https://www.alde.se/vara-produkter/vaermevaexlare/

Aihe ei ollut uus, ks. https://karavaanari.org/index.php/topic,6533.msg154350.html#msg154350

Ei tuolla lämmönvaihtimella ole juurikaan tarkenemisen kanssa tekemistä! Sillä vaan pystyy ajaessa lämmittämään kopin ja seistessä moottorin! Otappa selvää ihan vaan kartuttaneeksi tietojasi. Vaunnussa sillä ei tee mitään!
Vaihtimen merkillä ei ole väliä kunhan teholuokka on riittävä ja paineen kesto!

Aikaisemmassa keskustelussa ollut halvemman (110 €) lämmönvaihtimen verkko-osoite on vaihtunut, mutta kauppa ei ole onneksi hävinnyt.
http://verkkokauppa.nn-energy.fi/catalog/product_info.php/products_id/61

Minkäs kokoinen (kW) tuo Alden oma on tai minkä tehoisia oletta laittanut?


Frankissa lyhyellä vedolla menee. Kuskin penkin alla (ulkona) on Eberi, ja kuskin penkin takana välipohjassa patteri, siihen linjaan väliin. Eli sarjaan Eberin kanssa. Syylärinesteen pitäisi kiertää molempien läpi vaikka Eberin kv-pumppu ei olisi päällä. Tai, jos ei kierrä niin ohjauksen ohitus (pakkokierto päälle). Mersun can-väyläohjain lähtee Eberistä, ja normi ohjein+kello tilalle (+manuaali pakkokierto). Mersun ideologia tällä 1-asentoisella on vain "takatilan lisälämmitin" = toimii vain moottorin käydessä.

Ts. Eberin kv-pumpulla lämmittää moottoria Aldella. Samalla Eberi toimii Alden varalämpönä (osa menee hukkaan moottoriin). Ilmeisesti vaihdin saisi olla jotain >10kW  niin lämmitysaikaa säästyisi?

Alde 3010:lle mekaanisella panelilla ei tarttis tehdä mitään. Laittaa vain oik. kytkystä päälle, ilman kaasua päälle (230V asennolla ei ole väliä). Termarin pyynnön mukaan 12V kv-pumppu pyörii. Ei tarttis mitään pakko-ohjauksia tuvan puolen pumppuun. Vispilää ei ole paisarissa, eikä 230V pumppua pannulla.

Onko tarkoituksena, ettet lämmitä moottoria Alden lämmöllä. Näin tuon tulkitsin. Miksei oma erillinen pumppu vaihtimen ja moottorin väliin vaihtimen paluuletkuun

^
Juu, sekin 

• Ajonaikainen asunto-osan lämmitys. Syylärineste kiertää Eberin+vaihtimen läpi (primääri piiri), ei Eberin kv-pumppua päällä. Alden kv-pumppu (jos termari pyytää lämpöä) kierrättää vaihtimen sekundääripiirin läpi kun on patterilnjassa
• Moottorin esilämmitys Aldella (kaasu/sähkö), kv-pumppu päällä (Eberin)
• Eberillä asunto-osan lämmitys, Eberin kv-pumppu käy, ja tietty Aldenkin termarin mukaan. Tilanteessa esim. kaasu loppu

Pääsisin vähillä muutoksilla/osilla. Eberin ohjainvaihto+kello ja ohitusrele/kytkin sen pumpulle. Pelkkä vaihdin vain Alden puolelle. Kuten Alden kuvassa, osa nro 6:n tilalla Eberi.

Mitään 3-venttiileitä, sulkuja tai rinankytkentähaaroj a en halua - keep it simple..

Onko kukaan koskaan mitannut, miten paljon se moottori aikuisten oikeesti lämpiää sillä vaihtimella?
Siis pakkasella.

^ Ei mittarilla mutta käytännössä. Aikoinaan teimme hiihtolomamatkan Norjaan ja Fiiatti ei aamuisin lämmittämättä käynnistynyt, vajaan tunnin kun pyöritti nesteet koneessa niin lähti kun palmun alta. Ei tarvitse saada lohkoa kovinkaan lämpimäksi ja nykyöljyt on notkeita kovillakin pakkasilla.

   
   ^
Aivan näin se tapahtuu minullakin, vielä reilun -30 asteen kelillä. Vaikka autoni ei herkimpiä ole kylmänä käynnistymään.
Ja eihän muuten talvimatkailua voi harrastaakkaan. 

^
Juu, sekin 

• Ajonaikainen asunto-osan lämmitys. Syylärineste kiertää Eberin+vaihtimen läpi (primääri piiri), ei Eberin kv-pumppua päällä. Alden kv-pumppu (jos termari pyytää lämpöä) kierrättää vaihtimen sekundääripiirin läpi kun on patterilnjassa
• Moottorin esilämmitys Aldella (kaasu/sähkö), kv-pumppu päällä (Eberin)
• Eberillä asunto-osan lämmitys, Eberin kv-pumppu käy, ja tietty Aldenkin termarin mukaan. Tilanteessa esim. kaasu loppu

Ja lisäksi saa vielä superteholämmitykse n, kun laittaa Alden ja Eberin yhtä aikaa tulille? Jos täytyy nopeasti saada lämpöiseksi

Vanhasta keskustelusta löytyi tieto, että Alden lämmönvaihtimen teho olisi 7 kW. Sehän on linjassa esim. pysty-Alden 6 kW:n tehoon. Nuo tarvikelämmönvaihti met ovat  > 10 kW.  Uudemmissa moottoreissa ei lämmönvaihtimesta ole hyötyä kuin lämmön siirtämisessä moottoriin päin, koska ohjaamoonkaan ei niissä lämpöä ajaessa riitä.  Mutta onhan autossa lämpömittari, onhan, ettei tehokkaalla lämmönvaihtimella ajele kylmällä moottorilla. Vanhat moottorit eivät tässä suhteessa ole niin nuukia.

  Uudemmissa moottoreissa ei lämmönvaihtimesta ole hyötyä kuin lämmön siirtämisessä moottoriin päin, koska ohjaamoonkaan ei niissä lämpöä ajaessa riitä.

Tätä väitettä olen ihmetellyt, meillä on jo toinen näitä 150hv Fiatteja, molemmissa on ollut lämmönvaihdin ja ovat toimineet kyllä jonnekin yli -20 tietämille, ehkä ylikin. Lämpömittari jöpöttää suht samoilla paikkeilla kesät talvet. Tietysti nokka peitettynä talvella ja pohjalevy ympäri vuoden.

Saa poistaa jos taas menee liikaa ohi asian 

Tätä väitettä olen ihmetellyt, meillä on jo toinen näitä 150hv Fiatteja, molemmissa on ollut lämmönvaihdin ja ovat toimineet kyllä jonnekin yli -20 tietämille, ehkä ylikin. Lämpömittari jöpöttää suht samoilla paikkeilla kesät talvet. Tietysti nokka peitettynä talvella ja pohjalevy ympäri vuoden.

Saa poistaa jos taas menee liikaa ohi asian 

Ei minusta mene yhtään ohi - lämmön riittävyydestä ajossa on kyse. Mulla kans tuo integroidun moottoritilan alapuoli menee nyt syksyllä umpeen Sprintterin omilla pohjalevyillä (2-os.). Lokarit peittää sivut. Nokkaa ummistan vielä sen verta, että välijäähy saa vain happea (siitä myös syylärillekin riittää).

Se on jännä väite, että uudemmista dieseleistä ei lämpöä talveen riitä. Egr:n tehtävä on nostaa koneen palolämpöjä typpioksidien takia. Samoin katalysaattorit tarvitsevat lämpöä. Aika moni valmistaja pakkokytkee polttoainelisälämpp ärin can-väylään, eikä käyttäjälle tarjota edes vaihtoehtoa sammuttaa sitä. Voi olla kuitenki, että lämmityslaitteen kennolle ei liikoja virtamia tarjota kun lämpöä tarvitaan noihin "tärkeämpiin tehtäviin", ja tottahan polttoainetalouden kautta pietsosähköinen yhteispaineruiskutu s saa aiempia keinoja paremmalla hyötysuhteella liikkumiseen energiaa - pakoputket kyllä pysyvät kuumempina mitä vanhemmissa.

Taidampa tuon tilata http://verkkokauppa.nn-energy.fi/catalog/product_info.php/cPath/28_31/products_id/61
20kW:ssa isompi siirtopinta-ala mitä 10kW. Hitaammalla virtaamalla tarvitaan nimenomaan pinta-alaa, jotta lämpö ehtii johtumaan nesteestä toiseen.

Vanhasta keskustelusta löytyi tieto, että Alden lämmönvaihtimen teho olisi 7 kW. Sehän on linjassa esim. pysty-Alden 6 kW:n tehoon. Nuo tarvikelämmönvaihti met ovat  > 10 kW.  Uudemmissa moottoreissa ei lämmönvaihtimesta ole hyötyä kuin lämmön siirtämisessä moottoriin päin, koska ohjaamoonkaan ei niissä lämpöä ajaessa riitä.  Mutta onhan autossa lämpömittari, onhan, ettei tehokkaalla lämmönvaihtimella ajele kylmällä moottorilla. Vanhat moottorit eivät tässä suhteessa ole niin nuukia.

Rupesimpa miettimää, että onko Sprinsussa mittaria - no, ei... tai onpas, jos infonäytön valikosta sen rattinapeilla kaivaa..

Se on jännä väite, että uudemmista dieseleistä ei lämpöä talveen riitä. Egr:n tehtävä on nostaa
koneen palolämpöjä typpioksidien takia. 

Ei, EGR:n tehtävä on laskea palamisen huippulämpötilaa ja siten ehkäistä typen hapettumista.
Siitä huolimatta se lisää koneen lämpöhäviöitä, kuitenkin siis vain toimiessaan, ei muulloin.
Eikä tuossa ole silti mitään termodynaamista ristiriitaa. Pitää vain ymmärtää lämpövoimakoneen
 fysikaaliset perusteet.

  Noin muuten kyllä omatkin havaintoni viittavat siihen että käsitys moottorilämmön riittämättömyydestä
johtuu siitä että päästetään tarpeettomasti ilmaa virtaamaan konetilan läpi.

   "välijäähy saa vain happea"
- Olipas erikoisesti ilmaistu.