Karavaanarin keskustelufoorumi
Karavaanarin keskustelut => Karavaanarin olohuone => Aiheen aloitti: Kaija - 15.09.2013 kello on 19:27
-
Eli nyt on tulossa isän perunkirjoitukset. Isä omisti puoliksi avovaimonsa kanssa asuntoauton. Avovaimo on nyt päättänyt, että haluaisi pitää sen.
Kyseessä on Fiat Burstner A-574-3 (-244BPMCC/370)
Vuosimalli 2004
Mittarissa noin 103 000km.
Joku myy vastaavaa 33000€, mutta pyytäähän saa mitä vaan. Miten tän näppärimmin pystyisi arvioinaan, että millaisista summista suunnilleen on kyse?
-
Eli nyt on tulossa isän perunkirjoitukset. Isä omisti puoliksi avovaimonsa kanssa asuntoauton. Avovaimo on nyt päättänyt, että haluaisi pitää sen.
Joku myy vastaavaa 33000€, mutta pyytäähän saa mitä vaan. Miten tän näppärimmin pystyisi arvioinaan, että millaisista summista suunnilleen on kyse?
Ensin muistat, että kyseessä oli heidän yhteinen projektinsa ja kunnioitat sitä.
Sitten voit vaikka mennä puotiin ja tarjota autoa vaihdossa. Kun saat hinnan, vähennät siitä vähintään neljänneksen ja lunastaja maksaa summasta sinulle puolet.
-
Eli nyt on tulossa isän perunkirjoitukset. Isä omisti puoliksi avovaimonsa kanssa asuntoauton. Avovaimo on nyt päättänyt, että haluaisi pitää sen.
Kyseessä on Fiat Burstner A-574-3 (-244BPMCC/370)
Vuosimalli 2004
Mittarissa noin 103 000km.
Joku myy vastaavaa 33000€, mutta pyytäähän saa mitä vaan. Miten tän näppärimmin pystyisi arvioinaan, että millaisista summista suunnilleen on kyse?
Minun mielestä kova on pyynti,ei saa loukkaantua tästä..
-
Kyllähän internet aikana tuon selvittäminen lienee melko helppoa. Pikaisella vilkaisulla Nettikaravaaniin niin pyyntihinnat liikkeissä n.21-23t€.Tuosta sitten liikelisä ja tinkivara pois niin liikutaan noin 18-20t€ luokassa
-
Kyllähän internet aikana tuon selvittäminen lienee melko helppoa. Pikaisella vilkaisulla Nettikaravaaniin niin pyyntihinnat liikkeissä n.21-23t€.Tuosta sitten liikelisä ja tinkivara pois niin liikutaan noin 18-20t€ luokassa
ja huom siinä vaiheessa ollaan ostohinnassa ei pakkomyynti tilantees niinkuin perikunnan tyhjennys on... eli noin neljännes - puolet pois ni ollaan realistisessa pakkomyynti hinnassa.. sitähän sinä kait kysyit?
-
ja huom siinä vaiheessa ollaan ostohinnassa ei pakkomyynti tilantees niinkuin perikunnan tyhjennys on... eli noin neljännes - puolet pois ni ollaan realistisessa pakkomyynti hinnassa.. sitähän sinä kait kysyit?
No, ei kyllä aina (lienee kait harvoin) ole pakkomyynti tilanne kyseessä kun perikunta myy ja kyllähän perunkirjoituksen verotus hinnallakin lienee vaikutusta.Mutta hinta ei voi olla alhaisempi(jos kohtuudessa pysytään) millä useampi liike ostaisi kyseisen auton sisään.
-
ja huom siinä vaiheessa ollaan ostohinnassa ei pakkomyynti tilantees niinkuin perikunnan tyhjennys on... eli noin neljännes - puolet pois ni ollaan realistisessa pakkomyynti hinnassa.. sitähän sinä kait kysyit?
Parikymppiä mekin oltaisiin arvioitu arvoksi.
Hitsi, tästä ei oikeesti tule kivaa! :-[
-
Rinta Juppi tietää. Käy kysymässä sieltä. :)
-
Joopa, Rinta-Jouppi tarjoaa siitä 12 tonnia ja kaupittelee seuraavana päivänä sitä 18 tonnilla.
Kyllä tuolta nettikaravaanista saa hyvän hintavinkin ja mustakin kaksikymppiä on aika lähellä totuutta.
-
Hinta on silloin oikea kun se menee kaupaksi myyjän silmin; ostajan silmin mahdollisimman halvalla saatu...ota selville vastaavien pyynnöt ja lähe siitä rakentaan hintaa
-
No, ei kyllä aina (lienee kait harvoin) ole pakkomyynti tilanne kyseessä kun perikunta myy ja kyllähän perunkirjoituksen verotus hinnallakin lienee vaikutusta.Mutta hinta ei voi olla alhaisempi(jos kohtuudessa pysytään) millä useampi liike ostaisi kyseisen auton sisään.
Tässä on kyseessä auto josta perikunta omistaa 50% ja haluaa realisoida oman osuutensa ja taas toinen omistaja haluaa pitää omansa. Eräänlainen pakkomyynti tuosta tulee, koska molemmilla osapuolilla ei ole myyntihaluja ja muita potentiaalisia ostajia on vaikea löytää
Kysele muutamasta kaupasta mikä olisi auton hinta suorassa kaupassa, vähennä 25%.
-
Se on helpommin sanottu kuin tehty - arvioida käypä arvo.
Ostajalta jos kysytään se on "halpa", ja myyjältä kysyttäessä se on "kallis" - eli siellä välissä jossain. Jokin karavaanariliike arvioi oman myynnillisen tavoitteiden ja kulurakenteiden kautta "hyvityshintaa"...
Kuolinpesän omaisuuden arvon laskennassa tietty voi tehdä pientä "verosuunnittelua" - riippuen siitä mikä suhde avopuoliskolla oli vainajaan (rekisteröity liitto, testamentti) ja muihin pesänosakkaisiin. Ja olihan avopuoliso myös merkitty auton 2. omistajaksi?
Periikö hän vainajaa mitenkään, jolloin auton arvo tulee huomioiduksi/hyvitetyksi?
-
No tuo avopuolison aito omistusoikeus sitä tuli itsellekin mieleen kun yhtä avoparin pesän selvittelyä jouduin varsin läheltä seuraamaan. Tässä tapauksessa meinaan avokki jäi about puille paljaille, koko omaisuuden mennessä vainajan sukulaisille. No heillä oli 2 lasta, joten sitä kautta jotain osuutta sitä oli avokillakin, mutta sekin vain alaikäisten muksujensa omaisuuden hoitajana, ei että hän itse niitä omistaisi :o
-
Avoliitto on kyllä hankala perinnönjako hommissa, jos et nimelläsi omista niin se omistaa jonka nimi on paperissa ja sen perilliset perii,,,pitäis tehdä aikanaan testamentti yhteisistä tavaroista. Onneksi oma oli ero ja saatiin sovittua asiat
-
Sehän tuossa kaupassa kannattaa ottaa myös huomioon, jos sat sovittua omalle puoliskollesi autoa semmoisen hinnan jolla toisen puolen omistaja on valmis sen lunastamaan, saat oman puolesi realisoitua helposti ja nopeasti. Jos hinta on liian kova lunastukselle, lähdette yhdessä realisoimaan autoa kovlla hinnalla ja todennäköisesti sinä teet sen myynti/näyttötyön. Sitten kun autoa on talvi myyty, hinta alkaakin olla kohdallaan...
Yksi hyvä tositarina muistuu mieleen kotikylän vanhoista yhteisomistuksista.
Pentti ja Jussi (nimet muutettu) omisti yhteisen maamoottorin. Puima-aikaan moottori oli Jussilla käytössä ja Pentti tuli kyseleen sitä omalle tontilleen käyttöön. Jussi totesi "huomaathan ettei se nyt jouda" Pentti siinä kakisteli ettäkö pitäs ny kuitenki saada ja pitäskö tuo yhteisomistus lopettaa kun ei taho yhteisellä onnistua. No Jussi oli heti valmis kauppoihin ja kysyi mitö Pentti maksaisi hänen puoliskostaan. Vaikean miettimisen jälkeen Pentti oli valmis maksamaan 100mk Jussin puoliskosta. Jussi sanoi "selevä" ja kaivoi lompakon esiin - antoi Pentille kaksisataa ja sanoi "siinä on sun puoliskosta tuplahinta - mene kotias" ei olis pitäny kummallakaan olla valittamista.
Mieti siis millä hinnalla tahtoisit toisen puolen itse lunastaa ;)
-
Avoliitto on kyllä hankala perinnönjako hommissa, jos et nimelläsi omista niin se omistaa jonka nimi on paperissa ja sen perilliset perii,,,pitäis tehdä aikanaan testamentti yhteisistä tavaroista. Onneksi oma oli ero ja saatiin sovittua asiat
Uusperheissä myös avioliitossa voi tulla yllättäviä juttuja eteen. Kohtuullisuudesta ei ole kyse, jos esim mä eläisin paljon Pasia pidempään ja kun mulla on tottakai asumisoikeus meidän puoliksi ostamaan kämppään, eivät Pasin lapset saa mitään ennen mun kuolemaa. Paitsi perintöveroja maksettavaksi? Siis pahimmillaan mä kärttyisänä 100-vuotiaana leskenä laitan niille kummallekin 25% osuuden kattorempan laskuista! Omalta äidiltä sen ehkä sulattaisi, ja äitivanhaa voisi maanitella myymään ylisuuri, hankala talo pois, mutta entäs äitipuoli? :-\
Kaikki nää jutut pitäisi suunnitella ja järjestää etukäteen, kun molemmat osapuolet ovat vielä terveitä. Thumb
-
^
Toki käyttöoikeus on, mutta ei oikeutta teettää remontteja omistajilla.
Perintöverotuksessa huomioidaan tuon käyttöoikeuden laskennallinen arvo.
Kyllä vaan kannattaa etukäteen suunnitella, täysissä sielun ja ruumiin voimissa, ja sovussa. Thumb
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1382701920.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1382701932.jpg)
Kyllä se auto nyt sitten kuitenkin myydään pois. Viimeistään keväällä.
Leski sanoi tajunneensa, että isä ei kuitenkaan enää tule takaisin :'(
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1382702087.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1382702096.jpg)
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1382702140.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1382702145.jpg)
Mä tykästyin autoon, kun näin, miten valoisa se on. Harmi, kun me ei voida hankkia "kakkosasuntoautoa" ;)
-
Meillä oli ennen nykyistä juuri tuo auto, vain 2v vanhempi, mutta ihan tismalleen samannäköinen, vessan tapettia lukuunottamatta:)
Sillä oli ajettu 300 000 km, ja saatiin siitä vaihdossa 15 000 e kaksi vuotta sitten.
t.Kaarina
-
Tämä keissi on edelleen auki. Oikeesti ollaan nyt suunniteltu, että mä lunastaisin isän avovaimon osuuden ja tää jäisi siskon ja meidän yhteiskäyttöön. Tessuhan on nyt menossa myyntiin.
Olen laittanut viikko sitten sähköpostilla kyselyn, paljonko hän haluaa osuudestaan. En ole saanut vastausta. Siskolle oli kiukutellut puhelimessa, kun oli tullut niin kalliiksi korjauttaa viime kesän itse ajamansa kolhut. Heh! :laugh:
Paljonko tästä nyt vuotta vanhemmasta Byssestä kannattaisi maksaa? Syksyllä kuulin, että olis jotain merkkiä kosteudesta takatallissa? Ei olla itse sitä nähty.
-
Joopa, Rinta-Jouppi tarjoaa siitä 12 tonnia ja kaupittelee seuraavana päivänä sitä 18 tonnilla.
Kyllä tuolta nettikaravaanista saa hyvän hintavinkin ja mustakin kaksikymppiä on aika lähellä totuutta.
Rinta-Jouppi oli tänä keväänä tarjonnut kymppitonnin.... Lähelle arvasit! :laugh:
-
Jos ei ole avokin kanssa yhteisiä lapsia on auto perikunnan. Sillä mitä avokki on maksanut autosta ei ole mitään merkitystää vaan sillä kenen nimi lukee rekisteriotteessa omistajan kohdalla. Älä lähde maksamaan ulos mitään ennen kuin olet selvittänyt legalliset faktat ammattilaiselta.
Suosittelen käyntiä oman paikkakuntasi oikeusaputoimistoss a. Sieltä saat tuomarilta suoraan ohjeet ja neuvot kuinka asiassa kannattaa edetä.
Tavarantarkastaja voi myös arvioida ajoneuvon päivän arvon.
http://www.tavarantarkastus.com/index.php?option=com_comprofiler&task=userslist&Itemid=102&lang=en
-
Käänny ja poistu takavasemmalle. Ei kannata alkaa riitelemään yhden kulkimen takia.
-
Poistin tästä muutaman tuittupäisenä kirjoittamani viestin. ;)
Ollaan tänään hyvässä hengessä :) keskusteltu vastapuolen kanssa asiasta. Tarjosin tiettyä summaa puolikkaasta ja hän saa samalla summalla lunastaa siskon ja mun osuuden. Ja hänellä on tietysti etuoikeus ostaa Bysse, kun se jo kuuluu perheeseen.
Mä vaan niin toivoisin, että saataisiin tää meille. Ei pelkästään itseni (ja Pasin) takia vaan aika pitkälti myös pikkusiskon takia. Sen olis niin kiva kahden eloisan (vallattoman) koiran kanssa lähteä Byssellä Lappiin kesälomalla. Sisko on nuorena naisena ajanut Saksasta naapurimaihin hevoskuorma-autolla, jonka perässä on asuntovaunu. En siis kellekään muulle yhtä luottavaisena antaisi autoa käyttöön :)
Pitäkää peukkua! Mä tosiaan jo syksyllä ihastuin tän Byssen valoisuuteen! En kyllä ikinä ajatellut alkovia, mutta sehän pysyis koiravapaana alueena (ellei ne vintiöt ole oppineet kiipeämään tikkaita)...
-
Uusperheissä myös avioliitossa voi tulla yllättäviä juttuja eteen. Kohtuullisuudesta ei ole kyse, jos esim mä eläisin paljon Pasia pidempään ja kun mulla on tottakai asumisoikeus meidän puoliksi ostamaan kämppään, eivät Pasin lapset saa mitään ennen mun kuolemaa. Paitsi perintöveroja maksettavaksi? Siis pahimmillaan mä kärttyisänä 100-vuotiaana leskenä laitan niille kummallekin 25% osuuden kattorempan laskuista! Omalta äidiltä sen ehkä sulattaisi, ja äitivanhaa voisi maanitella myymään ylisuuri, hankala talo pois, mutta entäs äitipuoli? :-\
Kaikki nää jutut pitäisi suunnitella ja järjestää etukäteen, kun molemmat osapuolet ovat vielä terveitä. Thumb
Mä olen talven aikana oppinut jotain: JOS Pasi kuolisi ensin, niin asumisoikeudesta huolimatta tytöt voisivat vaatia multa tästä kämpästä lakiosuuden. Eli olin väärässä.
Näitä juttuja pyöritellään kerta toisensa jälkeen tuolla uusperheellisten palstalla, eikä näistä saa mitään tolkkua!
Me siskon kanssa allekirjoitettiin 5v sitten paperi, isän pyynnöstä, ettei vaadita lakiosuutta heidän yhdessä omistamasta asunnosta. Mä en oikeesti edes tiennyt, että voitaisiin niin tehdä. Avoleski omistaa 50% ja ilman muuta sillä on oikeus pitää kämppä ja asua siinä niin kauan kuin haluaa. Niin mä olen aina ajatellut.meihän ketään voi kodistaan häätää?
Eli mullakaan ei ole virallista turvaa, vaikka omistan meidän kämpästä puolet ja pelkästään avioliiton takiakin mulla olisi asumisoikeus. Jos tytöt haluaisivat iskän kuollessa lakiosuutensa, mun olisi myytävä talo. Kyllä on vaikeaa tämä ihmisen elämä!
Kuka alkais kehittään markkinoille omakotitaloja, jotka sopisi normaaliperhekäyttö ön ja joissa olisi kaksi keittiötä ja jotka olis helppo jakaa paritaloksi? ;)
-
Kuka alkais kehittään markkinoille omakotitaloja, jotka sopisi normaaliperhekäyttö ön ja joissa olisi kaksi keittiötä ja jotka olis helppo jakaa paritaloksi? ;)
Kuis ois ihan normaali paritalo ja kämppien väliseinässä pari ovea. Ovet vain lukkoon ja se on paritalo, kummallakin puoliskolla on avain vain siihen omanpuoleiseen oveensa, ei samassa oviaukossa olevaan naapurin puoleiseen oveen = tarttet 2 avainta saadaksesi ovet auki ja oviaukon kuljettavaksi 8)
-
Kuka alkais kehittään markkinoille omakotitaloja, jotka sopisi normaaliperhekäyttö ön ja joissa olisi kaksi keittiötä ja jotka olis helppo jakaa paritaloksi? ;)
Teijo talot varmaan tuollaisen tekis. Sais sitten viedä oman puoliskon pois.
http://www.teijo-talot.fi/default/www/fi/mallisto/vaihtokauppa_/
-
Mä olen talven aikana oppinut jotain: JOS Pasi kuolisi ensin, niin asumisoikeudesta huolimatta tytöt voisivat vaatia multa tästä kämpästä lakiosuuden. Eli olin väärässä.
Eikös parien välisellä testamentilla tuon vois hoitaa...?
-
Kuis ois ihan normaali paritalo ja kämppien väliseinässä pari ovea. Ovet vain lukkoon ja se on paritalo, kummallakin puoliskolla on avain vain siihen omanpuoleiseen oveensa, ei samassa oviaukossa olevaan naapurin puoleiseen oveen = tarttet 2 avainta saadaksesi ovet auki ja oviaukon kuljettavaksi 8)
Sopisi uusperheellekin! Mies kun saa muksunsa syötettyä ja peiteltyä, vois livahtaa muijan luokse! :laugh: Olisin pahimpina aikoina kaivannut tuollaista! ;)
-
Eikös parien välisellä testamentilla tuon vois hoitaa...?
Toki. Meillä onkin talvesta asti roikkunut Pasin tekemä suunnitelma keskinäisestä testamentista. Mutta se on oikeesti aika vaikeeta. :o
Pasi haluaa toki, että mulla ei ole ongelmia, jos hän kuolee ensin. Mutta ei halua, että mun kautta omaisuutta siirtyy mun lapsettomalle siskolle ja sitä kautta kodittomille mäyräkoirille.
Mä taas haluan turvata Pasin, mutta mun omaisuus (myös isältä peritty) kuuluisi Pasin jälkeen mun siskolle ja sitten niille kodittomille mäyräkoirille? Toki Pasin tytötkin on mulle tärkeitä, eli jotenkin nuo pitäisi jakaa. (Velathan ei periydy? Ei sitä jaettavaa juuri nyt ole, mutta kuitenkin!)
Eli meidän täytyy hankkia joku asiantuntija tähän avuksi!
Ihan ydinperheellinen työkaverikin (2 lasta vaimonsa kanssa) pohtii samoja juttuja. Miten turvata puoliso, jos toinen kuolee. Omatkin lapset voi olla aika ahneita. Niillä oli jo aika varattuna pankin lakimiehelle. Mutta sekin jäi roikkumaan.
Sitten se testamentin kohta, että lasten puolisot ei saa mitään? Ei se toimi! Entäs jos sitä rahaa käytetään yhteisiin hankintoihin? Kuka niitä pystyy erittelemään, kun on sun ja mun rahaa ja yhteistä velkarahaa?
Eli helppoja nää kuviot ei ole missään nimessä! :o
-
Eli mullakaan ei ole virallista turvaa, vaikka omistan meidän kämpästä puolet ja pelkästään avioliiton takiakin mulla olisi asumisoikeus. Jos tytöt haluaisivat iskän kuollessa lakiosuutensa, mun olisi myytävä talo.
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan." (Perintökaari 3.luku 1a§)
Ts. jos kämppä myydään, on leskellä silti hallintaoikeus ko. kämppään loppuelämänsä ajan.
-
Velathan ei periydy?
Kyllä periytyy, jos perillinen koskee kuolinpesään. Ts. velat sisältyy kuolinpesään, ja kuolinpesä on aina otettava vastaan kokonaisuudessaan ellei siitä luovu.
-
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan." (Perintökaari 3.luku 1a§)
Ilmeisesti tuosta huolimatta perillisillä on oikeus vaatia osuuttaan kämpästä rahana? Vai ei?
Onneksi ei ole meillä ajankohtaista, mutta kiinnostava asia kuitenkin, miten tätä tulkitaan.
Mä vihaan lakitesktiä. Onko se edes suomenkieltä?
-
Kyllä periytyy, jos perillinen koskee kuolinpesään. Ts. velat sisältyy kuolinpesään, ja kuolinpesä on aina otettava vastaan kokonaisuudessaan ellei siitä luovu.
Mutta jos on pelkkää velkaa, niin sitä ei joudu perilliset maksamaan! :)
-
Mutta jos on pelkkää velkaa, niin sitä ei joudu perilliset maksamaan! :)
Jos perillinen haluaa vaikka vain sen kuihtuneen eteisen maton, niin silloin velat seuraa mukana. Ts. kuolinpesästä ei voi ottaa mitään (arvotontakaan) ettei velat seuraa perässä. Jos pesästä ei ota mitään, ts. ilmoittaa ettei halua sitä, niin silloin velat eivät periydy.
Ilmeisesti tuosta huolimatta perillisillä on oikeus vaatia osuuttaan kämpästä rahana? Vai ei?
Voihan sitä vaatia. Ja jos kämppä laitetaan myyntiin ja myydään, on silti leskellä oikeus hallita sitä (=asua siinä) elämänsä loppuun asti. (helppo varmaan löytää ostaja tuommoiselle kämpälle ;D)
-
Kyllä periytyy, jos perillinen koskee kuolinpesään. Ts. velat sisältyy kuolinpesään, ja kuolinpesä on aina otettava vastaan kokonaisuudessaan ellei siitä luovu.
Pitänee varmaan paikkansa, tosin reilu vuosi takaperin kun äiti kuoli niin hänellä oli velkaa enemmän kuin rahaa, ja nekin vähät rahat meni hautauskuluihin. Ei meille sisaruksille velkoja periytynyt. Ehkä jos perintöä ei ole jaettavaksi asti siitä ei tarvitse erikseen luopuakaan?
edit: Oli ihan juristin suorittama pesänjako. Arvoltaan vähäinen irtaimisto jaettiin sisarusten kesken, ei mennyt vanhat matot yms. velkojille.
-
Pitänee varmaan paikkansa, tosin reilu vuosi takaperin kun äiti kuoli niin hänellä oli velkaa enemmän kuin rahaa, ja nekin vähät rahat meni hautauskuluihin. Ei meille sisaruksille velkoja periytynyt. Ehkä jos perintöä ei ole jaettavaksi asti siitä ei tarvitse erikseen luopuakaan?
Otetaan esimerkki.
Vainajalla on omaisuutta vanha sänky, kirjoituspöytä ja tuoli, vanha putkiTV sekä radio, lisäksi löytyy vähän vaatteita sekä tilitä 600€ (köyhä yksinäinen vuokrayksiössä asuva henkilö) ja velkaa on jäänyt vaikkapa 30v takaisesta konkurssista 500000€ jota lyhennetty kansaneläkkeestä. Nyt jos vainajan lapsi haluaa vaikkapa tuon vanhan putkiTV:n koska on pikkuisena katsonut siitä muumeja ja siitä on syntynyt muistoja, niin silloin on pakko ottaa myös tuo 500000€ velka myös. Joten järkevintä on lapsen jättää koskematta kuolinpesään, ja noutaa tuo TV roskiksesta (mahdollinen sakko on pienempi kuin tuo velka).
-
Otetaan esimerkki.
Vainajalla on omaisuutta vanha sänky, kirjoituspöytä ja tuoli, vanha putkiTV sekä radio, lisäksi löytyy vähän vaatteita sekä tilitä 600€ (köyhä yksinäinen vuokrayksiössä asuva henkilö) ja velkaa on jäänyt vaikkapa 30v takaisesta konkurssista 500000€ jota lyhennetty kansaneläkkeestä. Nyt jos vainajan lapsi haluaa vaikkapa tuon vanhan putkiTV:n koska on pikkuisena katsonut siitä muumeja ja siitä on syntynyt muistoja, niin silloin on pakko ottaa myös tuo 500000€ velka myös. Joten järkevintä on lapsen jättää koskematta kuolinpesään, ja noutaa tuo TV roskiksesta (mahdollinen sakko on pienempi kuin tuo velka).
Jeps, aika tarkkaan kuvailit mutsin irtaimiston. ;) Rahaa oli tosin pari satkua enemmän ja velkaa pari nollaa vähemmän. En tarkemmin tiedä mitä juristi sumpli (veli hoiti), tavarat kuitenkin jäi meille ja velat kuoletettiin. Ehkä tavarat kipattiin "paperilla" kaatikselle... Käsittääkseni kukaan ei kuitenkaan perinnöstä suullisesti tai kirjallisesti luopunut.
Näitä juttuja ja koukeroita kun näkee/kuulee niin "helpolla" taidettiin päästä kun jäi vain pelkät muistot ilman riitoja aiheuttavaa maallista omaisuutta Thumb
-
Pitänee varmaan paikkansa, tosin reilu vuosi takaperin kun äiti kuoli niin hänellä oli velkaa enemmän kuin rahaa, ja nekin vähät rahat meni hautauskuluihin. Ei meille sisaruksille velkoja periytynyt. Ehkä jos perintöä ei ole jaettavaksi asti siitä ei tarvitse erikseen luopuakaan?
edit: Oli ihan juristin suorittama pesänjako. Arvoltaan vähäinen irtaimisto jaettiin sisarusten kesken, ei mennyt vanhat matot yms. velkojille.
Tuommoinen irtaimisto on arvoton, joten todennäköisesti velkoja on luopunut vaatimuksistaan. Joten arvoton irtaimisto annettiin teille.
Perintökaari 21.luku 6§ 1.mom kun kertoo seuraavaa: "Ositusta tai perinnönjakoa ei saa toimittaa, ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava takaus tai muu vakuus."
-
Jeps, aika tarkkaan kuvailit mutsin irtaimiston. ;) Rahaa oli tosin pari satkua enemmän ja velkaa pari nollaa vähemmän. En tarkemmin tiedä mitä juristi sumpli (veli hoiti), tavarat kuitenkin jäi meille ja velat kuoletettiin. Ehkä tavarat kipattiin "paperilla" kaatikselle... Käsittääkseni kukaan ei kuitenkaan perinnöstä suullisesti tai kirjallisesti luopunut.
Ei ne juristit ja velkojat tyhmiä ole, joten tuo on kaikille paras tapa hoitaa asia.
Edit: vähän kylmästi nyt sanon, mutta velkoja säästi jätemaksut sekä kulut tuolla menettelyllä. Joten kyseessä oli win-win tapa hoitaa asia.
-
Ei ne juristit ja velkojat tyhmiä ole, joten tuo on kaikille paras tapa hoitaa asia.
Edit: vähän kylmästi nyt sanon, mutta velkoja säästi jätemaksut sekä kulut tuolla menettelyllä. Joten kyseessä oli win-win tapa hoitaa asia.
Joo tuo huomattiin viime syksynä kun emännän isä kuoli. Oli velkoja vain tyytyväinen kun vietiin tavarat pois..sielläkin oli konkurssi viennyt kaiken.
-
Pian taitaa asuntoauton hinta tulla arvioiduksi. Yksinkertaista, eikö totta. ;)
-
Pian taitaa asuntoauton hinta tulla arvioiduksi. Yksinkertaista, eikö totta. ;)
Tässä ketjussa on tullut esiin ihan hyödyllistä tietoa! Thumb
Mä haluun sen Byssen... ;) Katsotaan, miten käy. Vastapuolella nyt puhe!
-
Sitten se testamentin kohta, että lasten puolisot ei saa mitään? Ei se toimi! Entäs jos sitä rahaa käytetään yhteisiin hankintoihin? Kuka niitä pystyy erittelemään, kun on sun ja mun rahaa ja yhteistä velkarahaa?
Eli helppoja nää kuviot ei ole missään nimessä! :o
Mun äidin testamentissa lukee ettei mun miehellä oo mitään oikeutta siihen perintöön. (Ja testamentti siis tehty jo ennen kun oon koko miestä ees tavannut) Äiti on sanonutkin että sille hän ei sitten kuolemansa jälkeen voi mitään jo itse päätän käyttää rahat esim just johonkin yhteiseen hankintaan.
Mutta esimerkkinä tän kuvion toimivuudesta vois olla seuraava. Mun vaari on kuollut -80 kun mun vanhemmat on olleet naimisissa. Perintö on jätetty sillon "jakamatta" ja lesken (eli mummun) haltuun. Mun vanhemmat erosi vuonna -91. Mummun kuollessa -99 mun äiti tietysti "vaati" omaa osuuttaa tuosta "vaarin" perinnöstä (ja olisi siis antanut sen mulle ja siskolle, ei itselleen). Mutta vaari olikin tehnyt mummun kanssa keskinäisen testamentin ja siellä oli tää pykälä siitä että puoliso ei peri mitään. Joten sieltä ei sitten perintöä tullut.
-
Ihan mielenkiintoista luettavaa! Alkaa tuo ikä kans jo painaa. No ei kyllä onneks mitään jaettavaakaan.
-
^ Näissä jutuissa tulee esiin sellaisia asioita, joita ei huomaisi ajatellakaan! Eli hyödyllistä tietoa! Thumb
-
Sain eilen illalla puhelun ja nyt näyttää siltä, että Bysse tulee meille. :)
Voi olla, ettei kuitenkaan yhteisomistukseen pikkusiskon kanssa. Siltä kohdin vielä juttu hiukan auki.
Tessu pitäis nyt myydä. Mun tulee varmasti itku, kun sitä aletaan tyhjentää. :-[
-
Sain eilen illalla puhelun ja nyt näyttää siltä, että Bysse tulee meille. :)
Voi olla, ettei kuitenkaan yhteisomistukseen pikkusiskon kanssa.
Ehkä vaan parempi jos ostatte sen itsellenne niin ei tule auton ajankäytöstä mitään harmituksia, jossain vaiheessa tulee hetki että juuri samaisena viikonloppuna molemmat sisaret haluavat auton käyttöönsä.
-
Ehkä vaan parempi jos ostatte sen itsellenne niin ei tule auton ajankäytöstä mitään harmituksia, jossain vaiheessa tulee hetki että juuri samaisena viikonloppuna molemmat sisaret haluavat auton käyttöönsä.
Ja jos/kun pitää korjata, niin ei tarvitse miettiä, kuka aiheutti korjaus tarpeen ja kuka maksaa.
-
Voi olla, ettei kuitenkaan yhteisomistukseen pikkusiskon kanssa. Siltä kohdin vielä juttu hiukan auki.
Yhteisomistus on aina hieman haasteellista ja varsinkin ajoneuvojen kohdalla erityisesti ???
-
Huollot, korjaukset sun muut semmoiset on aina jaetussa vehkeessä riski. Toinen käy espanjassa, toinen espoossa noin kärjistettynä. Vaatii tarkan kirjanpidon jotta kustannukset menee oikein. Sillä vaikka kuinka sovittaan että kyllä me osataan jakaa oikein, niin jossain vaiheessa tulee jotain ja siitä se alkaa. Ennen sovitaan vaikka vähemmän käyttävän kanssa korvauksesta ja enemmän käyttävä vastaa sitten kaikesta. Ja vuosittain kiertävä käyttöviikko sopimus tyyliin viikko 1 ja toiselle se viikko 2 ja seuraavana vuonna toisin päin.
-
Kävin muutamia vuosia sitten "testamentti ja perintö" kurssin. Ihan mielenkiintoinen ja testamentti on paperi jolla voi ohjata lakiosuuden ylimenevää omaisuutta aika vapaasti.
Lasten vaateita toisen puolison kuoleman jälkeen voi rajoittaa aika tehokkaasti tuota lakiosuutta hyväksikäyttäen. Ruotsissa laki on muutettu niin että, aviopuolisot perivät toisensa ja vasta molempien kuoltua lapset pääsevät osingolle, toki siellä voi testamentata omaisuutta muullakin tavalla.
-
Äitisihän on rintaperilllinen joten testamentilla ei ole valtaa hänelle kuuluvaan omaosuuteen.
-
Eilen käytiin tekemässä Byssestä kaupat. Yö oltiin Laakasalon kämppärillä tutussa paikassa ja tänään ajettiin kotipihaan.
Päästiin sopimukseen siskon kanssa eli maksetaan sekin ulos. Mä mielelläni antaisin siskon lähteä tuolla reissuun, mutta ne koirankarvat ei oikein tunnu kivalta!
Eilen, kun päästiin Laakikseen, iski hetkellinen epätoivo. Lattiatilaa on vähän. Mun nokkaan haisi kosteus. Tutun remppamiehen mukaan ei haise kosteusvaurio, jonka hän kuulemma haistaa heti. Olisko talvisäilytyksen jälkeen patjoissa/sohvissa kosteutta?
Takavalot vasemmalla on aika lystikkäät: kaikki jarruvalot paloi ekat 60km. Risteyksen jälkeen ne pimeni. Myös just korjautettu ylä-äärivalo, eikä ne syttyneet enää missään vaiheessa. Vilkku on ainoa, kun siellä toimii. Eli korjaamolle käy Byssen tie lähiaikoina.
Aika nopsaan fiilikset kuitenkin parani: eihän tuo Tessu ole, mutta tän hetkiseen elämäntilanteeseen ihan loistava kulljin. Ikää 10v 1kk 2pvää ja kilometrit alle 105000. Kunhan houdetaan huollot ja kaasuponnistukset ym, niin eiköhän me pärjäillä?
Trumaticin kanssa on opettelua. Ja tod.näk. pääsen osallistumaan jatkossa tekniikkapuolen keskusteluihinkin ;)
(http://karavaanari.org/kuvat/1402258996.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1402258998.jpg)
-
Kotipihassa.
(http://karavaanari.org/kuvat/1402259599.jpg)
-
Mä mielelläni antaisin siskon lähteä tuolla reissuun, mutta ne koirankarvat ei oikein tunnu kivalta!
Pitäähän sitä ihmisellä fobioita olla.... :laugh:
-
Tuokin yksi erikoinen nyanssi, koirat. Meillä emäntä on erittäin allerginen koirille, mutta meillä on 3x Bichon Frise ja ne ei allergisoi pätkääkään. Säännöllinen pesu joka toinen vko ja pysyy karva hyvänä, näyttelykuntoisena, eikä tartte keräillä niitä vähäisiäkään irtokarvoja kämpän nurkista = noista ei siis irtoa karvaa esim. auton jakkaroihinkaan. Eikä reissussa tuosta pienestä koiran fyysisestä koostakaan haittaa ole Thumb
-
Tuokin yksi erikoinen nyanssi, koirat. Meillä emäntä on erittäin allerginen koirille, mutta meillä on 3x Bichon Frise ja ne ei allergisoi pätkääkään.
Siihen omaan koiraan moni koira-allerginen tottuu...niin kävi meilläkin, vaimo oli allerginen mun vanhempien cavalier king charlesin spanieleille aluksi mutta nyt ei enää millään tavoin reagoi...auta armias jos mennään vieraspaikkaan jossa koiria, aika äkkiä alkaa silmät vuotamaan ja aivastelukierre.