Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Retkeilyautot => Aiheen aloitti: Reissu-Ari - 7.01.2026 kello on 18:19
-
Auto on Sunlight Cliff Adventure 640 vm 2023. Eli, esim. 10 asteen peruslämpö tms.?
-
Jos haluaa sähköä säästää niin ulkolämpötilaa 2-3 astetta korkeampi lämpö riittää kuivana pitoon seisonnassa.
Myynnissä on "lämpötilaero kytkimiä".
-
Meillä on autossa 800W:n lämmitin.
Se puhaltaa joka aamu lämpöä ½h ja auto pysyy kuivana.
(Ja asiantuntijoille taas tiedoksi, että pressu on suoraan katon päällä... ;D )
-
Pakkasella nuo edellä mainitut konstit riittää, mutta esim. Etelä-Suomen syksyssä tai vesisateisessa talvisäässä ei välttämättä riitä. Auttaa kyllä paljon.
Esim. jos ulkolämpötila on 10 astetta ja ilman suhteellinen kosteus 95%, muutaman asteen lämmittämisellä päästään vasta noin 80% suhteelliseen kosteuteen, mistä homesienet vielä kovasti tykkää.
Mulla on Moistmasterin ohjaama kuivanapitolämmitys-ohjaus ja sen perässä kilowatin sähkölämppäri. Moistmaster käynnistää ja sammuttaa lämmitystä sekä kosteuden että lämmityksen mukaan. Plussakeleillä se näyttää pitävän suhteellisen kosteuden alle 65%:n ja pakkasella antaa nousta 80% tasolle tai ylikin. Pakkasellahan homesienet ei kasva. Mulla on tuossa systeemissä kulutusmittari, ja sähkönkulutus vaihtelee valtavasti säätilan mukaan. Kunnon pakkasilla ei mene juuri mitään ja on paljon nollakulutuspäiviäk in. Toisessa ääripäässä jossain plus viiden kaatosadepäivänä lämppäri on käynyt pahimmoillaan yli 10 tuntia. Tyypillinen pluskelien kulutus on ollut 6-8kwh, ja tuolla käynnillä suhteellinen kosteuson suunnilleen vakio vähän alle 65%, vaikka tulisi taivaan täydeltä vettä. Sähköä kuluu, mutta kuitenkin vähemmän kuin joku vakio 5 tai 10 astetta.
Pahinhan on nimenomaan syksyn ja kevään kosteat plussakelit - etelärannikolla pahimmoillaan koko talvi. Pakkaskelit ei ole se ongelma, kunhan ei kondensoitumista pääse tapahtumaan.
-
Meillä on autossa 800W:n lämmitin.
Se puhaltaa joka aamu lämpöä ½h ja auto pysyy kuivana.
(Ja asiantuntijoille taas tiedoksi, että pressu on suoraan katon päällä... ;D )
Valaisetko hieman tuota pressu asiaa. Minulla on ihan taivasalla auto.
-
Mulla on ollut 45 vuotta vaunuja, veneitä ja autoja ilman seisontalämmityksiä tai kuivanapitovehkeitä . Ei niissä ole ollut muuta hometta kuin joskus kun syksyinen jääkaapin puhdistus jäänyt huonolle tolalle tai ovi lipsahtanut kiinni, niin jääkaapissa ollut hieman.
-
Laitoin nyt 1000 watin sisäilmalämmittimen puhaltamaan, niin eiköhän tuo nyt jotenkin riitä. Se siellä puhaltelee vuorokaudet ympäriinsä. Sähkön hinta ehkä euron vuorokausi. Näin ainakin tekoäly laski. Turha rasittaa auton omaa lämmitysjärjestelmä ä tuollaisella lämmityksellä.
-
Valaisetko hieman tuota pressu asiaa. Minulla on ihan taivasalla auto.
Meillä kun sataa lunta, niin auton päällä on pressu.
On sitten helpompi työntää harjalla välillä lumet pois.
Ei mitään lankkuja tai kaaria, ihan katolla on...
-
Laitoin nyt 1000 watin sisäilmalämmittimen puhaltamaan, niin eiköhän tuo nyt jotenkin riitä. Se siellä puhaltelee vuorokaudet ympäriinsä. Sähkön hinta ehkä euron vuorokausi. Näin ainakin tekoäly laski. Turha rasittaa auton omaa lämmitysjärjestelmä ä tuollaisella lämmityksellä.
1000w = 1kW eli 24kWh per vrk.
Sähkönhinta lienee keskimäärin noin 15cent myynti ja siirto. Eli 3.6e per vrk. 111e per kk....670eur per puol vuotta ja jos tuota jatkaa vaikka 30 vuotta niin 20100eur.
Tosin jos on pörssisähkö niin hinta voi vaihdella 10 centistä 100 centtiin per kwh päivästä ja ajasta riippuen.
Eli lämpötilaero tai kosteussäädin makselee itsensä takaisin äkkiä...
-
Laitoin nyt 1000 watin sisäilmalämmittimen puhaltamaan, niin eiköhän tuo nyt jotenkin riitä. Se siellä puhaltelee vuorokaudet ympäriinsä. Sähkön hinta ehkä euron vuorokausi. Näin ainakin tekoäly laski. Turha rasittaa auton omaa lämmitysjärjestelmä ä tuollaisella lämmityksellä.
Pähkäilin myös tekoälyn kanssa eilaisia tapoja...
Lopputulema oli noin 28 € /kk. Tosin pienessä pakussa kuutiot on pieniä. Lämmittin on 750 W puhallinlämmitin. Paku on vielä kylmässä tallissa, jossa ei käy viima ja vielä maalämpöäkin syntyy. Tavoitelämpö noin +10 astetta.
Auto on aina käytettävissä lämpimänä, jos tarvitsee ja LFP akut lämpimät.
Oikeissa matkailuautoissa kuutioita on vähintäin kaksinkertaisesti, joten kulutkin on sitten sen mukaiset.
-
Tuo oma laskelma oli 1kw lämmitin joka tohisee koko ajan täydellä teholla kuten edellä oli kuvattu.
-
Tuo oma laskelma oli 1kw lämmitin joka tohisee koko ajan täydellä teholla kuten edellä oli kuvattu.
Karabiilistin laskelmissa kaikki muu on kallista paitsi Fordin varaosat.
-
Karabiilistin laskelmissa kaikki muu on kallista paitsi Fordin varaosat.
Sanotaanpa nyt, tälläkertaa laskelmassa ei kyllä ollut mun mielestä mitään vikaa. ;)
-
Kuinkas ne tuolla liikkeissä putsaavat ja lämmittävät kalustoa?
(https://karavaanari.org/kuvat/1767860864.jpg)
-
Inssinöörit laskee muut luulee tai kuvittelee....
Tuollainen näennäisesti pieni 1kw kulutus merkkaa aika isoja summia ollessaan jatkuvaa kulutusta.
Käytännössä se pitänee 20 asteen pakkasellakin matkailuauton sisustan siellä jossain +15 asteen lukemissa....mikä on tarpeetonta kosteuden hallinnalle.
Ja voi jopa käytännössä huonontaa tilannetta koska siellä sisällä on kosteutta myös +15 asteessa ja mihkäs se kosteus etsiytyy...no sinne -20 asteisen ulkopellin läheisyyteen.
Järkevämpiä keinoja esim
https://fi.trotec.com/shop/adsorptiokuivain-ttr-57-e.html
tai
https://fi.trotec.com/shop/pistorasia-hygrostaatti-bh30.html + lämppäri
-
Auton / Vaunun ei tarvitse mielestäni olla jatkuvasti lämmityksessä.
Meillä on vaunu säilytyksessä ulkona ilman katosta eli taivasalla.
Lämmitän noin kerran kuukaudessa vaunun lämpöiseksi "viikonlopun" yli eli muutaman päivän, niin että sisäällä tuntuu mukavan lämpöiseltä ja kuivalta.
Vaunut ovat näin pysyneet hyvässä kunnossa ja ilman homeita.
Onhan kalusto liikkeenkin pihalla taivasalla ilman minkäänlaista huolenpitoa?
-
Mulla vaunu on ollut taivasalla yli 20 vuotta ilman lämmitystä. Kosteudenkeräimessä on keväällä n. litra vettä, eli se ilmasta sitoutunut kosteus on pois pinnoilta, verhoista, pehmusteista yms. ja osoittaa, että se keräin toimii.
Jos pihalla kosteus on 90% se on sama kosteus myös sisätiloissa ilman lämmitystä.
(https://karavaanari.org/kuvat/1767866005.jpg)
-
Talvella sisätilat pysyy pakkasessa kuivana..
Ongelmakelejä on ainakin etelän kevät ja syksy. Kaikkein pahin tilanne on, kun kovat pakkaset hellittävät nopeasti suojasääksi. Pahimmillaan sisätiloissa on kylmempää, kuin ulkona. Silloin kannattaa pitää tuuletuksesta huolta. Itse olen aikaisemmin tehnyt niin pakkaskelien hellittäessä, että lämmitän +10 asteeseen ja sitten sähköinen kuivain päälle. Sähköinen kuivain ei toimi pakkasessa, mutta kun lämmittää sisätilan, niin se kerää hetkessä kosteutta pois paljon.
-
Sanotaanpa nyt, tälläkertaa laskelmassa ei kyllä ollut mun mielestä mitään vikaa. ;)
Hyvä, kerta se on ensimmäinenkin. Jospa olisi näin jatkossakin. Thumb
Aiheeseen, kosteudenkerääjä ollut autossa, ei muuta. Ei tarvetta kikkailulle, niin pysyy kamppeet kunnossa.
-
Kunnon pakkasessa kun lyö kerralla lämmöt täysillä päälle, sammutinkin alkaa helmeilemään. Eli kannattanee homma aloittaa hitaasti ja joku luukku raolleen, että kosteus poistuu.
-
Kunnon pakkasessa kun lyö kerralla lämmöt täysillä päälle, sammutinkin alkaa helmeilemään. Eli kannattanee homma aloittaa hitaasti ja joku luukku raolleen, että kosteus poistuu.
Juu.
Ongelma tuleekin lämpötilan vaihtuessa jyrkästi.
Pakkanen on nyt pudonnut -40:stä -30:neen.
Vielä kun lämpiää vähän, niin kaikki kylmät tilat helmeilevät niinkuin suolakaivos!
Pienikin lämmitys välillä saa kosteuden pihalla, eikä helmeilyä esiinny.
-
1000w = 1kW eli 24kWh per vrk.
Sähkönhinta lienee keskimäärin noin 15cent myynti ja siirto. Eli 3.6e per vrk. 111e per kk....670eur per puol vuotta ja jos tuota jatkaa vaikka 30 vuotta niin 20100eur.
Tosin jos on pörssisähkö niin hinta voi vaihdella 10 centistä 100 centtiin per kwh päivästä ja ajasta riippuen.
Eli lämpötilaero tai kosteussäädin makselee itsensä takaisin äkkiä...
Kannattaa ennen kuin alkaa provoamaan selvittää todellisuus ;)
Talven 2024/2025 pörssisähkön keskihinta Suomessa on ollut verrattain maltillinen,
toteutuneiden kuukausien (tammi-helmikuu 2025) keskiarvon ollessa noin 6,3 snt/kWh (alv 0%). Hinnat ovat olleet selvästi edellisen talven tasoa matalammat leudon ja tuulisen sään ansiosta, ja ennusteet tulevalle talvelle 2025/2026 ennakoivat vaihtelua, mutta futuurit viittaavat keskimäärin korkeampaan tasoon, noin 9,5 snt/kWh, erittäin kylmän talven riskin vuoksi, mutta jos helmikuu onkin normaalia lämpiämpi, niin keskihinta painuu alle 8st/ kwh.
Eli kun on kyse jatkuvasta käytöstä hetkellinen 25-50 ct/kwh ei vaikuta hintaa suuntaa eikä toiseen. Ja muut siirto ja vero kustannukset voi jättää vertailusta pois, ne kun ovat muuttuvia, siirto jo pelkän verkkoyhtiön mukaan.
-
Jos laskee kustannusvaikutusta niin siirron ja verojen vaikutusta ei todellakaan voi jättää laskuista pois jos kokonaistodellisuud en haluaa tietää.
Pörssisähköilijällä hän nuo muodostavat monena päivänä suurimman osan sähkön kustannuksesta.
Ja tasasähköilijälläki n monesti puolet.
-
^^
Laske noihin pösä hintoihin kaikenmaailman siirrot, verot, marginaalit, huoltovarmuusmaksut sun muuta paskat päälle... Niin huomaat että varsin harvoin pääset edes alle 10c/kWh tai alle 15c/kWh summaan.
-
Ei ole tarpeen pitää mitään lämmitystä päällä. Laittaa sitten kun on lähdössä reissuun, hyvissä ajoin. Vesijärjestelmä tyhjäksi vaan.
Akkuja kun latailee säännöllisesti, vaikka muutaman viikon välein. Harvempikin riittää.
Eipähän tarvihe sähkön hintoja laskeskella.
-
Mulla kans vaunu kylmillään mutta avonaisessa katoksessa, tuuletusluukku auki, kattoikkunat kiinni (elukoiden takia). Pari kosteuden poisto pussia, patjat kyljellään. Ei ole ollut ongelmia tai ainakaan huomannut.
https://www.biltema.fi/koti/siivoustuotteet/kosteudenpoistajat/kosteudenpoistaja-iso-2000064761
https://www.biltema.fi/koti/siivoustuotteet/kosteudenpoistajat/original-vaihtopussi-kosteudenpoistajaan-3-kpl-2000055266
asiansa ajaneet ja keväällä säiliöissä litkua ja pussukat loppusuoralla. Akut nostanut kotia lämpimään, lataan sitten keväällä kun tarve lähenee.
-
Bilteman pussukat toimii hyvin. Ne pumppaa talven aikana säiliöllisen nestettä. Ja kuluvat loppuun. 2 aina autossa seisonnan aikana.
-
Ei ole tarpeen pitää mitään lämmitystä päällä. Laittaa sitten kun on lähdössä reissuun, hyvissä ajoin. Vesijärjestelmä tyhjäksi vaan.
Asuinpaikka vaikuttaa. Meiltä on meren rantaan puoli kilometriä ja ilma ajoittain erittäin kosteaa.
Minähän olen sinänsä ihan nöösipoika näissä asioissa, vasta vajaat neljä vuotta omistanut matkailuauton. Alkuun minäkin menin ilman mitään lämmityksiä, ainoastaan noin kerran kuussa lämmitin asuinosan kunnolla lämpimäksi samalla kun otin auton liikennekäyttöön ja kävin ajamassa moottorin lämpimäksi. Jos ei reissuja ollut siis. Kosteuslukemia seurasin ja jos meni kovasti yli 80:n, saatoin vähän lämmittää. Ei havaintoja homeesta.
Viime talvi, alkaen toissa syksystä oli etelärannikolla järkyttävän märkä. Plussakelejä oli paljon ja etenkin alkutalvesta vettä tihutti vähän väliä. Ulkoilman suhteellinen kosteus huiteli jatkuvasta reilusiti yli 90% tasolla eikä autossa ollut juuri sen kuivempaa, vaikka välillä vähän lämmitin. Totesin että sää on sellainen että matkamökki vetää homeeseen, jos muutaman vuoden tätä jatkaa. Hommasin sitten tuo Moistmasterin ja siihen perään lämppärin. Mietin, että kyseessä on sen verran hintava kulkupeli, että ei kannata ottaa riskiä ja turha nuukailu voi käydä kalliiksi. Laitteet maksoi jotain ja sähköä menee, pörssisähkön hinnasta välittämättä silloin kun tarve on.
Nytkin syksy oli todella märkä, etenkin marraskuu. Oli paljon ulkoilman 100% suhteellisen kosteuden lukemia. Ilman lämmitystä autossa olisi ollut pahimmoillaan pitkät pätkät yli 90% suhteellinen kosteys ja paikat märkänä. Nythän sitten taas on sen verran tukevasti pakkasta, että mitään lämmitystä ei tartte. Eikä tuo Moismaster lämmitäkään, mikä on näillä sähkön hinnoilla aika jees.
Vähän pohjoisempana ja sisämaassa varmaan pärjää mainiosti ilman sen kummempaa lämmitystä.
-
Minulla on jopa 150 metriä merelle, ei kosteusongelmia, eikä pusseja kuin omat.
-
Vähän pohjoisempana ja sisämaassa varmaan pärjää mainiosti ilman sen kummempaa lämmitystä.
Lainaan itse itseäni:
Ongelma tuleekin lämpötilan vaihtuessa jyrkästi.
Pakkanen on nyt pudonnut -40:stä -30:neen.
Vielä kun lämpiää vähän, niin kaikki kylmät tilat helmeilevät niinkuin suolakaivos!
Pienikin lämmitys välillä saa kosteuden pihalla, eikä helmeilyä esiinny.
-
Jos kulkimen ilmanvaihto toimii eli lumet kolattu pois kattoluukuista ja sisätilat puhtaat (ei loiskunutta kokista, maitoa kaljaa tms pinnoilla) niin ehjä kuljin ei homehdu.
Jos alkaa näkymään homepilkkuja jossain muualla kuin likaisissa pinnoissa tai jääkaapissa niin on syytä käydä läpi kuljin tarkemmin, tällöin on suuri riski että kosteusvaurio/vuoto on jossain päin kuljinta.
Ja mikäli näin niin ei lämmitykset auta.
-
Ikäli ulkopinnassa ei ole vuotoja niin syytä huomioida kosteuden syntyminen ilmassa lämpötilan muuttuessa.
-
Kosteus tuppaa kulkeutumaan aina kylmän suuntaan...
Senhän jo huomaa huurteisessa oluttuopissakin.
Elikä, jos on ollut kova pakkanen ja autossa on vaikka -20 astetta. Sää saattaa mennä nopeasti pakkaselta suojaksi, jolloin auton sisätilat ovat kuin pakastearkku. Aivan samoin, käy pakastimellekin, jos jää ovi raolleen. Se imee kosteutta.
Silloin on syytä saada nopeasti sisätilat lämpimämmäksi, kuin ulkoilma, jotta kosteus menisi kylmempään suuntaan.
Tässä auttaa tuo markkinoilla oleva innovaatiokin, joka säätää ulkotermostaatilla sisätilan lämmitystä ulkoilman mukaan. Jos ulkona on -20, niin sisällä säätö voi olla vaikka -15. Jos taas ulkona lämpö nousee +-0 asteeseen, niin termostaatti nostaa sisälämmön +5 asteeseen näin esimerkkinä. Kosteusmittarista en ole niin varma, koska se tuppaa olemaan toimimaton miinus asteissa.
-
Eipä ole kokemusta juuri matkailuajoneuvon tapauksesta ylläkirjoitetuin tavoin, mutta kevyesti eristetystä pienestä mökistä on. Kun sisällä on 200W pakkasvahti päällä koko ajan, ei mitään kosteusilmestyksiä esiinny, vaikka kuinka nopeasti ulkoilma lämpenisi, edes mittarin mukaan. Se sisäilma on ennen ulkoilman lämpenemistä ollut kuivempaa, kuin ulkoilma ja on edelleenkin, kunhan ei ole huomattavaa läpivetoa, siis ovet ja ikkunat auki. Tilanne on muuten sama pressuteltassakin, tosin isommalla lämmittimellä.
Huonoimmaksi vaihtoehdoksi veikkaan sisäilman ja ulkoilman lämpötilan erotuksen pumppausta, jolloin kosteutta välillä kertyy ja välillä sitä poistetaan lämmittämällä. Varsinaiset kosteudenpoistajat on sitten eri asia. Jos haluaisin matkakuljinta lämmöllä kuivattaa, laittaisin sellaisen 200W pakkasvahdin, joka riittää muutaman asteen lämmitykseen.
Kotona kerrostalossa onkin nyt kuivaa, ulkona pakkasta -15, sisällä +22 ja ilmankosteus 26%.