Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Sähkölaitteet => 12 voltin järjestelmä => Aiheen aloitti: 76984 - 24.02.2025 kello on 13:36
-
Jos olette asennuttanut vaunuun tai autoon paneelit niin ketä suosittelette? Ja minkä kokoiset ovat riittävät normi elämiseen?
-
Tuohan riippuu mihin kaikkeen sitä sähköä käyttää. Ja asennuspaikka sinun asuinpaikasta. Esim. www.prcaravan.fi Tuusulassa
-
Itse asensin. 180 W riittää liikkuvalle puskaparkkeeraajall e jolla ei ylimääräisiä 230VAC kamppeita ole. Ei mikroa, kahvinkeitintä, hiustenkuivaaja... Sapuskat kypsyy, lämmitys ja einesten jäähdytys hoituu kaasulla. Kuin myös pesuveden saattaminen inhimilliseen lämpötilaan.
2 kpl 90Ah hupiakkuja erotuskytkimellä. Ei ole sähkö loppunut.
-
mitoutuksessa huomioitavaksi että ilmoitettu watti määrä on se maksimi kun kaikki linnunradan jyväset ovat kohdillaan.
Hiukankin sumua, pilviä, varjoa paneelin edessä tai epätäydellinen kulma niin saanto tippuu....ja tuottavia tunteja ei ole 24 vuorokaudessa
Ja akkuun menee 90-95% tuotetusta energiasta max...ja akusta saa pois ehkä 90% talteen saadusta
-
Ei wattimäärä ole tärkeä. Kuka mittaa kulutuksensa wateissa? Alkuperäinen kysymys koski että mikä on riittävä normi elämiseen.
Mikä on normielämistä? Pitäisi tietää mitä sähkönkuluttajia on ja miten niitä käytetään.
-
mitoutuksessa huomioitavaksi että ilmoitettu watti määrä on se maksimi kun kaikki linnunradan jyväset ovat kohdillaan.
Hiukankin sumua, pilviä, varjoa paneelin edessä tai epätäydellinen kulma niin saanto tippuu....ja tuottavia tunteja ei ole 24 vuorokaudessa
Ja akkuun menee 90-95% tuotetusta energiasta max...ja akusta saa pois ehkä 90% talteen saadusta
Itsellä parhaimmillaan tuottavaa aikaa vuorokaudessa on ollut 23 tuntia ja 55 minuuttia.
Lisäksi nuo prosenttisi ovat täysin huuhaata, laadukas lataussäädin toimii parhaimmillaan 98% hyötysuhteella ja laadukas LiFePo akku pystyy lataus/purku syklissä myös 98% hyötysuhteeseen.
-
Itsellä parhaimmillaan tuottavaa aikaa vuorokaudessa on ollut 23 tuntia ja 55 minuuttia.
Lisäksi nuo prosenttisi ovat täysin huuhaata, laadukas lataussäädin toimii parhaimmillaan 98% hyötysuhteella ja laadukas LiFePo akku pystyy lataus/purku syklissä myös 98% hyötysuhteeseen.
Löytyykö yhtään uskottavaa esimerkkiä tuollaisesta laadukkaasta akusta?
-
Itsellä parhaimmillaan tuottavaa aikaa vuorokaudessa on ollut 23 tuntia ja 55 minuuttia.
Lisäksi nuo prosenttisi ovat täysin huuhaata, laadukas lataussäädin toimii parhaimmillaan 98% hyötysuhteella ja laadukas LiFePo akku pystyy lataus/purku syklissä myös 98% hyötysuhteeseen.
Tuottavan ajan sijainti on mielenkiintoinen. Lienee napapiirin pohjoispuolella kesäaikaan. Latauksen teho ei liene konvinkaan hyvä klo 22-06 välillä.
Esitäpäs nuo lähes ikiliikkujat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ikiliikkuja
-
Löytyykö yhtään uskottavaa esimerkkiä tuollaisesta laadukkaasta akusta?
No vaikka
https://www.aurinkopaneelikauppa.fi/LiFePO4-12V-200AH-akk?srsltid=AfmBOoq0BSAnxk0aXulMlLjO3W0E-VUFMrXWYtaD1fCEouiPwpeY7V-c
https://www.sunwind.fi/kaikki-tuotteet/energia/akut/litium-akku-sunwind-100
-
Mistäs löytyy noiden laitteiden puolueettoman tutkimuslaitoksen tekemät mittaukset hyötysuhteesta?
Jos vuorokaudesta 23h 55min tulee latausta niin montakos tuntia tuosta tulee yli 50% ilmoitetusta kennon maksimikapasiteetis ta?
Suomessa on voimalatuottajien mukaan aurinkovoima tunteja on vuodessa noin 1000. Ja vuodessahan on tunteja yhteensä 8760. Tuosta seuraa se että keskimäärin päivässä saapi virtaa 2.7h.
-
Mistäs löytyy noiden laitteiden puolueettoman tutkimuslaitoksen tekemät mittaukset hyötysuhteesta?
Tietenkin oma-aloitteellisuus olisi hyväksi vaikkapa Googlea apuna käyttäen, mutta sehän poistaisi kivat mutut.
No, tässä eräs ResearchGaten taulukko.
-
No vaikka
https://www.aurinkopaneelikauppa.fi/LiFePO4-12V-200AH-akk?srsltid=AfmBOoq0BSAnxk0aXulMlLjO3W0E-VUFMrXWYtaD1fCEouiPwpeY7V-c
https://www.sunwind.fi/kaikki-tuotteet/energia/akut/litium-akku-sunwind-100
Mikä noista esimerkin akuista tekee luotettavasti laadukkaan...?
Kovin on vähän kerrottu näistäkään akuista. Kaikissa LiFePo4 akuissa on yleensä vain ikuinen vertailu tavalliseen lyijyakkuun.
-
Tietenkin oma-aloitteellisuus olisi hyväksi vaikkapa Googlea apuna käyttäen, mutta sehän poistaisi kivat mutut.
No, tässä eräs ResearchGaten taulukko.
400-volttinen Fidkerin ajoakkuhan se varsin käypäinen ersimerkki hupiakusta onkin.
Victron lupailee omille 12V akuilleen 92% hyötysuhdetta, en jaksa uskoa että nuo esimerkkisi sen kummempia ovat. Ja toki sitten tosieloämän käytössä akkua ei ladata ja pureta aina ideaalilämpötilassa ideaalivirroilla ja akun sisäisen rsistanssin lisäksi on viellä laturin ja akun välissä muutakin joten käytännössä 98% liupailu on myyntimiesten puhetta.
-
Suomessa on voimalatuottajien mukaan aurinkovoima tunteja on vuodessa noin 1000. Ja vuodessahan on tunteja yhteensä 8760. Tuosta seuraa se että keskimäärin päivässä saapi virtaa 2.7h.
Tuohon pitää vielä laittaa muuttujaksi matkailuaika. Yleisesti se on kesä, joten Suomen ollessa edes jotenkin auki toukokuusta syyskuun loppuun, niin niitä vastaavat tuntimäärät olisivat hyvä pohja.
-
400-volttinen Fidkerin ajoakkuhan se varsin käypäinen ersimerkki hupiakusta onkin.
Victron lupailee omille 12V akuilleen 92% hyötysuhdetta, en jaksa uskoa että nuo esimerkkisi sen kummempia ovat. Ja toki sitten tosieloämän käytössä akkua ei ladata ja pureta aina ideaalilämpötilassa ideaalivirroilla ja akun sisäisen rsistanssin lisäksi on viellä laturin ja akun välissä muutakin joten käytännössä 98% liupailu on myyntimiesten puhetta.
Kyse on akkutekniikasta ja sen hyötysuhteesta, ja tähän ei vaikuta akun koko. Mutta jos olet erimieltä, niin mielelläni kuulisin mekanismista joka muuttaa hyötysuhteen.
Victronin kohdalla hyötysuhde on näköjään 96%, mikä pysyy normaalin lifepo4 hyötysuhteen sisällä (=95-98%).
Ja noi muut mitä mainitsit, kertoo lähinnä sen että sähkötietämyksesi ei ole ihan kartalla. Esimerkiksi vanhan ja halvan pwm säätimen hyötysuhde on yli 99%. Nyt voit miettiä miten tuo on mahdollista.
-
aurinkopaneelin lataus-purku hyötysuhteessa on paljon muutakin kuin akku...
esim johtojen osuutta voi pohtia myös
https://www.esconet.fi/blog/tekniikkavinkit-12/kaapelin-paksuuden-laskuri-58
Esim 200w tiukkaa aurinkosähköä kohti akkua 4m piuhalla jonka paksuus 2.5mm2 on 5% häviö
1.5mm2 on 10% häviö
10mm2 on 1.5% häviö
-
No vaikka
https://www.aurinkopaneelikauppa.fi/LiFePO4-12V-200AH-akk?srsltid=AfmBOoq0BSAnxk0aXulMlLjO3W0E-VUFMrXWYtaD1fCEouiPwpeY7V-c
https://www.sunwind.fi/kaikki-tuotteet/energia/akut/litium-akku-sunwind-100
Kannattaa erottaa mainos tutkimustuloksesta. Medianlukutaidosta on kovasti puhuttu.
Esimerkiksi vanhan ja halvan pwm säätimen hyötysuhde on yli 99%. Nyt voit miettiä miten tuo on mahdollista.
Nyt pukkaa Nobelia. Ikiliikkuja on keksitty. Nyt ilmottautumaan fysiikkaosastolle.
-
Alkuperäiseen kysymykseen vastaten, jos osaat hiukan värkätä itsekin, niin suosittelisin ostamaan tarvikkeet Valtekno.fi verkkokaupasta ja asentamaan itse. Saat sieltä asiantuntevia vastauksia kysymyksiisi ja tuotteisiin mukaan erinomaiset suomenkieliset asennusohjeet. Itsellä vaunussa käytössä 200w paneeli, Epever mppt-säädin ja 115 ah normaali lyijyakku. Lisäksi hommasin varavirtalähteeksi Ecoflow river 2:n pimeimpiä päiviä varten. Kulutuspuolella on 1000w siniaaltoinvertteri kahvin keittoa varten sekä Frezzer kompressorijääkaapp i/pakastin plus muut ladattavat puhelimet ja tabletit. Viime kesänä Lapin reissuilla virrat riittivät mainiosti. Akun kylläkin vaihdan joko agm- tai Lifepo4 akkuun kesäksi.
-
aurinkopaneelin lataus-purku hyötysuhteessa on paljon muutakin kuin akku...
esim johtojen osuutta voi pohtia myös
https://www.esconet.fi/blog/tekniikkavinkit-12/kaapelin-paksuuden-laskuri-58
Esim 200w tiukkaa aurinkosähköä kohti akkua 4m piuhalla jonka paksuus 2.5mm2 on 5% häviö
1.5mm2 on 10% häviö
10mm2 on 1.5% häviö
Jaahas, taas siirtelet maalitolppia..
Ja tuo pohtimasi johtojen osuus kertoo lähinnä siitä että sinulla ei ole tietämystä sähkötekniikasta. Esimerkiksi omassa vaunussani tuolla teholla ja pituudella häviö 1,5mm2 kaapelilla olisi 1,5% .
-
Nyt pukkaa Nobelia. Ikiliikkuja on keksitty. Nyt ilmottautumaan fysiikkaosastolle.
Näköjään toinenkin ilmottautuu tietämättömäksi mistä on kyse.
-
Valteknon henkilökunnalla näyttää olevan luppoaikaa.
Näköjään toinenkin ilmottautuu tietämättömäksi mistä on kyse.
Olet oikeassa. Ikiliikkujan hyötysuhde on oltava 100%.
-
Akun kylläkin vaihdan joko agm- tai Lifepo4 akkuun kesäksi.
Suosittelen LiFePo4 akkua, sillä kun saa täyden hyödyn aurinkopaneeleista. Se kun ottaa virtaa "täysillä" kunnes akku on täysi, AGM:n latausvirta (kyky ottaa latausta vastaan) alkaa pienenemään kun akun varaustila ylittää 80%. (se onko tästä haittaa, on sitten eri juttu).
Lisäksi LiFePo4 akun hinta alkaa lähennellä samaa kuin vastaavan AGM akun, hintaero ei ole kovinkaan suuri. Painossa taas on huomattavasti eroa.
-
No vaikka
https://www.aurinkopaneelikauppa.fi/LiFePO4-12V-200AH-akk?srsltid=AfmBOoq0BSAnxk0aXulMlLjO3W0E-VUFMrXWYtaD1fCEouiPwpeY7V-c
https://www.sunwind.fi/kaikki-tuotteet/energia/akut/litium-akku-sunwind-100
Kovin on isot hintaerot! :o
Ja kun mukaan tulee lämmitys, hinta senkun nousee.
+ sitten se mahdollinen omituinen laturi....
-
Alkuperäiseen kysymykseen vastaten, jos osaat hiukan värkätä itsekin, niin suosittelisin ostamaan tarvikkeet Valtekno.fi verkkokaupasta ja asentamaan itse. Saat sieltä asiantuntevia vastauksia kysymyksiisi ja tuotteisiin mukaan erinomaiset suomenkieliset asennusohjeet. Itsellä vaunussa käytössä 200w paneeli, Epever mppt-säädin ja 115 ah normaali lyijyakku. Lisäksi hommasin varavirtalähteeksi Ecoflow river 2:n pimeimpiä päiviä varten. Kulutuspuolella on 1000w siniaaltoinvertteri kahvin keittoa varten sekä Frezzer kompressorijääkaapp i/pakastin plus muut ladattavat puhelimet ja tabletit. Viime kesänä Lapin reissuilla virrat riittivät mainiosti. Akun kylläkin vaihdan joko agm- tai Lifepo4 akkuun kesäksi.
Valteknolla on aika hyviä videoitakin aiheesta.
Puhutaan ja kirjoitetaan kaapeleiden paksuudesta. Näköjään noissa lifepoissa on erilainen napa, kuin lyijyaukuissa. Aika pieni, joten se kaapelikenkä ja sen prässäys oikein pitää olla kohdallaan.
-
Kyse on akkutekniikasta ja sen hyötysuhteesta, ja tähän ei vaikuta akun koko. Mutta jos olet erimieltä, niin mielelläni kuulisin mekanismista joka muuttaa hyötysuhteen.
Victronin kohdalla hyötysuhde on näköjään 96%, mikä pysyy normaalin lifepo4 hyötysuhteen sisällä (=95-98%).
Ja noi muut mitä mainitsit, kertoo lähinnä sen että sähkötietämyksesi ei ole ihan kartalla. Esimerkiksi vanhan ja halvan pwm säätimen hyötysuhde on yli 99%. Nyt voit miettiä miten tuo on mahdollista.
(https://karavaanari.org/kuvat/1740485997.jpg)
Se Victronista. Ei ihan 98% tai edes 96%.
https://arena.gov.au/assets/2015/08/battery-test-centre-report-5.pdf
Tuolta löytyy myös muutamista lifepo4-akuista pidemmän ajan hyötysuhteesta graafi. Ei ole ihan 98% tai edes 96% sielläkään.
Se 98% nyt vain ei toteudu käytännössä,vaikka kuinka vänkäisit. Myyntimiehen puheissa ja paperilla toki, ja ehkä labrassakin tarkoin kontrolloituna, mutta tien päällä lasikuitukopissa ? Höpöhöpö. 90% pinnassakin hyötysuhde on kuitenkin varsin hyvä.
-
Thumb tietoa Thumb
-
(https://karavaanari.org/kuvat/1740485997.jpg)
Se Victronista. Ei ihan 98% tai edes 96%.
https://arena.gov.au/assets/2015/08/battery-test-centre-report-5.pdf
Tuolta löytyy myös muutamista lifepo4-akuista pidemmän ajan hyötysuhteesta graafi. Ei ole ihan 98% tai edes 96% sielläkään.
Se 98% nyt vain ei toteudu käytännössä,vaikka kuinka vänkäisit. Myyntimiehen puheissa ja paperilla toki, ja ehkä labrassakin tarkoin kontrolloituna, mutta tien päällä lasikuitukopissa ? Höpöhöpö. 90% pinnassakin hyötysuhde on kuitenkin varsin hyvä.
Kun näköjään tämä menee semmoiseksi juupaseipäs sanailuksi kun toiset eivät edes ymmärrä termejä niin vähän hankala keskustelu.
Victronin hyötysuhde on n. 96%, joka tarkoitaa RTE arvoa 92%.
Sinänsä esimerkiksi Sanghain yliopiston (ww ranking listalla 53. Vs. Helsingin yliopisto 117.) tutkimuksessa korkein arvo oli 97,7% ja huonoin 93,2%, eli hajontaa on.
Kun kerta olet tietävinäsi, niin kerroppa miten Tesla on ratkaissut akun latauksessa syntyvän 25kW lämpötehon siirtämisen pois akkukennoista?
-
Valtavan iso juttu on tuo kulma mistä aurinko paistaa paneeliin. (paneleissa on eroja mutta käytännössä ne ei valtavia ole)
Mulla on nyt n. 300W paneleita katolla. Espanjassa oli nyt tänä talvena mukaana vaan 50W irtopaneeli. Muutaman kerran päivässä käännettynä antoi talven aikana samanverran sähköä kuin nuo katolla olevat paneelit. Auringon kulma korkeimmillaan Malagassa maksimissaan n. 30astetta ydintalvella.
-
Ei kannata sekoittaa sähköautojen ernergioita aurinkokennoihin.
Sähköautot on täyttä huijausta energiamielessä muutenkin.
https://www.youtube.com/watch?v=R6muJIIeTaw&t=4s
Ja sitten takaisin kennoihin.... ja niiden ongelmiin....
https://www.youtube.com/watch?v=gbQFqONSg6Y
Alla kuvakaappaus yo videolta
-
Jos olette asennuttanut vaunuun tai autoon paneelit niin ketä suosittelette? Ja minkä kokoiset ovat riittävät normi elämiseen?
Ihan auton myyjäliikkeen huollossa asensivat. Minun tapauksessa se oli Procaravan Nummela.
Minulla 180W paneeli. Riittää kesällä oikein hyvin normi elämiseen, keväällä ja syksyllä aika paljon huonommin ja talvella ei ollenkaan. Kevään ja syksyn käyttöä ajatelleen olen miettinyt toisen paneelin hankkimista, mutta enpä ole vielä ryhtynyt toimeen.
-
Valtavan iso juttu on tuo kulma mistä aurinko paistaa paneeliin. (paneleissa on eroja mutta käytännössä ne ei valtavia ole)
Mulla on nyt n. 300W paneleita katolla. Espanjassa oli nyt tänä talvena mukaana vaan 50W irtopaneeli. Muutaman kerran päivässä käännettynä antoi talven aikana samanverran sähköä kuin nuo katolla olevat paneelit. Auringon kulma korkeimmillaan Malagassa maksimissaan n. 30astetta ydintalvella.
Mulla on rinnakytkettyinä pari 100 W paneelia...
Toinen on yksikidepaneeli ja toinen monikide sellainen. En tiedä, onko tuo erilaisuus hyvä, vaiko huono asia. Toimeen olen kuitenkin tullut. Lataus riittää ainakin pienen arkku jääkaapin kulutukseen ja öisen Planar lämmitykseen. Vaikea sanoa riittääkö monen päivän leirytymiseen, koska joka päivä tulee jonkinlainen siirtymä ajettua, jolloin auton laturi lataa. Kotipihassa auton seistessä ulkona, niin akut on nopsaan täynnä.
-
Kun näköjään tämä menee semmoiseksi juupaseipäs sanailuksi kun toiset eivät edes ymmärrä termejä niin vähän hankala keskustelu.
Victronin hyötysuhde on n. 96%, joka tarkoitaa RTE arvoa 92%.
Sinänsä esimerkiksi Sanghain yliopiston (ww ranking listalla 53. Vs. Helsingin yliopisto 117.) tutkimuksessa korkein arvo oli 97,7% ja huonoin 93,2%, eli hajontaa on.
Kun kerta olet tietävinäsi, niin kerroppa miten Tesla on ratkaissut akun latauksessa syntyvän 25kW lämpötehon siirtämisen pois akkukennoista?
Keskustelu on hankalaa kun jonkun päämotivaatio keskusteluun on oman erinomaisuutensa maailmalle julistaminen ensimmäisestä viestistä lähtien, substanssista viis. Vilkaisepa tuota otsikkoa ja pohdi ihan ajatuksella onko tämä nyt se ketju missä on tarkoitus keskustella Teslan akuston jäähdytyksestä?
Omalta osaltani jätän tämän tähän , pahoittelut aloittajalle sivuraiteille eksymisestä. Koitahan sinäkin keksiä parempaa tekemistä kuin patteriasiantuntija n larppaaminen.
-
Jep. Ratakisko joustaa, insinööri ei. 😂
Molemmilla tuntuu olevan selvästi tietotaitoa keskimääräistä enempi paneeleista, kannattaako siitä mitellä? Ei ole foorumin etu jos tästä seuraa pahimmillaan jopa "aivovuotoa" ?
Ylläpitäjän (99) luulisi asian ymmärtävän. Useampi asiantuntija on aina parempi kuin yksi. Oman elämän "Asiantuntijoita" täällä on ihan omasta takaa, niiden puutteeseen homma ei tule kaatumaan. 😉
-
Ostin pari ohutta paneelia.
Onko suositella hyvää leveää teippiä, joilla voisi kiinnittää?
-
Jep. Ratakisko joustaa, insinööri ei.
Rasittavaa, eikä anna keskustelulle mitään lisäarvoa viesti josta huomaa että se on kirjoitettu pelkästää patemisen tarpeesta, besserwisseröintiä.
Ostin pari ohutta paneelia.
Onko suositella hyvää leveää teippiä, joilla voisi kiinnittää?
Gorillateippiä olen kuullut kehuttavan. Omia kokemuksia ei ole.
-
Jep. Ratakisko joustaa, insinööri ei. 😂
Molemmilla tuntuu olevan selvästi tietotaitoa keskimääräistä enempi paneeleista, kannattaako siitä mitellä? Ei ole foorumin etu jos tästä seuraa pahimmillaan jopa "aivovuotoa" ?
Ylläpitäjän (99) luulisi asian ymmärtävän. Useampi asiantuntija on aina parempi kuin yksi. Oman elämän "Asiantuntijoita" täällä on ihan omasta takaa, niiden puutteeseen homma ei tule kaatumaan. 😉
Ainakin 99 on tehnyt diplomityönsäkin akuista.
Ohikulkijasta ei havaintoa.
Onhan täällä äänessä jatkuvasti pari moniosaajaa, välillä ammus osuu edes lähelle.
-
Ostin pari ohutta paneelia.
Onko suositella hyvää leveää teippiä, joilla voisi kiinnittää?
Meinaatko sivuista vaan teipata? Vai kaksipuolista teippiä taakse?
Hyvä olis olla molemmat.
3M on sellaista pressure sensitive tapea.... tarkoitettu hankaliin paikkoihin, kaksipuolista.
https://www.3msuomi.fi/3M/fi_FI/p/d/b40065748/
Pintateipiksi aikas hyvin pysyvää on esim https://www.motonet.fi/tuote/hpx-pp1002-kiveniskuteippi-kirkas-100-mm-x-20-m?product=60-01650
Kestää UVta. Pesua yms. Saa eri leveyksissä ja kirkas/musta.
Nanoteippi voisi olla myös ehkä...
https://fyndiq.fi/tuote/3-metria-super-kaksipuolista-teippia-lapinakyva-nano-teippi-pestava-01dc8504282148d4/
-
On 160w paneeli katolla mitä mieltä lisäksi 200w salkkupaneeli lisäksi jota vois siirrellä aurinkon mukaan,akkuja 2×100w ?
-
Meinaatko sivuista vaan teipata? Vai kaksipuolista teippiä taakse?
Hyvä olis olla molemmat.
Nanoteippi voisi olla myös ehkä...
Taakse tietysti.
Reunat voisi siistiä Sikaflexillä.
Ja nanoteippi ei sovellu ollenkaan.
-
On 160w paneeli katolla mitä mieltä lisäksi 200w salkkupaneeli lisäksi jota vois siirrellä aurinkon mukaan,akkuja 2×100w ?
Itse laittaisin ison yksittäisen paneelin katolle kiinteästi(jos tilaa on). Rasittavaa käydä paneleja siirtelemässä ja johtoja virittelemässä. Hyvällä tuurilla joko häviävät tai unohdat ottaa mukaan.
-
Itse laittaisin ison yksittäisen paneelin katolle kiinteästi(jos tilaa on). Rasittavaa käydä paneleja siirtelemässä ja johtoja virittelemässä. Hyvällä tuurilla joko häviävät tai unohdat ottaa mukaan.
montako grilliä olet unohtanut ottaa mukaan tai montako niitä on varastettu? vähän realismia.
-
En siirtele grilliä auringon mukaan ja siihen on letkuliitin ulkoseinässä. Enkä sillä lataa akkua.
Mielipidettä kysyit ja sen sait. Siinä realismia.
Itse teen vielä kierroksen autolle ennen lähtöä. Tarkastan luukut ja ulkovarusteiden poisolo. Vielä viimeinen vilkaisu parkista poisajettua. Ettei jää muuta kuin renkaanjäljet, jos sitäkään. En voi tietää muiden tapoja ja huolellisuutta.
-
En siirtele grilliä auringon mukaan ja siihen on letkuliitin ulkoseinässä. Enkä sillä lataa akkua.
Mielipidettä kysyit ja sen sait. Siinä realismia.
Itse teen vielä kierroksen autolle ennen lähtöä. Tarkastan luukut ja ulkovarusteiden poisolo. Vielä viimeinen vilkaisu parkista poisajettua. Ettei jää muuta kuin renkaanjäljet, jos sitäkään. En voi tietää muiden tapoja ja huolellisuutta.
eiköhän kaikki tarkista lähtiessä että kaikki mukana. miten siirettävä paneli sitten unohtuu tai varastetaan, jos saisi jotain perusteluja. vai onko tamä nyt sitä turhaa neuvomista?
-
eiköhän kaikki tarkista lähtiessä että kaikki mukana. miten siirettävä paneli sitten unohtuu tai varastetaan, jos saisi jotain perusteluja. vai onko tamä nyt sitä turhaa neuvomista?
No voi sentään reppanaa... En voi tietää kaikkien lähtörutiineja, ilmeisesti sinä tiedät. Varas voi paneelin viedä ennen lähtöä. Sivuleikkureilla naps ja paneli kyytiin. Vai otatko illan viimeiset aurinkosäteet talteen ja pienessä hutikassa paneli sisälle?
Jos olisit järkevä, pitäisit ohjeeni yhtenä mielipiteenä joita kysyit. Sen voi ottaa ohjeena tai ei. Oma valinta.
Tuo naurettava kiukuttelu on vain turhaa haastoa. Onko neuvoni turhaa, itse päätät.
-
Siirrettävät paneelit lienevät rahanpuutteessa oleville kelpo tavaraa, vaikkapa yöllä puskaparkista. Onhan noita hälytyssummereita, jotka heilahduksesta alkavat kiljumaan, sellainen kiinni paneelin taustapuolelle. Olisikin vekkulin näköistä, kun suviyössä pitkäkyntinen kiitää rantalepikossa ujeltava paneeli kainalossa.
-
Siirrettävät paneelit lienevät rahanpuutteessa oleville kelpo tavaraa, vaikkapa yöllä puskaparkista.
Kyllä mulla ainakin grilli ja puutarhakalusteet on selvästi hinnakkaammat kuin joku 160W taitettava irtopaneeli, pitäs kelvata rosvolle paremmin...
::)
-
Ymmärtääkö rosvo tavaroiden hinnan? Aurinkopaneeli on helpommin kannettava ja myytävä. Piri-Panu ei vaikuta uskottavalta puutarhakalusteen tai grillin myyjältä. Ja pimeät markkinat lienevät huonot näille tuotteille. Paneeli universaalina sähkölaitteena saattaa välittäjä-Villeä kiinnostaa. Sieltä menee käytetyn tavaran kauppiaalle ja tavan kansalaiselle.
Panuhan ei keikasta montaa lanttia saa. Onpahan lisänä seuraavaan annokseen.
-
Eiköhän pimeät markkinat ole huonot just aurinkopaneeleille!
;D
-
Eiköhän pimeät markkinat ole huonot just aurinkopaneeleille!
;D
Niiden avulla saadaan valoa kaikelle kansalle. Eivät rosvot tyhmiä ole, ovat vain väärällä alalla.
Katsopas tuolta Kärkölän nero
https://vintti.yle.fi/ohjelmat.yle.fi/poliisitv/raportit/rikosmuseo_kertoo_miten_rikos_tehdaan.html
-
Kyllä paneelit lienee kelpoa kauppatavaraa. Niissä ei edes mitään rekisterinumeroita.
https://www.tori.fi/recommerce/forsale/search?q=kannettava+aurinkopaneeli
Mutta laittaa seuranta tägin kiinni taakse niin voi hakea takas.
-
On 160w paneeli katolla mitä mieltä lisäksi 200w salkkupaneeli lisäksi jota vois siirrellä aurinkon mukaan,akkuja 2×100w ?
SORI että kyselin salkkupaneelista ei ollut tarkoitus että varkaat vie sen vaan kannattavuudesta ja sopiiko katolle asennetun paneelin kanssa, JATKAKAA VAAN ETTÄ KELPAAKO VARKAILLE VAI EI.
-
SORI että kyselin salkkupaneelista ei ollut tarkoitus että varkaat vie sen vaan kannattavuudesta ja sopiiko katolle asennetun paneelin kanssa, JATKAKAA VAAN ETTÄ KELPAAKO VARKAILLE VAI EI.
Samalla lailla sopii rinnalle kuin kiinteän rinnalle sopii kiinteä.
Noissa salkkumalleissahan on yleensä valmis kaapeli säätimen kanssa.
Joku vois laittaa tuon rosvoporukan vaikka hiekkalootan kautta linnaan.
-
Kyllä kannettava on hyvä lisä.
Takatallissa on sellainen, ite tehty kannettava. Eli kiinteeseen esiin taitettava jalusta ja lataussäädin siihen kiinni.
On toiminut hyvin. Sen saa aina optimaaliseen paikkaan ja asentoon. Päivän aikana saa siirrellä useampaan kertaan jos haluaa maksimi tuoton.
Säätimessä on näyttö joka kertoo paljonko tulee sähköä milloinkin. Vähänkin varjoa tai vaikka vaan puiden oksan varjo ja teho tippuu.
Käyttänyt sitä paitsi auton hupiakun lataamiseen niin myös sähköperämoottorin akun lataukseen.
Päivällä kun pöristelee 100Ah akun tyhjäksi järvellä niin seuraavana päivänä on taas täysi akku. 100Ah akusta riittää about 15km ajeluun. Tietty vauhdista riippuu myös riittävyys. Ja akun kunnosta myös...itellä autokäytöstä eläkkeelle siirtynyt hupiakku, joten ei varmaan ihan 100% iskussa.
Melkeenpä voisi sanoa että useimmissa tilanteissa 100w siirrettävästä saapi vähintään saman verran kuin katolla olevista 200w...ellei enempikin.
-
Jos emme pärjäisi ajonaikaisella latauksella, niin siirrettävän varmaan hankkisin.
Tällä uudella oooppelilla pärjääminen se on aika tiukkaa, vanhalla ei mennyt vähiinkään, paitsi silloin kun akku meni huanoks.
-
Jos emme pärjäisi ajonaikaisella latauksella, niin siirrettävän varmaan hankkisin.
Tällä uudella oooppelilla pärjääminen se on aika tiukkaa, vanhalla ei mennyt vähiinkään, paitsi silloin kun akku meni huanoks.
Sama vähän toisinpäin...
Jos olisin pidempään paikallaan, niin tuollainen irrallinen suunnattava sopisi. Mulle se ei oikein käy, koska olen suurimman osan aikaa liikkeellä ja vasta auringonlaskun aikaan yleensä pyörät pysähtyy. Toisaalta akut on kyllä täynnä pysähtyessä. Kattokin on niin pieni, että sekin on jo täynnä paneelia. Sen reilu 200 W sopii.
Kuinka tarkkaan tuon suuntauksen saa tehtyä? Olisiko johdon väliin asennettavasta virtamittarista hyötyä? Itselläni sellainen on nyt kiinteästi, mutta se on auton sisällä, eikä suuntauksen aikana luettavissa. Vai onko se vain suunnattavissa suurinpiirtein aurinkoon päin?
-
Laita suorakulma paneelin pintaan jä kääntele paneelia kunnes varjoa ei näy. Säätö on tehtävä kahdesta suunnasta.
-
Sama vähän toisinpäin...
Jos olisin pidempään paikallaan, niin tuollainen irrallinen suunnattava sopisi. Mulle se ei oikein käy, koska olen suurimman osan aikaa liikkeellä ja vasta auringonlaskun aikaan yleensä pyörät pysähtyy. Toisaalta akut on kyllä täynnä pysähtyessä. Kattokin on niin pieni, että sekin on jo täynnä paneelia. Sen reilu 200 W sopii.
Kuinka tarkkaan tuon suuntauksen saa tehtyä? Olisiko johdon väliin asennettavasta virtamittarista hyötyä? Itselläni sellainen on nyt kiinteästi, mutta se on auton sisällä, eikä suuntauksen aikana luettavissa. Vai onko se vain suunnattavissa suurinpiirtein aurinkoon päin?
Ei se ole ihan asteen tai muutaman päälle jos ei nyt ihan viimeistä prosentin kymmenystä ole pakko paneelista tiristiää. Suurin hyöty on ulosmitattavissa jo sillä että käy muutaman kerran päivän aikana sitä kääntämässä. Joissakin paneeleissa on nykyään erinäköisiä "tähtäimiä" suuntaamisen avuksi eli vaikka sovitellaan varjoa johonkin tähtäyskuvioon ja siitä nähdään että kulma on ok. Mutta tosiaa ihan hirveää stressiä siitä suuntaamisesta ei kannata ottaa - katolla makaava paneeli on parhaimmillaankin (keskipäivällä keskikesällä) Suomessa jonkun luokkaa 40 astetta vinossa aurinkoon nähden ja teho saattaa silti olla tuolloin nimellistehoon nähden varsin hyvä.
Itselläni on sikäli päinvastainen kuvio kuin sinulla että kun tekee autossa päivät töitä niin siinä sivussa ei ole kummoinenkaan vaiva noita paneleita paimentaa sen minkä vaativat, koipia tekee välillä mieli vähän oikoa kuitenkin.Vapaapäiv inä sitten taas on kyllä usein parempaakin tekemistä kuin paneelien kääntely mutta eipä toisaalta mene samalla tavalla sähköäkään. Siksi seuraavaan autoon tulee ilman muuta oma lataussäädin ja pikaliitin kylkeen 400W irtopaneelille. Katolle sitten se mitä nätisti mahtuu, toivottavasti vähintään 300W.
-
Samalla lailla sopii rinnalle kuin kiinteän rinnalle sopii kiinteä.
Noissa salkkumalleissahan on yleensä valmis kaapeli säätimen kanssa.
Joku vois laittaa tuon rosvoporukan vaikka hiekkalootan kautta linnaan.
voikun olis valtaa siihen ;D
-
Joku vois laittaa tuon rosvoporukan vaikka hiekkalootan kautta linnaan.
Jos haluat tehdä epävarman liitoksen rikkoen alkuperäisen kaapelin, ole hyvä vain. Kai huomioit rosvotun virran rikottuun kaapeliin ja sen sulakkeeseen.
Hiekkalootassa voit tämänkin asennuksen tehdä.
-
Jos haluat tehdä epävarman liitoksen rikkoen alkuperäisen kaapelin, ole hyvä vain. Kai huomioit rosvotun virran rikottuun kaapeliin ja sen sulakkeeseen.
Hiekkalootassa voit tämänkin asennuksen tehdä.
älä juo enää,läheiset myös tykkäävät siitä Thumb
-
älä juo enää,läheiset myös tykkäävät siitä Thumb
Kunnon sähköliitokset tehdään yleensä selvinpäin. Tuiterissa oleva rosvo ei toimi oikein.
-
Joku vois laittaa tuon rosvoporukan vaikka hiekkalootan kautta linnaan.
Samaa mieltä...
Hyvä asiapitoinen ketju menee pilalle jälleen kerran.