Karavaanarin keskustelufoorumi
Karavaanarin keskustelut => Karavaanarin olohuone => Aiheen aloitti: smy - 12.05.2018 kello on 14:49
-
Itsellä tosi heikko tuo kielipää. Koulussa aikoinaan mentiin rimaa hipoen läpi. Eikä silloin ollut oikein motivaatiotakaan. Englantia tuli näennäisesti opiskeltua se n. 10 vuotta ja ruotsia 7vuotta.
Kummastakaan juuri koulupohjalta jäänyt mitään käteen. Myöhemmin työn kautta englanti ollut työkieli ja sitä joutuu kyllä käyttämään. Enemmän kirjallisesti kuin suullisesti. Ruotsista luovutin täysin ja ruåttin maallakin mennään englannilla.
Englannin kanssa tosiaan pärjää kuullussa, kirjoitetussa ja luetussa tosi hyvin mutta kuulijasta kiinni saako selityksestä selvää. Välillä umpibrittien ja jenkkien kanssa suurimmat hankaluudet. Intialaiset, keskieurooppalaisie n kanssa englannin käyttö ei aiheuta mitään ongelmia. Tosin kun soittaa esim autovuokraamoon tai puhelin-operaattorille usassa ei ole mitään ongelmia.
Nyt tässä on maailmaa matkannut pidemmän aikaa niin Espanjassa alkaa perus jutut sujua jotenkin paikallisella kielellä. Siis ihan perus. Virossa pyrin myös käyttämään mahdollisimman paljon Viron kieltä niin paljon kuin vaan osaa kun arvostan sitä kansaa todella paljon ja Saksassa myös alkaa ruokalistat myös olla tajuttavia.
Saksassa on todella noloa vaan välillä kun ihmiset alkavat kadulla ja campingeillä puhumaan ja lörpöttämään ilman että itse tajuaa kuin sanan sieltä täältä. Aika paljon sosiaalisempaa porukkaa keskieuroopassa kuin suomessa.
Mutta tuo minkä takia aloin kirjoittamaan niin hämmästyin että vaikka tässä eri kielien kylvyssä menty niin kielet ei mene sekaisin. Hola espanjassa Hallo tai Moin saksassa...
Moin on kyllä todella kiva ja sen kuullut nyt ihan eteläisessäkin saksassa leirintäalueilla. Luulin että käytetään vain pohjoisessa.
Motivaatio noihin kieliin on vaan ihan eri. Ja mahtaa olla nykynuorilla aika paljon paremmat lähtökohdat kuin silloin 80-luvulla kun itse olisi pitänyt opiskella kielioppisääntöjä (käytännössä kun kieliopin voi työntää syvälle, eikä pitää sitä tärkeimpänä osaamisen mittarina)
-
Suomessa koulu opettaa väärin, kuten moni on sanonut. Keskitytään opiskelemaan kieli eikä kieltä. Tavoite tuntuu olevan kieliopillisesti liian korkealla muun osaamisen kustannuksella, ikäänkuin valmennettaisiin oppilaita ko. kielen yliopisto-opintoihin. En vielä tiedä, onko siihen tullut muutosta sitten omien kouluvuosieni 1980-luvulla.
Englannilla selviää kohtuudella ja saksan taitoakin on sen verran, että perusasioissa auttaa ja auton pystyy ostamaan. Aikanaan opettelin italian alkeita sen verran, että ruokalistasta selviää ja yksinkertaisimmista keskustelutilanteis ta. Siitä on ollut Ranskassa yllättävästi hyötyä, on ne sen verran sukulaiskieliä. Espanjassa olen kuitenkin lähes ummikko, vaan harvemmin siellä käynkään.
-
Ei oo siihe aikka opetettu muut ku tota turu murett ko mieikä poika kävi koulu et sii o kaik mitä meikäläine osa se o just näi tää karavaani kiäli.
-
Suomessa koulu opettaa väärin, kuten moni on sanonut. Keskitytään opiskelemaan kieli eikä kieltä. Tavoite tuntuu olevan kieliopillisesti liian korkealla muun osaamisen kustannuksella, ikäänkuin valmennettaisiin oppilaita ko. kielen yliopisto-opintoihin. En vielä tiedä, onko siihen tullut muutosta sitten omien kouluvuosieni 1980-luvulla.
juurikin näin.
Periaatteessa siinä se ongelma onkin, kun joillekin riittäisi - ja olisi ennenkaikkea parempi asia- kun kieltä osattaisiin puhua eikä paneudettaisi liikaa oikeinkirjoittamise en. Mutta kun osasta tulee niitö yliopisto opiskelijoita jne, niin pakko kai se on alusta alkean opettaa kaikki oikein ja puuttua pienempiinkin virheisiin..
Meillä tyhmemmille ja heikompi kielipäisille siitä tulee vain kammo ja pelko käyttää kieltä kun pelätään että jos ei nyt ihan täydellisesti osatakaan, vaikka arjessa tärkeintä olisi että pärjää, ymmärtää ja tulee ymmärretyksi.
-
Nyt olen kyllä asiasta täysin samaa mieltä.Aina olen tuota kieliopin pänttäystä ihmetellyt,tekee meistä turhaan arkoja vieraan kielen käyttäjiä.Ymmärretä änhän mekin,jos joku ulkolainen latelee sanoja vähän väärässä järjestyksessä suomen kielellä.
-
Kielten opiskeluun, niin kouluille kuin yrityksille.
https://kahoot.com/
-
Englanti menee kuin tyhjää vaan, ruåtsia en osaa montaa sanaa eikä kiinnosta. Venäjää jokusen jutun ja vähän Saksaakin..
-
Mielenkiinnolla seuraan lasten kieltenopiskelua jatkossa, mutta noista ensimmäisten vuosien jutuista ei vielä pysty päättelemään.
Positiivista on se, että englannin opinnot on aikaistettu alkamaan jo toisella luokalla.
Tämä harrastus on kyllä hyvä motivoimaan kieliopintoja, kun skidit näkee, että vieraille kielille ja vielä muillekin kuin ”peli”englannille on käyttöä. Pk-seudun ulkopuolella kun tuo kansainvälisyys ei viel hirveästi näy, kun siihen ei laske turvapaikanhakijoit a.
-
Suommee ja savvoo, hilijjoo ja kovvoo sekä hiukan Aavasaksaa.
noooh... suomi, ruotsi, englanti, eesti, saksa, venäjä, italia - kaikkia juuri sen verran että normaaliolosuhteiss a pysyy hengissä.
-
Nyt olen kyllä asiasta täysin samaa mieltä.Aina olen tuota kieliopin pänttäystä ihmetellyt,tekee meistä turhaan arkoja vieraan kielen käyttäjiä.Ymmärretä änhän mekin,jos joku ulkolainen latelee sanoja vähän väärässä järjestyksessä suomen kielellä.
Juuri näin. Ei sillä ole pa*kankaan väliä osaatko "ääntää possessiivisuffiksi n monikon viidennessä persoonassa allatiivein höystettynä" jos osaat edes muutaman sanan mikä on lähelläkään sitä mitä tarkoitat. Ja loput sanat voi vaikka keksiä itse.... kyllä se toinen osapuoli pyytää tarkennusta ellei ymmärrä !
-
mun mielestä yks esimerkki asian nurinkurisuudesta on se, että muistan kun joskus englannin kielen opettaja sanoi luokassa että "älkää sanoko näin, vaikka amerikkalaisissa elokuvissa puhutaankin niin, se on VÄÄRIN!"
Oiskos se kuitenkin parempi, että osattais puhua niin että tullaan ymmärretyksi? mutta ei, pitää pyrkiä jo ala-asteella täydellisyyteen ja pilkunviilaamiseen, jos keskityttäis olennaiseen me kaikki oltais parempi puhumaan niitä kieliä mitä on opiskeltu.
sitten sitä vasta saakin ihmeellisiä katseita jos puhuu kirjakieltä... luullaan vielä hienostelijaksi :o
-
Keskikoulussa 50-luvun lopussa ruåtsinkielen opettaja sanoi, että minä opetan kieliopin, sanat saatte opetella vaikka kauppatorilla.
Ei innostanut opiskella.
-
Sian saksa on helppo kieli, kas kun siinä ei ole kielioppia.
Ja se kieliioppi on ymmärretyn kielen perusta.
Ja yleensä jos johonkin asiaan suhtautuu kielteisesti ei sitä opi.
Aksentti on sitten eri asia.
-
Hi o se esperantto hävinny ku piti olla yre aikka olla nii kansaväline kiäli ku piti kaikkie oppi ei oo enää puhuttu mittää enää nyky aikka .Kysy vaa , kyl mun mielest tää turu murre o pararast vaik sanova mitä vaa, eik. näi o. Se o iha sama ku savolane ei kuiteska ymmärrä tätä turu murret. Eikä englatti.
-
Mutta ottaa vaikka englannin niin sehän on melkoisen haastava kieli.
a an ihan turhia. Ne voi ottaa mukaan kun haluaa hienostella.
Koulussa nuo opetettiin ensimmäisenä ja täytettiin lokerikkoja koska on a ja koska an.
Nykyäänkin pitää miettiä mutta who cares...
Pitääkö laittaa the eteen vai ei.. ääh...
Epäsäännölliset verbit tietty pitää osata kun eivät osanneet standardoida. Mutta kuinka moni ulkokielinen suomessa puhuu suomen kieliopin oikein.
Eli ongelma on se että mennään väärin päin. Kielioppi voisi tulla perässä hyvinkin. Eihän kielioppia opeteta puhumaan opetteville/oppiville lapsillekaan vaan ne oppivat sen automaattisesti.
-
Suomee just osaa jotenkii...ja savvoo..ja englantia ehkä jotenkin että pärjää? ruottii muutamia sanoja.... viroo tekis mieli kun on melkein sukulaiskieltä..... mut onneks lapset osaa enkkuu ja tytär jopa venäjää (Thumb ees perus juttuja) mut henk. koht. harmittaa kun aikanaan ei ollut motivaatiota opiskella noita kieliä kun niitä kuitenkii tässä glopalisoituvassa maailmassa tarvii Thumb...
-
Suomee just osaa jotenkii...ja savvoo..ja englantia ehkä jotenkin että pärjää? ruottii muutamia sanoja.... viroo tekis mieli kun on melkein sukulaiskieltä..... mut onneks lapset osaa enkkuu ja tytär jopa venäjää (Thumb ees perus juttuja) mut henk. koht. harmittaa kun aikanaan ei ollut motivaatiota opiskella noita kieliä kun niitä kuitenkii tässä glopalisoituvassa maailmassa tarvii Thumb...
viiskyt luvul ei paljo motivaatio tarvittu ku ei ollu ku laskento ,kielioppi , ja maantieto, jaa mut oli terveys Oppi , ja oli kokeet nii oli kysymys : Mist saa eniten C vitamiini nii mä mä vatasi et apteeki hyllyt nll paljo ko markoi löytyy , arvatkaa mikä oli numero ? No sehän oli viiva eikä auttanu vasta väite väki oli tosi asia
-
Suomee just osaa jotenkii...ja savvoo..ja englantia ehkä jotenkin että pärjää? ruottii muutamia sanoja.... viroo tekis mieli kun on melkein sukulaiskieltä..... mut onneks lapset osaa enkkuu ja tytär jopa venäjää (Thumb ees perus juttuja) mut henk. koht. harmittaa kun aikanaan ei ollut motivaatiota opiskella noita kieliä kun niitä kuitenkii tässä glopalisoituvassa maailmassa tarvii Thumb...
Viron kieli voi tuntua helpolta. Mutta tosiasiassaei jos haluaa oppia puhumaan kuin maan kansalaiset ei ole yksinkertaista.
-
Viron kieli voi tuntua helpolta. Mutta tosiasiassaei jos haluaa oppia puhumaan kuin maan kansalaiset ei ole yksinkertaista.
Olin 2,5 vuotta töissä Virossa ja siinä ajassa oppi varomaan sanomisiaan :)
-
Ja se kieliioppi on ymmärretyn kielen perusta.
Ja yleensä jos johonkin asiaan suhtautuu kielteisesti ei sitä opi.
Kyse onkin painotuksista. Tietenkin peruskielioppi pitää olla hallussa. Kieliopetuksessa pitäisi vaan panostaa enemmän puhumiseen ja kuullun sekä tekstin ymmärtämiseen, ainakin mun kouluaikana mentiin liikaa tekstin tuottaminen edellä.
Sitten kun kieltä käyttää enemmän alkaa tulla kielikorvaa ja ne artikkelit ja prepositiotkin rupeaa menemään kohdalleen. Mulla on koko ajan vaikeuksia jälkimmäisissä, että olenko esimerkiksi saapumassa to England vai in England vai mitä.
Artikkeleista tässä: http://materiaalit.internetix.fi/fi/kielet/englanti11/e1_lesson2.htm
Tärkein osattava asia kielessä kuin kielessä Pohjoismaiden eteläpuolella: kun tilataan tai pyydetään jotain, niin ei unohdeta sanoa please, bitte, per favore, s'il vous plait tai mitä se milläkin kielellä on. Ja tervehtiä ja kiittää tietysti, ne kannattaa opetella. On palvelu parempaa ja ääritapauksessa jopa niin, että ei jää palvelu kokonaan tuon vuoksi saamatta.
-
Oma kielitaito rajoittuu suomeen, ruotsiin ja englantiin. Tosin ne sujuvatkin sitten liki yhtä hyvin kaikki. Muutama sana saksaa, jotta saa ruokaa ja majapaikan, jos vastapuoli ei muuta kieltä ymmärrä. Ja jotain peruskohteliaisuuks ia, numerot jne menee venäjäksi ja thaiksi. Venäjän kirjaimetkin osaan, mutta esim thaikielen tai khmerin kirjaimet ovat turhan haastavia, kun niin harvoin mokomia tarvitsee.
Pitkälle pärjää pelkillä kiitos ja anteeksi sanoilla ja hymyllä liki missä maailman kolkassa tahansa. Kohtelias käytös kun tuppaa kohentamaan sitä vastapuolen palveluhalukkuutta ja yritystä ymmärtää mitä oikein haluat.
Kouluopetuksessa ei tosiaan kieliä opi. Ne oppii vain puhumalla ja käyttämällä. Niinhän me oman äidinkielemmekin opimme, matkimalla. Vasta perusosaamisen jälkeen olisi järkevää opetella kielen rakenteiden ihmeellisyyksiä. On toki joitain knoppeja kielessä kuin kielessä, joita on syytä osata jo ihan alusta saakka, mutta pelkän grammatiikan painottaminen on totaalisen typerää. Koulussa mennään edelleen p*rse edellä puuhun tässä asiassa.
-
Meillä on perheessä kaksi jotka puhuvat ja kirjoittavat useampaa kieltä, yksi joka puhuu jonkin tasoisesti neljää kieltä, yhtä kirjoittaa sinne suuntaa, muissa tulee jo virheitä kieliopissa enemmän ettei lukijat tahdo ymmärtää mitä on kirjoitettu.
Vaimolla taitaa olla puhuttuja halussa suomi, ruotsi, viro, venäjä, saksa, hollanti, englanti, ranska, espanja, portugali, italia ja puolaakin jonkun verran kreikan ja turkin ohella. Arabiaa opiskelee. Ja nuo kielet joita puhuu kunnolla osaa myös kirjoittaa kunnolla.
Pojalla, 15 v, suomi, hollanti, englanti ja ranska puhuttuna ja kirjoitettuna, lisäksi puhuu espanjaa kohtalaisesti, kirjoitus ei suju sujuvasti.
Ja latinan perusteet halussa eli kykenee kirjoittamaan latinaa, puhuttunahan latina ei koskaan ole ollut varsinainen puhekieli.
itseltä sujuu suomi eri versioineen kohtalaisesti, hollantia ja englantia kohtalaisen hyvin, ranska menee köykkikielenä, saksaa ja ruotsia sitten sen verran että tulee jo pahempia väärin ymmärryksiä jos ei tarkasta että ymmärsikö vastapuoli.
Ja reissun päällä sen huomaa mikä on ero minun ja muun perheen välillä puhutussa kielessä. Vaimo ja poika tekevät kerta sanomisella itsensä ymmärretyksi, minä joudun selittämään tarkoin mitä tarkoitin.
Siinä se ero kieliopin osaajien ja osaamattoman välillä.
Ja sanavarasto on kait sitten aika paljon suppeampi itse oppineella.
Eli jos on itse kielen opetellut ja ossa jotakin, niin kannattaa ehkä mennä kurssille opettelemaan vähän lisää.
Viisi vuotta minulla meni hollannin opetteluun tyhjästä alkaen ja päättyen että voi torilla ukkojen kanssa jutustaa.
Ja ne toivottelut, kiitokset ja tervehtimiset on tärkeitä joissain maissa.