Karavaanarin keskustelufoorumi
Karavaanarin keskustelut => Karavaanarin olohuone => Aiheen aloitti: Rauzi - 11.09.2017 kello on 13:10
-
Eikäko tuli vaan mieleen kun tossa jossain kirjoituksessa mainittiin jonkun jutun kestoksi 0,5 tuntia.
Aikahan on siitä typerä juttu että kymmenjärjestelmään mennään vasta sekunnin osissa. Pitemmissä ajoissa ollaan 60 jaollisissa järjestelmissä. No mites mennään, 0,5 tuntia on siis 50 minuuttia. Ei puoli tuntia. Tunti on 60 ei sata.
Jos sanon jonkun kestäneen 0,45 tuntia niin ymmärrämme sen olleen kolme varttia. Jos sanon jonkun kestäneen 0,5 tuntia niin se on puoli tuntia. 30 minuuttia.
No nyt sitte. Miksi 0,5 on vähemmän kuin 0,45?
Minkä ihmeen takia 0,45 on vartin enemmän kuin 0,5 tuntia.
No sitte.
Kauan aikaa sitten suomen kielessä ilmaistiin lukuja eri tavoin kun nykyisin, esim luku 32 ilmaistiin "kaksi neljättä" tai vaikka luku 56 oli "kuusi kuudetta kymmentä". Kuulostaa meistä nykysin kummalliselta ilmaisulta... Vai onko?
Hmm. Yksi toista, viisi toista, käytämme siis tuota ikivanhaa ilmaisua välillä 11-19. Olitko huomannut tätä?
Mutta miksi vain tuolla 11-19 välillä? Outo juttu.
Lähen tästä 0,3 tunniksi, eli 30 minuutiksi ruokatauolle...
-
No elä huoli tuota numeroiden ilmaisua, sitä käytetään hollannin kielessä edelleen ;)
-
Eikäko tuli vaan mieleen kun tossa jossain kirjoituksessa mainittiin jonkun jutun kestoksi 0,5 tuntia.
Aikahan on siitä typerä juttu että kymmenjärjestelmään mennään vasta sekunnin osissa. Pitemmissä ajoissa ollaan 60 jaollisissa järjestelmissä. No mites mennään, 0,5 tuntia on siis 50 minuuttia. Ei puoli tuntia. Tunti on 60 ei sata.
Jos sanon jonkun kestäneen 0,45 tuntia niin ymmärrämme sen olleen kolme varttia. Jos sanon jonkun kestäneen 0,5 tuntia niin se on puoli tuntia. 30 minuuttia.
No nyt sitte. Miksi 0,5 on vähemmän kuin 0,45?
Minkä ihmeen takia 0,45 on vartin enemmän kuin 0,5 tuntia.
No sitte.
Kauan aikaa sitten suomen kielessä ilmaistiin lukuja eri tavoin kun nykyisin, esim luku 32 ilmaistiin "kaksi neljättä" tai vaikka luku 56 oli "kuusi kuudetta kymmentä". Kuulostaa meistä nykysin kummalliselta ilmaisulta... Vai onko?
Hmm. Yksi toista, viisi toista, käytämme siis tuota ikivanhaa ilmaisua välillä 11-19. Olitko huomannut tätä?
Mutta miksi vain tuolla 11-19 välillä? Outo juttu.
Lähen tästä 0,3 tunniksi, eli 30 minuutiksi ruokatauolle...
Vanhoissa kirkonkirjoissa, ja hautakivissäkin esiintyy erikoista pvm ilmaisua (murtolukuna)..
Ja kun vertaa muita kieliä, niin se "toista" on pienillään 13. Miksi meillä jo 11, venäjästä?
Kyllähän näitä on vielä - appiukko sanoi aina kelloa kattoessaa, että "se on kuuvves tunti" vaikka se oli esim. 17:05, tai "ykkös" kaloja saatto pilkillä tulla kun niitä oli alle 10 :D
Nii monesko vuosisata sitä on menossa?
-
Nii monesko vuosisata sitä on menossa?
Jaaha.
Palattiin siihen, että milloinkas se vuosituhan alkoikaan.... ;D
-
Jos sanon jonkun kestäneen 0,45 tuntia niin ymmärrämme sen olleen kolme varttia.
Emme ymmärrä, vaan 0,45 x 60 min = 27 min. Minuuttien erottimena on ' tai :.
-
Emme ymmärrä, vaan 0,45 x 60 min = 27 min. Minuuttien erottimena on ' tai :.
Niinpä. Ja 0,3 tai 0.3 tuntia ymmärretään tottakai 18 minuutiksi.
-
Stadissa kolme kundia lähti ostamaan pimeetä flindaria ruttopuiston reunalta. Myyjällä ei ollu kun pikkuvinetto myydä noille. Pyysi putelista 30 mk ja pojat maksoi. No sitte kävi niin että pimeen viinan myyjän omatunto kolkutteli, ja anto omalle pojalleen vitosen "juokseppa nuo pojat kiinni ja anna niille vitonen".
Poika meni, mutta ajatteli ettei vitonen mene tasan kolmelle kaverille. Sujautti 2 mk omaan taskuun ja vei vaan 3 mk. Näin jokainen sai takas markan.
No, lopputulema on se että kukin sälli oli maksanut putelista kympin per ukko, mutta saatuaan kukin markan takaisin, oli kukin maksanut pullosta vain 9 mk.
3X9=27 mk ja juoksupojalla se 2 mk taskussa eli just tasan 29 mk on loppusaldo. Niinkun matematiikassa kuuluukin olla.
Näin tuumaili Rautiainen, vaikkei tuumailu sinänsä SI järjestelmään kuulukkaan.
Kuka helevetti on keksiny rengaskoot. Esim 165/13/70.
Umpi-idioottimainen renkaan kulutuspinnan leveys milleinä, vanteen koko tuumina, ja renkaan sivun korkeus prosentteina kulutuspinnan leveydestä.
Englanti on kuulunut SI järjestelmään jo vaikka kuinka kauan. Montako stonea painat? Mites ruåttisa, montako mil on autollasi ajettu? Käsittääkseni ruåttisa on kilometrijärjestelm ä käytössä mutta silti mil on peninkulma. Ehkä. Suunnilleen. Tarvittaessa pikkasen muutakin.
-
Pientä ajatusta voi harrastaa myös vesiliikenteen nopeuksista ja laihduttajan ravinnon energiamääristä. Noottia myös meteorologeille ilmanpaineyksiköist ä.
-
Se on kyllä ihme, miten nuo kellot ja päivämäärät saadaan sujuvasti kaikki sekaisin.
Luulisi, että edes kaikki maapallolla osaisi kirjoittaa ensin päivämäärän, sitten kuukauden ja sitten vuoden. Ei vain ole mahdollista, ei osata.
Ja kun päälle lisätään nämä jalat ja metrit ja ties mitkä tuumat, saadaan hommat lopunkin sekaisin.
Muistelen, kun olin armeijassa ja tykistössä tasolla opeteltiin koordinaatisto hommia ja kun kävin parin vuoden päästä kertausharjoituksis sa, niin kaikki vanhat kartat oli hävitetty ja hankittu puolustusvoimille uudet nato-yhteensopivat kartat, ja samalla kaikki koordinaatistot oli pitänyt muuttaa.
Toisaalta tämä viimeinen muutos on saattanut pitkässä juoksussa olla hyväkin muutos.
-
Toisaalta tämä viimeinen muutos on saattanut pitkässä juoksussa olla hyväkin muutos.
Pitkä juoksu, yksi lemppari anglismi-idiotismeista.
Pidemmällä aikavälillä... Thumb
-
Stadissa kolme kundia lähti ostamaan pimeetä flindaria ruttopuiston reunalta. Myyjällä ei ollu kun pikkuvinetto myydä noille. Pyysi putelista 30 mk ja pojat maksoi. No sitte kävi niin että pimeen viinan myyjän omatunto kolkutteli, ja anto omalle pojalleen vitosen "juokseppa nuo pojat kiinni ja anna niille vitonen".
Poika meni, mutta ajatteli ettei vitonen mene tasan kolmelle kaverille. Sujautti 2 mk omaan taskuun ja vei vaan 3 mk. Näin jokainen sai takas markan.
No, lopputulema on se että kukin sälli oli maksanut putelista kympin per ukko, mutta saatuaan kukin markan takaisin, oli kukin maksanut pullosta vain 9 mk.
3X9=27 mk ja juoksupojalla se 2 mk taskussa eli just tasan 29 mk on loppusaldo. Niinkun matematiikassa kuuluukin olla.
Niin, 25mk isälle ja 2mk pojalle on se sama 27mk.
-
Viisaat engelsmannit kehittivät sitten vielä haulikoihin oman systeeminsä, jossa pienempi onkin isompi.
Mulla, niinku monella nykyään, on 12/76.
Siinähän ei ole mitään epäselvää, kunhan tietää että 76 on avautuneen hylsyn millimitta ja tuo 12 on luku, joka kertoo kuinka monta samankokoista piippuun sopivaa palloa voidaan tehdä naulasta puhdasta lyijyä.
Eli mitä vähemmän saadaan, sen jytkympiä ovatten pallerot.
Helppoa ja selkeätä. Sekoitellaan vaan tuuman osia, millejä ja nauloja.
-
Niin, ja kaliibereista mainiten. Amerikkalasta peräisin oleva merkintä esim .44 magnum on 0.44x25.4mm (1") meille outo turhien nollien tiputus vasemmalta (leading) hämää. Esim SA-Int tuttu 7.62mm = .30"
Sikäli outoa, että ameriikan insinööritieteessä kun harrastavat virallisesti desimaalimuotojen sijaan fractional-muotoa (pienimmät 1/2, 1/4, 1/8, 1/16, 1/32 ja 1/64)
-
Niin, ja kaliibereista mainiten. Amerikkalasta peräisin oleva merkintä esim .44 magnum on 0.44x25.4mm (1") meille outo turhien nollien tiputus vasemmalta (leading) hämää. Esim SA-Int tuttu 7.62mm = .30"
Sikäli outoa, että ameriikan insinööritieteessä kun harrastavat virallisesti desimaalimuotojen sijaan fractional-muotoa (pienimmät 1/2, 1/4, 1/8, 1/16, 1/32 ja 1/64)
Tietty. 7,62 on kolme linjaa. Linjahan on tuuman kymmenesosa. Joka taas on idioottimaista kun harrastavat tuumamaailmassa 12 jaollista järjestelmää. Siksi se krossi on 144 kpl.
Jos kalu on lähemmä 30,5 niin se onkin jalka.
-
Mennäänpä nykyaikaan ja Suomeen. Kuinka pitkä matka on yksi kaapeli?
-
Mennäänpä nykyaikaan ja Suomeen. Kuinka pitkä matka on yksi kaapeli?
185,2m
mutta muitakin mittoja on:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaapelinmitta
-
Äkkiseltään ulkomuistista kaapelihan on kymmenesosa meripeninkulmasta eli noin 185,2 metriä.
-
No, niin - täällähän merenkulunoppineita kin :D
-
Tämän tekstin korkeus on ilmaistu, ohjelmistosta riippuen esim 8p tai 8pt. Cicerohan on 12 pistettä.
-
Mukavan sekavia mittoja, joiden käytöllä voi yrittää tehdä vaikutuksen, vaikkapa keppanabaarin kyyppariin pyytämällä pari pinttiä Lapin Huldaa.
Oletteko koskaan kuulleet poliitikon suusta seuraavaa: "Puolueen linjaa reivataan pari piirua ..."
Tuon tyyppistä reteää ilmaisua on käyttänyt parikin poliitikkoa ja osoittanut tietämättömyytensä ja/tai kuulijoidensa aliarvioimisen. Toinen poliitikko jo edesmennyt ja toinen nykyisen smurffijengin suupaltti.
-
Näistä tulee aina mukavia keskustelu, näistä kulmayksiköistä, x/y/z-koordinaatistosta, kiertosuunnasta, napakoordinaatistos ta jne. cad/3D/mallinnus-koulutettavien kanssa kun tulevat eri ammattialoilta. Toisilla oli käytössä perus matemaattinen koordinaatisto ns. oik. kädensäännöllä asteilla, toisilla uusastein eri suuntaan, ja kolmas kehui tarkkuudella heidän tykistöpiirua ;D Paksusähköihmiset kieppuu osoitindiagrammissa (napakoord.) :-X
Mitähän muuten sotilasyhteistyöstä mahtaa tulla kun täysympyrä hurreilla on 6300 piirua, Natolla 6400 ja meillä ryski 6000 ;D
Sen sijaan kompassin täysympyrässä ei ole piiruja kuin 32 kpl, josta juontaa juurensa merenkulun valosektorirajaukse t, esim. kulkuvalot..
-
Näistä tulee aina mukavia keskustelu, näistä kulmayksiköistä, x/y/z-koordinaatistosta, kiertosuunnasta, napakoordinaatistos ta jne. cad/3D/mallinnus-koulutettavien kanssa kun tulevat eri ammattialoilta. Toisilla oli käytössä perus matemaattinen koordinaatisto ns. oik. kädensäännöllä asteilla, toisilla uusastein eri suuntaan, ja kolmas kehui tarkkuudella heidän tykistöpiirua ;D Paksusähköihmiset kieppuu osoitindiagrammissa (napakoord.) :-X
Mitähän muuten sotilasyhteistyöstä mahtaa tulla kun täysympyrä hurreilla on 6300 piirua, Natolla 6400 ja meillä ryski 6000 ;D
Sen sijaan kompassin täysympyrässä ei ole piiruja kuin 32 kpl, josta juontaa juurensa merenkulun valosektorirajaukse t, esim. kulkuvalot..
Juu, kaarisekunnit on mielenkiintoista laskettavaa. Rovaniemellä on turistirysä jossa napapiiriä kaupataan turisteille. Hieno homma. Mutta napapiiri vetäytyy pohjoseen noin 14 meetriä vuodessa. Nelostiellä, ohi turistirysän, oikee napapiiri on nyt siinä yhen teurastamon pihassa. Reilu kilomeetri rysästä...
Miksi tekstin korkeus on esim 8p. Miksi cicero on 12 pistettä, ja ameerikoissa pica pisteitä jotka on tietty hieman erilaisia.
Lisää kirjapainoista: miten kiinalaiset mittaa riisiä. Riisi on 500. Jos kirja on kerran 25 arkkia, niin montako kirjaa Päätalo kirjoitti.
Vesi kiehuu 100 asteessa noin suunnilleen, riippuen ilmanpaineesta jne. mutta kiehuu se muissaki asteissa.
100 celciustahan on
80 reaumur
212 fahrenheith
373,15 kelvin
Yhtään en tiä paljonko se on delisle tai leiden asteina.
Onneksi lämpötila-asteikkoja on nelisenkymmentä, että jokainen voi valita mieleisensä.
-
Ihmisiä on 10 laisia. Niitä jotka osaa binäärilaskentaa, ja sitten niitä jotka ei. Näin kahella bitillä esitettynä.
-
Mites heksa?
-
Mites heksa?
Ei kun Leksa. Kaveri. On sitä mieltä että jos 10 niin on ainaki käsitys Leksasta...
-
Mites heksa?
Jaa niinku hexa ?
-
Jaa niinku hexa ?
Mitäs ihmettelemistä siinä on? Yksi heksa muodostuu aina neljästä bitistä.
-
Pelkkiä nollia tai ykkösiä.
-
Mitäs ihmettelemistä siinä on? Yksi heksa muodostuu aina neljästä bitistä.
No ei mitään. Enemmän ihmiset ihmettelee led lampun valoteoa ja värilämpötilaa. Verrattuna hehkulamppuun. Tai johki...
Tai hevosia kilowatteihin. Eroaa hattiwateista oleellisesti.
-
Valoteho on lumeneita ja värilämpötila kelvineitä. Sähköteho watteja.
Hevosteho polttomoottoreissa on kilowatteja tutumpi yksikkö.
Onhan tälle kaavakin: 1 kW = 1,36 hv. Siitä vain laskeskelemaan jos asia askarruttaa. Tai hankkii Rolls Roycen. Tehoa on riittävästi. Ei tarvitse vaivata päätään laskemisella.
-
Onkos muuten bhp ja hp eri asia? Ihmetellyt kun Top Gearin suomennuksissa on usein muutaman hv:n ero siihen mitä oikeasti sanovat.
-
Itse itselleni vastaten, näkyy olevan: https://en.wikipedia.org/wiki/Horsepower#Brake_horsepower
Bhp on ikäänkuin bruttohevosvoimia, mutta ihmeen pieni on ero, vain n. prosentin luokkaa tämän mukaan (samoin kuin niissä suomennuksissa): https://www.convert-measurement-units.com/conversion-calculator.php?type=power Kyllä kai nyt voimansiirto ja apulaitteet aika paljon enemmän tekee häviötä.
-
Valoteho on lumeneita ja värilämpötila kelvineitä. Sähköteho watteja.
Hevosteho polttomoottoreissa on kilowatteja tutumpi yksikkö.
Onhan tälle kaavakin: 1 kW = 1,36 hv. Siitä vain laskeskelemaan jos asia askarruttaa. Tai hankkii Rolls Roycen. Tehoa on riittävästi. Ei tarvitse vaivata päätään laskemisella.
Tuota... Candela. SI. Valovoima ja valovirta...
-
Itse itselleni vastaten, näkyy olevan: https://en.wikipedia.org/wiki/Horsepower#Brake_horsepower
Bhp on ikäänkuin bruttohevosvoimia, mutta ihmeen pieni on ero, vain n. prosentin luokkaa tämän mukaan (samoin kuin niissä suomennuksissa): https://www.convert-measurement-units.com/conversion-calculator.php?type=power Kyllä kai nyt voimansiirto ja apulaitteet aika paljon enemmän tekee häviötä.
Kyllä tuossa wikissä selvitetään että Bhp on hevosvoimat täydellisestä moottorista kampiakselin päästä mitattuna. Sae-mukainen taas on ilman apulaitteita puhdas teho mitä kone tuottaa. Bhp on siis oikeampi. Mutta oikea tehohan on se mitä tiehen tulee, muilla ei ole merkitystä.
-
Nyt olisikin mielenkiintoista arvioida/tietää apulaitteiden vaatima tarve eri autoissa, edes prosentteina bhp:stä.
-
Kyllä tuossa wikissä selvitetään että Bhp on hevosvoimat täydellisestä moottorista kampiakselin päästä mitattuna. Sae-mukainen taas on ilman apulaitteita puhdas teho mitä kone tuottaa. Bhp on siis oikeampi. Mutta oikea tehohan on se mitä tiehen tulee, muilla ei ole merkitystä.
No niin olikin, huonosti luin. Ne apulaitteet ja niiden puute mainittiin vasta SAE bruttoheppojen yhteydessä. Juu no sitten varmaan tuon n. prossa on linjassa. Mutta onko nyt muka oikeasti niin että Suomessa auton tehoksi ilmoitettavat hepat on vetäviltä pyöriltä ja Briteissä kun puhuvat bhp:sta niin se on kampiakselilta? Epäilen vähän että nyt on kyllä suomentaja (taas) laittanut vähän omiaan.
-
^
Ei , vetäviltä pyöriltä mitataan haluttaessa tehot erikseen.
-
Hei veijarit kuulkaas. Ei meillä Suomessa ole enään hevosvoimia. Ne meni menojaan kun nasahti kilowatit päällensä.
-
Tuo vanhankaupungin koni ei ole kilowatteja nähnytkään
-
No niin olikin, huonosti luin. Ne apulaitteet ja niiden puute mainittiin vasta SAE bruttoheppojen yhteydessä. Juu no sitten varmaan tuon n. prossa on linjassa. Mutta onko nyt muka oikeasti niin että Suomessa auton tehoksi ilmoitettavat hepat on vetäviltä pyöriltä ja Briteissä kun puhuvat bhp:sta niin se on kampiakselilta? Epäilen vähän että nyt on kyllä suomentaja (taas) laittanut vähän omiaan.
Ei missään ilmoiteta todellista pyörätehoa, se olisikin hienoa kun näin tehtäisiin ja molemmat luvut vielä näkyville että näkisi paljonko sinne vetolinjaan sitä momenttia hukataan. 20% on aika lähellä täydellä voimalla noissa kilpureissa. Etuveto yleensä hiukan vähemmän ja takaveto päälle. Momentinmuunninauto maattien luvut olisikin melkoisia...
-
Näyttää juttu menevän jälleen raiteiltaan, mutta jatketaan nyt sitten, jos se kerran on maan tapa ,,,
"Momentinmuunninauto maattien luvut olisikin melkoisia..." -> matka-ajossa/sopivassa nopeudessa/-kuormalla turbiini lukittuu ja silloin toimii vallan mainiolla hyötysuhteella?
-
Näyttää juttu menevän jälleen raiteiltaan, mutta jatketaan nyt sitten, jos se kerran on maan tapa ,,,
"Momentinmuunninauto maattien luvut olisikin melkoisia..." -> matka-ajossa/sopivassa nopeudessa/-kuormalla turbiini lukittuu ja silloin toimii vallan mainiolla hyötysuhteella?
Kyllä momentinmuunnin toimii hyvin sille asetetussa tehtävässä, esimerkiksi kun pitää iso taakka nykästä liikkumaan, eikä se lukkiinnu niin kuin normi automaatit.
Enemmän noissa lavettin vetureissa käytetään ;)
-
Näyttää juttu menevän jälleen raiteiltaan, mutta jatketaan nyt sitten, jos se kerran on maan tapa ,,,
"Momentinmuunninauto maattien luvut olisikin melkoisia..." -> matka-ajossa/sopivassa nopeudessa/-kuormalla turbiini lukittuu ja silloin toimii vallan mainiolla hyötysuhteella?
Just näin Simasuu, tähänasti oliki pysytty tiukasti aiheessa.
😄
-
Itse aiheesta :laugh: :laugh:
Eikäko tuli vaan mieleen kun tossa jossain kirjoituksessa mainittiin jonkun jutun kestoksi 0,5 tuntia.
Aikahan on siitä typerä juttu että kymmenjärjestelmään mennään vasta sekunnin osissa. Pitemmissä ajoissa ollaan 60 jaollisissa järjestelmissä. No mites mennään, 0,5 tuntia on siis 50 minuuttia. Ei puoli tuntia. Tunti on 60 ei sata.
Jos sanon jonkun kestäneen 0,45 tuntia niin ymmärrämme sen olleen kolme varttia. Jos sanon jonkun kestäneen 0,5 tuntia niin se on puoli tuntia. 30 minuuttia.
Joskus aikoinaan ennen "tietokoneinen" tuloa ST- ajoissa (suunnistus ja tarkkuus) käytettiin veivattavaa laskukonetta. Siloin oli taulukkot joista katsottiin, montako sadasosaa laskukoneeseen laitettiin vastaamaan minuutti ja sekuntti lukua, sikäl`ku yhtään oikein muistan??