Karavaanarin keskustelufoorumi
Matkailukeskustelut => Matkailu ulkomailla => Aiheen aloitti: pamaus - 22.03.2016 kello on 22:06
-
Siitä ei ole kuin reilut 25 vuotta aikaa, kun Berliiniin muuri murtui ja rajat aukenivat.
Nykyään matkailu on aika helppoa eurooppaan, menit sinne millä vain. Kaikki saat selvitettyä netistä etukäteen, reitit suunniteltua, vaikka tällä palstalla etukäteen.
Jos verrataan tilannetta esim matkaa Puolaan vuonna 1989, niin eipä ollut etukäteen tietoa saatava oikeastaan yhtään mitään, leirintäalueista ei kenelläkään ollut mitään hajuakaan. Oliko niitä edes olemassa.
Ainoalla laivalla Polferrieksellä yli ja 24 tunnin viisumi maasta läpi ajoon. Ei mitään tietoa leirintäalueista eikä mistään muustakaan. Tilannetta voisi verrata nykyään, jos lähtisi matkailuautolla Pohjois-Koreaan tms.
Matkailu on muuttunut ja helpottunut viimeisien vuosien aikana huomattavasti. Myös tarjonta on lisääntynyt. Vuonna 1989 ei itäeuroopasta vuokrattu autoja eikä asuntoja kovinkaan helposti. Nykyään se on arkipäivää netissä, myös itä-euroopassa.
Haasteet ovat kadonneet.
Oma tilanne onkin nykyään se, että ei eurooppaan tarvitse saada omaa kuljinta väkisin, vaan katsotaan matka ajan/laadun suhteen tehokkain vaihtoehto. Lentääkö paikalle ja vuokrata auto vai mennäkkö kokonaan hotelliin tms.
Oleellisin kysymys nykyään onkin se, miten saada oman loma-ajan maksimoitua ja autossa istuminen minimoitua.
-
Karavaanarimatkailu on oma lajinsa, matkalaukkuturistit omansa. Muitakin on, mutta ei niistä täällä enempää.
Jos haasteita kaipaa niin pitää mennä kauemmas tai haastaa itsensä jollain muulla kuin käytännön asioiden hoitamisen vaikeudella. Omakohtaiset kokemukset muutoin kuin takapenkiltä taitavat aloittajalta Itä-Euroopasta vanhalta ajalta puuttua (ilmeisesti paljolti myös uudemmalta ajalta, aloituksen haastavasta ja omaa menettelyä puolustelevasta sävystä päätellen). Vaan ennen oli ennen ja nyt on nyt.
Kustannustehokkaint a on jäädä kotiin ja kustannustehokkuus soveltuu aika huonosti harrastuksiin. Mitä kauemmas lentää sitä enemmän jää matkalla näkemättä. Yhdestä kohteesta, vaikka vuokratusta talosta, käsin ei paljoa kerkeä näkemään ja muuttuu ennen pitkää tylsäksi ajeleminen edestakaisin, kun eteenpäin ei voi mennä.
Kummasti uskallus ja viitseliäisyys Euroopan reissuun lähtemiseen kulkineella puuttuu useimmilta edelleen, vaikka homman voi nykyään niin helposti tehdäkin. Millään muulla matkustustavalla ei vain ole mahdollista päästä samaan kohteiden tavoitettavuuden, mukavuuden ja itsenäisyyden suhteeseen kuin matkailuautolla tai -vaunulla. Kotoa pitää lähteä, että saa kaiken tarvittavan mukaan. Matkailuauton Euroopasta vuokraamalla jää ilman suurinta osaa varusteista, kun ne pitäisi kantaa paikalle itse, ostaa paikan päältä tai maksaa joka kiposta ja taittotuolista erikseen kova vuokra.
Suosittelen aloittajalle rantalomaa Bulgariassa. On halpa, saa minimoitua autossa istumisajan ja maksimoitua loma-ajan. Sellainen ei vain suurimmalle osalle kelpaa tai ainakaan riitä.
-
Automatkailussa on se ajaminen oma juttunsa - sitä ei voi toiselle selittää, loma alkaa jo kotiovelta kun pakattuun autoon astuu..
Me lähdettettiin vaimon kanssa juuri tuon -89 tapahtumien jälkeen kesällä -90 pitkälle Euroopan tourneelle vasta rakennetulla Ford Escort RS turbolla - nimenomaan ajamaan. Kilsoja kertyi liki kymppitonni. Ruotsin läpi Saksaan. Piti nähdä samalla miltä se DDR:näytti - aika jäätävä kokemus.. Saksa-Itävalta puolella hyödynnettin Zimmer-kylttejä, muuten pääasiassa kämppäreillä teltalla. Unkarissa rajua kontrastia länteen, ja vaikuttava oli jono Jugoslaviaan. Novisadissa oli jo kahakoita, ja kaikki autot tukittiin aseista. Piti poiketa tuossa maassa kun se vielä oli olemassa - muutaman kk päästä "räjähti".. aika syvällä Balkanilla, että rupes jo tekee mieli pois sivistykseen Adrian meren rannalle. Takaisin Italiaan, Sveitsiin, Ranskaan, Belgiaan, Luxemburgiin - ns. länteen..
Sen verran liikkuminen oli verissä, että vuosikymmenien Norjakeikkojen jälkeen ei osannut "seuramatkoilla" olla vaan edelliskesänä, ja seuraavanakin tuli 2vkon Kreikanlomamatkasta hukattua reilu viikko vuokraenduron päällä kun ei selittelykierrokset iskenyt vaan piti aina ajaa ja kokea itte.. ;)
Toisille siis matkan tekeminenkin on sitä lomaa, eikä vain perille pääseminen.
-
aloituksen haastavasta ja omaa menettelyä puolustelevasta sävystä päätellen).
Onko se haastavaa ja omaa menettelyä puolustavaa kun kertoo oman näkemyksensä? Jos minä kerron, että en tykkään tanssimisesta niin mitä haastetta siinä on jollekin sivulliselle? Vai kuulostaako tuo puolustelevalta käytökseltä?
-
Toisille siis matkan tekeminenkin on sitä lomaa, eikä vain perille pääseminen.
Tämä lienee juurikin karavaanarimatkailu n perusidea.
Perille pääsemistä on juurikin Etuteltan puolella suosittu "mahdollisimman nopeasti Fuengirolan kämppärille" -matkailu. Se "talviloma" olisikin parempi ja halvempi (!) tehdä lentäen ja asunto vuokraten/ostaen.
-
Siitä ei ole kuin reilut 25 vuotta aikaa, kun Berliiniin muuri murtui ja rajat aukenivat.
Nykyään matkailu on aika helppoa eurooppaan, menit sinne millä vain. Kaikki saat selvitettyä netistä etukäteen, reitit suunniteltua, vaikka tällä palstalla etukäteen.
Jos verrataan tilannetta esim matkaa Puolaan vuonna 1989, niin eipä ollut etukäteen tietoa saatava oikeastaan yhtään mitään, leirintäalueista ei kenelläkään ollut mitään hajuakaan. Oliko niitä edes olemassa.
Ainoalla laivalla Polferrieksellä yli ja 24 tunnin viisumi maasta läpi ajoon. Ei mitään tietoa leirintäalueista eikä mistään muustakaan. Tilannetta voisi verrata nykyään, jos lähtisi matkailuautolla Pohjois-Koreaan tms.
Matkailu on muuttunut ja helpottunut viimeisien vuosien aikana huomattavasti. Myös tarjonta on lisääntynyt. Vuonna 1989 ei itäeuroopasta vuokrattu autoja eikä asuntoja kovinkaan helposti. Nykyään se on arkipäivää netissä, myös itä-euroopassa.
Haasteet ovat kadonneet.
Oma tilanne onkin nykyään se, että ei eurooppaan tarvitse saada omaa kuljinta väkisin, vaan katsotaan matka ajan/laadun suhteen tehokkain vaihtoehto. Lentääkö paikalle ja vuokrata auto vai mennäkkö kokonaan hotelliin tms.
Mutta senkun vaan, näyttää tuo lentomatkailu olevan turvallista :(
Ottaa vaikka Varnan Golden Sand kohteeksi, lyhyet lennot ja edulliset.
Oleellisin kysymys nykyään onkin se, miten saada oman loma-ajan maksimoitua ja autossa istuminen minimoitua.
Tämähän on täysin vapaa idea toteuttaa juuri sitä mikä hyvältä tuntuu.
Voi jäädä jopa Kunkulle makaamaan jolloin matka-aika ja kulut jää pieneksi.
Mikäli ei tunne sisimmässään kulkinematkailuun sykettä , niin menee muuten tai jää kotinurkilleAutomatkailussa on se ajaminen oma juttunsa - sitä ei voi toiselle selittää, loma alkaa jo kotiovelta kun pakattuun autoon astuu..
Me lähdettettiin vaimon kanssa juuri tuon -89 tapahtumien jälkeen kesällä -90 pitkälle Euroopan tourneelle vasta rakennetulla Ford Escort RS turbolla - nimenomaan ajamaan. Kilsoja kertyi liki kymppitonni. Ruotsin läpi Saksaan. Piti nähdä samalla miltä se DDR:näytti - aika jäätävä kokemus.. Saksa-Itävalta puolella hyödynnettin Zimmer-kylttejä, muuten pääasiassa kämppäreillä teltalla. Unkarissa rajua kontrastia länteen, ja vaikuttava oli jono Jugoslaviaan. Novisadissa oli jo kahakoita, ja kaikki autot tukittiin aseista. Piti poiketa tuossa maassa kun se vielä oli olemassa - muutaman kk päästä "räjähti".. aika syvällä Balkanilla, että rupes jo tekee mieli pois sivistykseen Adrian meren rannalle. Takaisin Italiaan, Sveitsiin, Ranskaan, Belgiaan, Luxemburgiin - ns. länteen..
Sen verran liikkuminen oli verissä, että vuosikymmenien Norjakeikkojen jälkeen ei osannut "seuramatkoilla" olla vaan edelliskesänä, ja seuraavanakin tuli 2vkon Kreikanlomamatkasta hukattua reilu viikko vuokraenduron päällä kun ei selittelykierrokset iskenyt vaan piti aina ajaa ja kokea itte.. ;)
Toisille siis matkan tekeminenkin on sitä lomaa, eikä vain perille pääseminen.
Kuten myös -88 mentiin Pariisiin ja siitä se lähti lapasesta ulkomailla kiertäminen , toki Suomea unohtamatta ;)
Tämä lienee juurikin karavaanarimatkailu n perusidea.
Perille pääsemistä on juurikin Etuteltan puolella suosittu "mahdollisimman nopeasti Fuengirolan kämppärille" -matkailu. Se "talviloma" olisikin parempi ja halvempi (!) tehdä lentäen ja asunto vuokraten/ostaen.
Joka kevät se ketju tulee, Talven 19** - 2016 etelään ja vähän lämpimään
tai muuta vastaavaa , ajetaan samaa viivaa pitkin Tarvikeliikkeen kautta määrätylle Mac Donaldsin parkkipaikalle jne. Tosi innostavaa....
Karavaanarimatkailu on oma lajinsa, matkalaukkuturistit omansa. Muitakin on, mutta ei niistä täällä enempää.
Jos haasteita kaipaa niin pitää mennä kauemmas tai haastaa itsensä jollain muulla kuin käytännön asioiden hoitamisen vaikeudella. Omakohtaiset kokemukset muutoin kuin takapenkiltä taitavat aloittajalta Itä-Euroopasta vanhalta ajalta puuttua (ilmeisesti paljolti myös uudemmalta ajalta, aloituksen haastavasta ja omaa menettelyä puolustelevasta sävystä päätellen). Vaan ennen oli ennen ja nyt on nyt.
Kustannustehokkaint a on jäädä kotiin ja kustannustehokkuus soveltuu aika huonosti harrastuksiin. Mitä kauemmas lentää sitä enemmän jää matkalla näkemättä. Yhdestä kohteesta, vaikka vuokratusta talosta, käsin ei paljoa kerkeä näkemään ja muuttuu ennen pitkää tylsäksi ajeleminen edestakaisin, kun eteenpäin ei voi mennä.
Kummasti uskallus ja viitseliäisyys Euroopan reissuun lähtemiseen kulkineella puuttuu useimmilta edelleen, vaikka homman voi nykyään niin helposti tehdäkin. Millään muulla matkustustavalla ei vain ole mahdollista päästä samaan kohteiden tavoitettavuuden, mukavuuden ja itsenäisyyden suhteeseen kuin matkailuautolla tai -vaunulla. Kotoa pitää lähteä, että saa kaiken tarvittavan mukaan. Matkailuauton Euroopasta vuokraamalla jää ilman suurinta osaa varusteista, kun ne pitäisi kantaa paikalle itse, ostaa paikan päältä tai maksaa joka kiposta ja taittotuolista erikseen kova vuokra.
Suosittelen aloittajalle rantalomaa Bulgariassa. On halpa, saa minimoitua autossa istumisajan ja maksimoitua loma-ajan. Sellainen ei vain suurimmalle osalle kelpaa tai ainakaan riitä.
Tässähän se oli kiteytettynä koko ajatus.
-
Mikäli ei tunne sisimmässään kulkinematkailuun sykettä , niin menee muuten tai jää kotinurkille. Kuten myös -88 mentiin Pariisiin ja siitä se lähti lapasesta ulkomailla kiertäminen , toki Suomea unohtamatta ;)
1991 ja München. Taloudellisista syistä oli muutamin poikkeuksin (=vuokrauksia ja lainauksia) melkein 17 vuoden tauko, mutta eipä ollut kipinä sammunut. Virheet tuli onneksi tehtyä varhain, eli liiallinen ahnehtiminen ja turhanaikainen varovaisuus, ei ole tarvinnut toistaa niitä enää myöhemmin.
Mitä en aiemmin kirjoittanut, niin jos ei tosiaan lajista (=ulkomaanmatkailusta) tykkää, niin sitten ei tykkää. Muullakin tavalla voi harrastaa, tai olla vaikka harrastamatta karavaanaritouhua kokonaan, kun on kustannustehokkaamp aa majoittua omenahotelliin ja ajella puolet kuluttavalla henkilöautolla.
Itellä tulee 500 euron tikki pakollisista ja vapaaehtoisista korjauksista autoon (kaasujärjestelmään), vaan eipä *ituta, kun on harrastuksesta kysymys ja voi jatkossa entistä paremmin luottaa siihen, että järjestelmä pelaa. Thumb
-
Millään muulla matkustustavalla ei vain ole mahdollista päästä samaan kohteiden tavoitettavuuden, mukavuuden ja itsenäisyyden suhteeseen kuin matkailuautolla tai -vaunulla.
Suosittelen aloittajalle rantalomaa Bulgariassa. On halpa, saa minimoitua autossa istumisajan ja maksimoitua loma-ajan. Sellainen ei vain suurimmalle osalle kelpaa tai ainakaan riitä.
Odotinkin keskustelua. Hyvä.
Olen kuitenkin yllättänyt tästä, melko suppeasta katsontakannasta matkailun suhteen.
Kylläpä se kohteiden tavoitettavuus on vielä ihan eriluokkaa reppureissulla ja majoituksena paikallisten kodit. Aika kaukana ollaan vielä paikallisesta kulttuurista ja tavoista jne, kun matkustetaan asuntoautoilla leirintäalueilla tai autoparkeissa.
Kerran tuli Istanbulissa oltua viikko yhdessä perheessä vieraana, niin voi sanoa, että kyllähän maa antoi aivan uudet kasvot ihmisten kautta. Kyllä oli Istanbulissakin ihmettelyä, kun oppaana toimi paikalliset ihmiset.
Tuokin on aivan ihme väite, että kohteiden tavoitettavavuus, ei ole muuten mahdollista kuin asuntoautolla tms. En voi allekirjoittaa tätä mitenkään.
Kohteiden tavoitettavuus on itsestä kiinni, ei siitä millä liikut. Jos esim liikkuu euroopan ulkopuolella, niin oman kulkimen paikalle ajaminen ei ole kovinkaan mielekästä, joten voidaanko kysyä, miten on mahdollista edes matkustaa euroopan ulkopuolelle, jos ei tavoita kohteita ?
Ja kiitos olen käynyt jo rantalomalla Bulgariassa ja myös Sofiassa paikallisen väestön kanssa kulttuurimatkalla.
Ja kumpaankaan en tarvinnut omaa kuljinta mukana ja näkemistä riitti varsinkin Sofiassa, jossa paikallinen väestö toimi oppaana. Erikoinen paikka oli sekin.
Ja mieli avoinna uuteen kohteeseen, omalla kulkimella tai vaikka kävellen. Näkemistä maailmassa riittää.
-
Elä, elä. Mene sörkkimään näiden muutaman keskusteluun, kun he hoitavat euroopan kiertäjien yhteisöllisyyttä. Koska sinun on oltava väärässä, ja oltava pelkuri. ;)
Näihän se varmaankin on. Enkä millään tavalla halua loukata heidän tapaa matkustaa.
Ihmetteleen vaan sitä asennetta, että euroopaan ei voi mennä millään muulla tavalla kuin omalla kulkimella, muuten jää kaikki näkemättä ja kokematta.
Ja seuraavaksi ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lentää turistimatkalle Bulgariaan kultahietikolle. Mitään muuta matkailua ei ole.
-
Joopa joo,jokainen tyylinsä ja mieltymystensä mukaan Thumb Thumb
-
Ihmetteleen vaan sitä asennetta, että euroopaan ei voi mennä millään muulla tavalla kuin omalla kulkimella, muuten jää kaikki näkemättä ja kokematta.
Ja seuraavaksi ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lentää turistimatkalle Bulgariaan kultahietikolle. Mitään muuta matkailua ei ole.
Kyllä voi mennä Eurooppaan monella muulla tavalla ja luulisitko tosiaan, että (esimerkiksi minä) en ole niin tehnyt? Kaikki keskustellut matkustamistavat ja joku muukin on kokeiltu, mutta kulkinetta, varsinkin matkailuautoa, on mahdoton päihittää mainitsemissani ominaisuuksissa. Reppureissaus on kustannustehokasta ja yksinkertaisuudessa an mukavaa. mutta reppureissaaja on julkisten kulkuneuvojen aikataulujen ja saavutettavuuden vanki. Kaikkialle ei pääse. Vuokrattu talo ei liiku ja vuokra-auto pitää palauttaa jonnekin, ja etsiä majapaikka (näitä pitää jopa varailla etukäteen ja lukita matkasuunnitelmia). Sama juttu omalla autolla reissatessa, vaikka silloin onkin vapaan muista paitsi majapaikan rajoitteista. Teltta+auto tai varsinkin moottoripyörä olisi mainio, muttei moni jaksa enää tällä iällä.
Esitit hyvin painokkaan väitteen matkailun kustannustehokkuude n tärkeydestä, joten annoin sinulle siitä hyvän esimerkin. Minusta se esimerkki osoittaa, että kustannustehokkuus ei ole matkailussa tärkeintä. Sinänsä tunnen eteläpohjalaisen tavan trossailla varsin hyvin, mutta nettifoorumille se ei oikein sovellu.
------
^
Huutoäänestykset ja onelinerit voidaan siirtää täältä takkahuoneeseen tai siitäkin eteenpäin, tällä osiolla on tarkoitus pysyä asiassa.
-
Ota rauhallisesti, älä hermostu.
Kukaan ei ole arvostellut sinun tapaa matkustaa. Ja hyvin mielelläni olen lukenut matkojesi vaiheita.
En tiedä mistä olet tuon kustannustehokkuus jutun ottanut. Olen puhunut ajasta ja laadusta. En hinnasta/laadusta.
Enkä luule mitään. Minun näkemys eurooppaan matkustelussa on toinen kuin sinun. Etkä sinä voi sanoa sen enempää onko se minun tapa oikein vain väärin, taikka suositella Bulgariaan turistimatkaa, jos sinulla ei ole hajuakaan taustoista tms.
Minun pointti on se, että matkustamista ei pidä ajatella liian suppeasti, eikä teilata toisten matkailua, mikä varsinkin sinulla ja kooveella on hyvin yleinen tapa tällä palstalla. Esimerkiksi tässä keskustelussa.
Vaikka olen eri mieltä sinun ja kooveen tavasta matkailla eurooppaan, en kuitenkaan ala mollaamaan teidän matkustustapaa, niinkuin te teette muille hyvin yleisesti.
-
Taas tuo jokainen tyylillään -kortti. Onhan täällä ollut esillä omia tyylejä alkaen kovista ylinopeuksista, huonoilla renkailla ajamisesta, jatkuvasta autossa liikkumisesta, jopa kahvinkeitosta ajon aikana. Vaikka ne ovat joidenkin omia tyylejä, niin kyllä ne keskustelua herättävät, ja aiheesta.
Olisit voinut otsikoida avauksen "Minun tapani matkustaa" niin mikäs siinä. Koska esitit siinä painokkaita väitteitä, jotka olivat mielestäni epätosia, se antoi aiheen keskusteluun.
En ole nähnyt kirjoituksessasi mitään, joka arvostelisi minun matkustustapaani, siitä ei ole kysymys. Johtuu siitä, että oma reissaamiseni on 50% muuta kuin matkailuautoilua ja kuten todettua, kaikkia on kokeiltu. Jopa rantalomaa valmismatkana isoja matkalaukkuja raahaten, 20 vuotta sitten. Muuttui nopeasti vuokra-autoiluksi.
Sinänsä kanssasi keskusteleminen on valitettavasti hieman vaikeaa, kun väärinymmärtäminen toistuu jatkuvasti.
Minun ja KEVin niputtaminen samaksi mielipiteeksi on jo harhaista. Jos molemmat tykkäävät ulkomaanmatkailusta ja arvostavat toistensa reissuja (kuten arvostan ja seuraan hyvin monen muunkin reissuja), niin se ei tarkoita, että tässä tiiminä kirjoiteltaisiin, vieläpä (kaikkia) muita vastaan. Höpöhöpö.
-
Väärin ymmärtämistä ja kirjoittamista on monenlaista.
Niinkuin nyt. Olen ymmärtänyt väärin ja kirjoittanut väärin. Onneksi sinun kohdalla sitä ei juurikaan tapahdu esim kustannustehokkuus tässäkin keskustelussa.
Eikös keskustelupalstalla ole oleellista se että jokainen saa kirjoittaa mitä haluaa hyvässä hengessä ja otsikoida asian sen mukaan. Eikä siinä tarvitse sinulta asiaa tulla kysymään.
Jos asia ei ole mieleinen, ei siitä tarvitse aina jotain kukkotappelua aloittaa, koskee myös Kevin kirjoittelua. Eikä alkaa syyttämään kirjoittajaa väärin kirjoitetusta jutusta tms.
Tämäkin asia käännetään niin että vika on yksinomaan kirjoittajassa, koska hän on erimieltä parin herran kanssa. Tämä käy hyvin ilmi näissä väli kommenteissa (niitäkään ei olisi saanut kirjoittaa) ja saadusta yv palautteesta tässä keskustelussa.
Uskokaa nyt varsinkin alan ja kev. Vaikka kaikki ei ole teidän kanssa samaa mieltä asioista ei se tarkoita sitä että haluan mollata teitä taikka arvostella. En vain sovi tiedän muottiin.
Ja teidänkin pitäisi tajuta se , että jos ei ole teidän muotissa, niin aliarvioimisen sijasta voisitte kannustaa eteenpäin. Sillä tavalla saatte myös arvostusta tällä palstalla. Nykyinen toimintananne ei minulta saa minkäänlaista arvostusta. Toimintanne on tällä hetkellä tällä palstalla alistavaa ja muita kyykyttävää.
Jokaisen kannattaa lukea vielä aiheeni aloitus. Ja mihin se käännettiin ja kenen toimesta.
-
Tuota mikäs tässä on ongelma, käsittääkseni jokainen saa mennä mihin haluaa , millä haluaa ja milloin haluaa.
Jos joku matkustusmuoto ei ole mieluinen menee toisella. Kirjoittaa saa tänne ihan rauhassa lentomatkoistaan , reppumatkoistaan, kulkinematkoistaan , ihan on hyvä vaan.
On olemassa www.matkafoorumi.fi mikäli ei tarpeeksi saa avautua täällä.
Aloittajalla on mielipide ettei kulkinematkaajat ole tekemisissä paikallisten kanssa, tämähän on pelkkää legendaa. Esim @Kaarina on viettänyt aikaa paljonki paikaliste seurassa. Me olemme myös olleet ihan muulla kuin isossa turistirysässä suurkaupungin liepeillä ja olleet tekemisissä paljonkin paikallisten kanssa. Ei kannata stereotypioita ottaa ajatusten mukaan miten itsekin tekisi.
ps .poistin ketjusta pari provoa, valittaa saa ylläpidolle jos tuntuu siltä.
-
Uskokaa nyt varsinkin alan ja kev. Vaikka kaikki ei ole teidän kanssa samaa mieltä asioista ei se tarkoita sitä että haluan mollata teitä taikka arvostella. En vain sovi tiedän muottiin.
Ja teidänkin pitäisi tajuta se , että jos ei ole teidän muotissa, niin aliarvioimisen sijasta voisitte kannustaa eteenpäin. Sillä tavalla saatte myös arvostusta tällä palstalla. Nykyinen toimintananne ei minulta saa minkäänlaista arvostusta. Toimintanne on tällä hetkellä tällä palstalla alistavaa ja muita kyykyttävää.
Olet tainnut jättää viestini sekä lukematta että ymmärtämättä, ja sinulla näkyy nimenomaan olevan halu arvostella, joka saattaa johtua joistakin aikaisemmista keskusteluista. Oma kritiikinsietokykys i (tai kyky sietää vastakkaista mielipidettä) vaikuttaa erittäin huonolta.
Alistaminen ja kyykyttäminen ei kuulu tapoihin. Ala-arvoinen kommentti.
Mutta matkusta vapaasti, miten haluat. Muulle kuin kulkinematkailulle on täällä oma ketjunsa, eikä se ole kenenkään aliarvostamista vaan foorumin tarkoituksen mukainen järjestely.
----------------------------
Ja normaali henkilöönkäyvä huutokuorokin pitkästä aikaa herännyt, kykenemätön tuomaan itse asiaan mitään sisältöä.
-
Olet tainnut jättää viestini sekä lukematta että ymmärtämättä, ja sinulla näkyy nimenomaan olevan halu arvostella, joka saattaa johtua joistakin aikaisemmista keskusteluista. Oma kritiikinsietokykys i (tai kyky sietää vastakkaista mielipidettä) vaikuttaa erittäin huonolta.
Alistaminen ja kyykyttäminen ei kuulu tapoihin. Ala-arvoinen kommentti.
Mutta matkusta vapaasti, miten haluat. Muulle kuin kulkinematkailulle on täällä oma ketjunsa, eikä se ole kenenkään aliarvostamista vaan foorumin tarkoituksen mukainen järjestely.
----------------------------
Ja normaali henkilöönkäyvä huutokuorokin pitkästä aikaa herännyt, kykenemätön tuomaan itse asiaan mitään sisältöä.
Pitää oikein lainata tämä teksti. Oli niin hyvä. Ensin kerrotaan että en minä, eikä minua saa arvostella.
Ja heti perään kommentit orgin jäsenistä jotka ovat kykenemättömiä huutokuorolaisia.
Tähän viestiin kiteytyy kaikki oleellinen.
Nyt lopetan ja palaan asialinjalle ja jatkan mikäli aiheitta ilmaantuu.
-
Matkailu itä-euroopassa ennen muurin murtumista.
Gdynia, Gdansk, Ventspils, Klaipeda ja Tallinna kaupunkeina tuli koettua tuolloin ja olihan aika hyvin erilainen. Vaihtokurssit ja hinnat sellaista luokkaa että muutamalla markalla tai länsitavaralla sai ison kasan rahaa tai sitten tuotteita joita ei saanut tuoda suomeen, ainakaan rjattomasti.
Vielä 90 luvun alkupuolella kun ensimmäisiä reissuja teimme baltian läpi ajaen kartoista kyllä löytyi leirintäalueita, paikalla saattoi löytää sitten mitä vaan. Puolassa noita oli jo silloin monia, numerolla nimettyjä ja muutama kaupallinen. Kaupallisista muistuu mieleen Philips Camping joka oli henkilökunnalle suunnattu alue jonne myös otettiin vastaan vieraita. Vaunuja ei tuolla muita ollut mutta uskomaton määrä ihmisiä telttaili alueella. Ja meno oli railakasta läpi yön, ensimmäiset nousi jatkamaan juhlimistaan kun viimeiset meni nukkumaan.
-
Oliko teillä nyt kertoa tarinaa kulkimella reissaamisesta itä-blokin puolella muurinmurtumisen aikaan?
Olisi mukavempaa luettevaa.. >:D
-
Seuraavat säkätykset siirtyy hiekkalaatikkoon. Jatketaan aiheessa.
-
Oliko teillä nyt kertoa tarinaa kulkimella reissaamisesta itä-blokin puolella muurinmurtumisen aikaan?
Olisi mukavempaa luettevaa.. >:D
On tarinoita. Ja sitä minäkin odotan. Olen myös kuvannut vhs kameralla puolassa, tsekkoslovakiassa ja Unkarissa aikaa ennen muurinmurtumista. Materiaalia on useampi tunti. Ja polski fiiatit pääosissa ;D
Olen saanut jo digitoitua videot. Mutta en ole vielä saanut aikaiseksi tehtyä koosteita matkoista esim youtubeen. Yritän saada jotain tänä keväänä.
-
Millään muulla matkustustavalla ei vain ole mahdollista päästä samaan kohteiden tavoitettavuuden, mukavuuden ja itsenäisyyden suhteeseen kuin matkailuautolla tai -vaunulla.
Kun on kerran ajanut moottoripyörällä Kirkkonummelta Quinea Bissauhun ni saattaa olla eriävä mielipide tuosta asiasta
-
Kun on kerran ajanut moottoripyörällä Kirkkonummelta Quinea Bissauhun ni saattaa olla eriävä mielipide tuosta asiasta
Emme ole eri mieltä. Lainaus taempaa:
Teltta+auto tai varsinkin moottoripyörä olisi mainio, muttei moni jaksa enää tällä iällä.
----------------------
Huutokuorolle tarkoitettiin, että jos ei ole asiaan mitään sanottavaa niin ei tarvitse huudella henkilöönkäyviä. Foorumin säännöt kannattaa välillä lukea. Jos tuo on Pamauksen mielestä kyykyttämistä niin sitten mielipiteesi on se.
-
Muutama kuva meidän ensimmäiseltä reissulta Baltian läpi.
(http://karavaanari.org/kuvat/1458749667.jpg)
Tuossa tankattiin Virossa 43l ja hintaa lystille tuli 6,30 mk. Tuolloin minulla oli jenkkifarkku omana autona ja sillä en uskaltanut tuonne mennä niin lainasin duunista auton tuolle reissulle.
(http://karavaanari.org/kuvat/1458749816.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1458749828.jpg)
Pari kuvaa ekalta yöpaikalta. Tuo oli toiminut pioneerileirinä ja taisimme olla kesän ensimmäiset asiakkaat. Heinäkuun alussa tuo reissu.
(http://karavaanari.org/kuvat/1458749902.jpg)
Tuon ukon kanssa puhuttiin Viljandissa pitkään ja käytiin hänen -53 vuodelta olevan auton tekniikka läpi. Pääosin elekieltä ja muutamia sanoja.
(http://karavaanari.org/kuvat/1458750009.jpg)
Hevoset lulki vapaana ja tuokin tuli moikkaamaan muuten autiolla alueella.
Tuo 3 leirintäaluekuva olikin jo hiukan edempänä eli Valmierasta, nuo kaksi ekaa Vörtsijärven rannalta
-
Hienoja kuvia. Kiitos.
Eipä ollut ruuhkaa leirintäalueella saati muita Kafeja :D
-
Hienoja kuvia. Kiitos.
Eipä ollut ruuhkaa leirintäalueella saati muita Kafeja :D
Vaikka muuri on kaadettu tuossa vaiheessa ajattelin näitten kuvaavan tilanetta tuolla pian sen jälkeen ja sopivan aiheeseen
-
Vaikka muuri on kaadettu tuossa vaiheessa ajattelin näitten kuvaavan tilanetta tuolla pian sen jälkeen ja sopivan aiheeseen
Tuo muurin murtuminen saattaa olla tulevana kesänä hyvin ajankohtainen. Saattaa nimittäin käydä niin että alamme pian rakentamaan omaa muuria tulijoille. Etelä-Euroopassa taitaa olla jo rakennustyöt käynnissä. Näin se historia toistaa itseään lyhyenkin ajan sisällä vaikka siihen johtaneet syyt ovat erilaiset
-
Otsikon takia piti kaivaa vanha passi esiin.Ja vaikka nämä ovat muurin jälkeen, niin sopinevat ketjuun. Ovathan kuitenkin Baltian maista ja Puolasta.
Esimmäisen matkan Puolan viisumi. Menimme laivalla Gdanskiin ja siitä eteenpäin Saksaan.
(http://karavaanari.org/kuvat/1458759248.jpg)
Menomatkalla saimme vielä DDR:n leiman. Paluumatkalla DDR:ää ei enää ollutkaan.
(http://karavaanari.org/kuvat/1458759314.jpg)
Sitten ensimmäisellä Via Baltican ajolla tarvittiin vielä viisumi, mutta yksi, Viro, riitti kaikkiin maihin.
(http://karavaanari.org/kuvat/1458759405.jpg)
Ja kun Viroon ei enää tarvittu, niin sitten piti hakea Latvian viisumi.
(http://karavaanari.org/kuvat/1458759462.jpg)
Ja jokunen leima rajoilla ehdittiin saada. Tässä osa niistä.
(http://karavaanari.org/kuvat/1458759552.jpg)
-
Esimmäisen matkan Puolan viisumi. Menimme laivalla Gdanskiin ja siitä eteenpäin Saksaan.
Kuten myös Silesialla mentiin. Puolaan, sitä ennen menimme Finnjetillä kyllä useankerran Saksaan, siitä Jugoslaviaan , Unkariin jne.
-
Otsikon takia piti kaivaa vanha passi esiin.Ja vaikka nämä ovat muurin jälkeen, niin sopinevat ketjuun. Ovathan kuitenkin Baltian maista ja Puolasta.
Esimmäisen matkan Puolan viisumi. Menimme laivalla Gdanskiin ja siitä eteenpäin Saksaan.
(http://karavaanari.org/kuvat/1458759248.jpg)
Menomatkalla saimme vielä DDR:n leiman. Paluumatkalla DDR:ää ei enää ollutkaan.
(http://karavaanari.org/kuvat/1458759314.jpg)
Sitten ensimmäisellä Via Baltican ajolla tarvittiin vielä viisumi, mutta yksi, Viro, riitti kaikkiin maihin.
(http://karavaanari.org/kuvat/1458759405.jpg)
Ja kun Viroon ei enää tarvittu, niin sitten piti hakea Latvian viisumi.
(http://karavaanari.org/kuvat/1458759462.jpg)
Ja jokunen leima rajoilla ehdittiin saada. Tässä osa niistä.
(http://karavaanari.org/kuvat/1458759552.jpg)
Juuri samanlaiset leimat löytyi minunkin passista, aika hienoja kuvia.
Kyllä niitä passeja jaksettiin leimailla rajalla edes takaisin.
Harmi vaan, minun passi lähti leimoineen varkaiden matkaan, toivottavasti on kovassa käytössä.
-
Otsikon takia piti kaivaa vanha passi esiin.Ja vaikka nämä ovat muurin jälkeen, niin sopinevat ketjuun. Ovathan kuitenkin Baltian maista ja Puolasta.
Olet saanut pitää tuon vanhan passin. Minun ei jostain syystä annettu ja kun vaimo hiukan myöhemmin uusi omansa niin kulma leikattiin vanhasta ja se jäi hänelle, loput paitsi kulma siis. Leimoja täyteen nuo tuli
Olen joskus aikaisemminkin kertonut pariskunnasta joka oli ennen meitä passijonossa saksasta puolaan. Puolalaiset eivät päästäneet heitä maahan koska vaimon passissa ei yhdelläkään sivulla ollut 2 leimalle tilaa. He halusivat että tuloleiman viereen jäisi valmiiksi tila lähtöleimalle. Me tavattiin heidät seuraavana päivänä ja he kertoivat että vuoronvaihdon jälkeen seuraava työvuoro oli pientä korvausta vastaan katsoneet sormien läpi ja hyväksyneet passin sellaisenaan
-
Juuri samanlaiset leimat löytyi minunkin passista, aika hienoja kuvia.
Kyllä niitä passeja jaksettiin leimailla rajalla edes takaisin.
Kun Puolaan oli päässyt, niin seitsemän (7) uutta leimaa oli passissa.
-
Olet saanut pitää tuon vanhan passin. Minun ei jostain syystä annettu ja kun vaimo hiukan myöhemmin uusi omansa niin kulma leikattiin vanhasta ja se jäi hänelle, loput paitsi kulma siis. Leimoja täyteen nuo tuli
Minun annettiin pitää vanha passi, se tosin lähti murtovarkaiden mukaan, ja samasta kasasta puolan zlotyt.
Eniten harmittaa ne zlotyt. Minä kun oli kerännyt siellä puolassa kaikista seteleistä yhdet suorat rahat, jokaisesta setelistä.
Varmaan mitään arvoa ei niillä ollut, mutta kiva kokoelma.
-
Olet saanut pitää tuon vanhan passin. Minun ei jostain syystä annettu ja kun vaimo hiukan myöhemmin uusi omansa niin kulma leikattiin vanhasta ja se jäi hänelle, loput paitsi kulma siis. Leimoja täyteen nuo tuli
Tämä meinasi unohtua. Aito sinikantinen Suomen passi.
(http://karavaanari.org/kuvat/1458764178.jpg)
-
Olet saanut pitää tuon vanhan passin. Minun ei jostain syystä annettu
Outoa, itsekin sain pitää passin, kulma vain leikattiin pois. Ei sillä, pakko olisi saada pitää vanha passi koska siinä oli (on) jatkuva U.S.A. viisumi.
-
Outoa, itsekin sain pitää passin, kulma vain leikattiin pois. Ei sillä, pakko olisi saada pitää vanha passi koska siinä oli (on) jatkuva U.S.A. viisumi.
On minultakin yleensä otettu vanhat passit pois. Tuota en muista, mikä oli syynä, ettei otettu pois. Seuraavankin passin sain pitää kun virkailija itse totesi, että voi olla helpompi saada seuraava Venäjän viisumi kun on näyttää vanha.
-
On minultakin yleensä otettu vanhat passit pois. Tuota en muista, mikä oli syynä, ettei otettu pois. Seuraavankin passin sain pitää kun virkailija itse totesi, että voi olla helpompi saada seuraava Venäjän viisumi kun on näyttää vanha.
Myös minun vanhasta passista leikattiin vain kulma pois. Nykyinen menee muuten toukokuussa vanhaksi. On 10 vuoden passi sarjaa. Tulevaisuudessa vain 5 vuotta voimassa.
-
Sama edessä, voimassa sentään elokuulle. Vaikka byrokratian kulta-aika on mennyt länsimaissa ohi jo aikaisemmin on siinäkin jokunen mielenkiintoinen leima ja viisumi.
Uusi passi on samalla menneisyyden puhdistamista. Kaikissa maissa ei kaikista leimoista tykätä. Mulla tulee uusiminen nyt erittäin hyvään saumaan.
-
Uusisin vuodenvaihteessa 5 vuoden sirupassini...
Vanhan passini sain takaisin koskemattomana. Suositus on murskata siru sieltä etusivun oikeasta yläkulmasta. Sen erottaa pienestä painumasta. Taisi joku ohje siitä tulla uuden passin mukanakin.
-
Tässä kuun alussa saimme uudet vaimon kanssa.
-
Eipä ollut ruuhkaa leirintäalueella saati muita Kafeja :D
Katselin noita vanhoja kuvia lisää ja puolassa oli tuolloin vaunuja enemmänkin ja ihan vieri vieressä leirintäalueilla. Baltian maisssa oli alueita harvakseltaan ja tietoa ei oikeastaan ollut saatavissa mistään. Via Baltica oli avattu mutta me ei sitä koskaan ajettu vaan ajettiin ainakin etelään eri reittejä sisämaassa. Usein kyllä aikamoista siksakkia ja välillä rannikolla käyden.
Nykyään tietoa saa helposti ja matkailu noissa maissa ei oikeastaan poikkea mitenkään muusta euroopasta. Tuolloin varoitettiin likaisesta polttoaineesta ja ongelmista jos tekniikka pettää. Tuolle ekalle matkalle varasin polttoainesuodattim ia ja joitakin muita varaosia mukaan ja ison kanisterin varabensaa. Tuotteet kaupoissa oli vieraita ja kielimuuri suhteellisen korkea.
Mielenkiintoista on ollut seurata näitten maitten kehitystä ja onhan se ollut äärimmäisen nopeaa.
-
Passikokemus voi olla järkyttävä.
Olin saanut uuden passin ja istuin lentokoneessa työmatkalla ja joutessani selasin passia tutustuakseni onko mikään muuttunut.
Iskin silmäni passin numeroon. Siinä oli jotain tuttua. Sitten välähti, sehän on tasan sama kuin työpaikkani puhelimen suora numero minulle. Piti kaivaa käyntikortti ja tarkistaa numero numerolta. Sama se vaan oli.
Oli siinä ihmettelemistä monen vuoden ajaksi. Se passi on vieläkin tallella. Puhelinnumero on muuttunut moneen kertaan.
-
Passeista tuli mieleen.
Oletteko huomanneet että passin sivuilla oleva hirvi on animaatio joka liikkuu kun passia selaa nopeasti (Oliko noissa jokin muukin eläin)
-
Passikokemus voi olla järkyttävä.
Olin saanut uuden passin ja istuin lentokoneessa työmatkalla ja joutessani selasin passia tutustuakseni onko mikään muuttunut.
Iskin silmäni passin numeroon. Siinä oli jotain tuttua. Sitten välähti, sehän on tasan sama kuin työpaikkani puhelimen suora numero minulle. Piti kaivaa käyntikortti ja tarkistaa numero numerolta. Sama se vaan oli.
Oli siinä ihmettelemistä monen vuoden ajaksi. Se passi on vieläkin tallella. Puhelinnumero on muuttunut moneen kertaan.
Tuo todennäköisyys, että noin tapahtuu on lähes mahdoton. Jos puhelinnumerossa on ollut esim 9 numeroa, ja passissa on sama numero, taitaa todennäköisyys olla luokka 9 potenssiin 9, joka on aika paljon.
Veikkaan, että toista kertaa ei noin enää käy. ;D
-
Passeista tuli mieleen.
Oletteko huomanneet että passin sivuilla oleva hirvi on animaatio joka liikkuu kun passia selaa nopeasti (Oliko noissa jokin muukin eläin)
Se on yksi mahdollisen väärennöksen tunnistavista jutuista. Ainakin takavuosina passin tarkastajat "pläräsivät" passia useaan kertaan todetakseen juuri tuommoisia asioita.
-
Tuo todennäköisyys, että noin tapahtuu on lähes mahdoton. Jos puhelinnumerossa on ollut esim 9 numeroa, ja passissa on sama numero, taitaa todennäköisyys olla luokka 9 potenssiin 9, joka on aika paljon.
Veikkaan, että toista kertaa ei noin enää käy. ;D
Kaikenlaiset osumat on mahdollisia. Tosin ei noin pitkää numeroa.
Joskus kun avasin silloiseen SYPpiin tilin, niin viimeisiksi numeroiksi tuli mun vanhempien (ja silloin myös minun) 6-numeroinen puhelinnumero. :o Toinen sattuma oli kun mulla oli suomalainen leirintäkortti, johon piti joka vuosi ostaa vuositarra. Ostin tarran, muistaakseni Pietarsaaressa, niin siinä oli mun SFC:n jäsenumero. :o
-
Tuli mieleen noista passeista / kommenteista....
Onko sama jos hommaa suomalaisen henkilökortin (poliisilaitos)passin sijaan jos ei reissaa muualla kuin Eu:n alueella?
Sehän on myös virallinen dokumentti samoin kuin passi. Helppo kuljettaa lompakossa passiin verrattuna.
-
Passi/puhelinnumerot
Täytyypä käydä yläkerrasta hakemassa tuo passi. Jospa löytyisi sen ajan käyntikorttikin (tuskin) kun on niin vaikea jonkun uskoa. Tuo tapahtui 1980-luvulla. Muistelen että ko numerot olivat seitsennumeroisia eli ei 9 potenssiin 9 vaan huomattavasti "yleisempää"!
Työpaikan keskuksen numero oli 1881 ja alanumeroni 4195
-
Tässä kuva passista eli ohivalinta oli juuri tuo passinumero. Passi tuli minulle v. 1991.
-
Tässä kuva passista eli ohivalinta oli juuri tuo passinumero. Passi tuli minulle v. 1991.
Kyllä minä uskoin, totesin vain kuinka suuri todennäköisyys tuollainen yhteensattuma on saada.
Kukahan tuohon numeroon mahtaa nykyään vastata :D
Sitä joskus mietin, niin nuo leimat tuossa passissa. Olikohan niissä joku logiikka mihin sivulle mikin maa leimasi.
Muistan että Eestin pojat olivat leimanneet minunkin passin viimeiset sivut, niin kuin tuossa kuvassakin. Puolan pojat taisivat olla alkupäässä ja muut siellä välillä.
-
Sitä joskus mietin, niin nuo leimat tuossa passissa. Olikohan niissä joku logiikka mihin sivulle mikin maa leimasi.
Muistan että Eestin pojat olivat leimanneet minunkin passin viimeiset sivut, niin kuin tuossa kuvassakin. Puolan pojat taisivat olla alkupäässä ja muut siellä välillä.
Katselin mun kahta passia leimojen suhteen, niin luulen, että leimaajien on ollut helpointa aloittaa takasivulta, sillä silloin löytyy maasta lähtiessä se tuloleima helposti. Mulla on suurin osa viisumittomien maiden leimoista juuri siellä takapäässä viimeiseltä sivulta alkaen. Jos on viisumillinen maa, niin leimat ovat visumiaukeamalla.
-
Miksihän mulle tulee tunne ettei otsikko vastaa keskustelua, mielenkiinnolla odottelin hyviä vanhoja tarinoita,,,hmm.
-
Miksihän mulle tulee tunne ettei otsikko vastaa keskustelua, mielenkiinnolla odottelin hyviä vanhoja tarinoita,,,hmm.
Tulossa on videon pätkiä, kun vaan ensin saisi motivaation.
Nimittäin tuo oma VHS kuvaaninen on ollut sen verran vauhdikasta ja zoomia on käytetty runsaasti ja edes takaisin.
Se tekee nimittäin sellaisen ilmiön, kun olet katsonut omaa videota 10 min, niin yrjö meinaa lentää. Joten täytyy tuohon editointiin vähän kerätä vielä voimia.
-
Joops,,,, omatvanhat videot on lentäny roskakoriin jo aikoja sitte, lukuunottamatta omista lapsista otettuja ja ralliajan incareja.
Amatööri on vaan amatööri ;D
-
Vuosi 1987, Leningrad ja Olginon leirintäalue. Miliisi päivysti yötä päivää omassa kojussaan vaunurivistön päässä, mutta ei tuonut juurikaan turvaa. Saattoi jopa lampsia iltayöstä omin lupineen suoraan vaunuun ja ryhtyä vaatimaan rahaa.
Ja käytiinpä alueen reunalla pieni öinen tulitaistelukin. Rahanvaihtomafia ja miiliisi tappelivat reviiristä.
-
Minulla on VHS:t ja 8 milliset kopioitu tallentavan DVD:n kovalevylle mistä poltettu rompuiksi ,omaan käyttöön vaan.
-
Miksihän mulle tulee tunne ettei otsikko vastaa keskustelua, mielenkiinnolla odottelin hyviä vanhoja tarinoita,,,hmm.
Otsikon mukaista matkailua on tainnut olla sen verran vähän, että siitä ei ole monia kertojia. Sillä reitillä oli jonkun verran omia ongelmiaan "hidastamassa matkan tekoa".
-
Joo, eipä mekään "ehditty" tuonne Iä-Eurooppaan tuolloin, vaikka matkusteltiin kyllä, eikä pelkästään helpoimman kautta.
Marraskuusta 1996 tammikuun puoliväliin 1997 tehtiin junamatka Siperian kautta Kiinaan ja Kiinaa sitten ympäriinsä junaillen, sekä Chengdusta lentäen Tiibetiin. Kiina oli tuolloin juuri avautunut yksityismatkailulle, mutta niin outoa se oli, että kun matkatoimiston kautta yritimme saada junalippuja Siperianjunaan, väittivät meille ettemme voi tehdä matkaa Kiinassa ilman oppaita sun muita tykötarpeita, mitkä olisivat tehneet matkabudjetista enemmän kuin kymmenkertaisen omaan laskelmaamma, mikä perustui Helsingin Sanomien juttuun aiheesta.
No, lopulta uskoivat, ehkä jonkun viikon päästä, että voimme tehdä matkan omin päin, mutta koko matkaa varten piti tehdä tarkka päiväkohtainen matkasuunnitelma. Sitä ilman ei viisumia saanut, mutta eipä tuon noudattamista kukaan valvonut, eikä sitä kyllä toteuttamaankaan ehtinyt, sen verran kimutanttia oli Kiinan sisällä junalippujen saanti ja muu eläminen. Englantia ei puhunut käytännössä kukaan eikä edes rautatieasemilla ollut tietokoneita. Niinpä jos asemalta a olivat liput loppu, piti itse juosta läpi asemat b ja c kysymässä olisiko heillä ehkä lippuja.
Ja asemalla yhdestä jonosta sai lippuja pohjoiseen, yhdestä etelään, toisesta täksi päiväksi, kolmannesta huomiseksi jne. Ja tekstit, mistä asian olisi pitänyt selvitä, olivat tietenkin kiinaksi. Siinä joskus meni tunti jos toinenkin jonoleikkiä leikkiessä.
Ja ihmisillä oli hauskaa kun kyselimme puhuuko joku englantia...silloin ympärillemme kerääntyi rinki ihmisiä, jotka uteliana seurasivat mitä nuo muukalaiset oikein meinaavat. Joskus löytyi tällä systeemillä joku, joka puhui englantia, joskus joku saksaa. Näitä käytimme avuksemme ja pyysimme heitä kirjoittamaan meille lapuille tärkeitä sanoja kiinaksi ja sitten tilanteen tullen näytimme näitä sanoja, toivon mukaan oikeissa paikoissa.
Tiibet oli myös juuri avautunut mutta vain hetkeksi yksityismatkailjoil le. Lento lähes neljään tuhanteen metriin toisin aiheutti vuoristotaudin oireita siinä määrin, että emme jaksaneet retkeillä Tiibetissä niin paljon kuin olisimme halunneet. Vuokrasimme kyllä fillarit ja tutkimme niillä Lhasan lähialueita. Se oli kokemus, jota ei oikein sanoilla voi kuvailla. Korkea kuulas ilma ja eksoottinen kulttuuri....jotain niin ihmeellistä...
Etelä-Kiinaan Hainanin saarelle, mikä silloin oli viidakkoa, juutuimme ylimääräiseksi viikoksi. Jostain meille silloin käsittämättömästä syystä juna-ja lentolippuja mantereelle ja pohjoiseen myytiin vain kiinalaisille, eikä kellekään länsimaalaiselle. Syy selvisi vasta kotona Suomessa: Pekingissä oli ollut ne kuuluisat opiskleijamellakat eikä sinne ilmeisesti haluttu asiaa todistamaan yhtään enempää länsimaisia.
Tämä aiheutti meille haastavan sotkun, sillä menetimme Siperian paluujunamme ja myös Neuvostoliiton viisumi meni vanhaksi. Onni oli kuitenkin sen verran myötä, että N-L konsulaatti viimeisenä päivänä ennen heikäläisten uudenvuoden lomaansa myönsi meille uuden viisumin vanhoilla valokuvillamma..nii stä pyyhittiin vain leimat pois ja homma valmis. JUnalipun vaihtokin onnistui samaan hintaan mutta vain Moskovaan saakka, ja Moskovassa vietimme lopulta vuorokauden "lainsuojattomina": olimme siellä ilman etukäteen varattua majoitusta, mikä oli tilanne, mihin silloin matkailija ei voinut päätyä. Monet päät pyörivät kun ihmettelivät mitä meidän kanssamme tehdään, ja rahatkin olivat liian lopuillaan sillä Moskova-Helsinki väli oli suhteettoman kallis ja senhän olimme siis kertaalleen jo maksaneet. Hannun Mikki-aiheinen kollegepaita oli kuitenkin kovaa valuuttaa ja saimme masettua ylimäärisen hotelliyön ja sen tuplamaksun junaan.
Ai niin, sen verran Kiinasta oli viisumin saadaksen pakko ottaa valtion palveluita että kolme hotelliyötä Pekingissä (kalliissa hotellissa)ja taksinkuljettaja hakemaan juna-asemalta piti maksaa jokaisen.
Mieletön reissu oli kaiken kaikkineen ja näimme sen Kiinan mitä enää ei ole. Tiibetin tuhoaminen oli valitettavasti jo aloitettu, ja Lhasassakin oli kiinalais-kaupunginosa, mutta nettikuvien perusteella se oli kuitenkin ihan eri kaupunki silloin kuin nyt. Eikä aika tässä ole tehnyt asialle hyvää.
Kesällä 1988 olikin vuorossa eka auto-telttamatka Euuroopassa, silloin mukana oli jo 8kk ikäinen vauva ja kohdemaa oli Ranska.
t.Kaarina
-
Me kun lähdimme ensimmäiselle vaunureissulle , saimme apua talossamme asuvilta Pölläsiltä. he olivat kiertäneet Lada + vaunu yhdistelmällä vuosia. Paikkojen löytäminen oli karttojen ja kirjojen varassa.
Maitten rajoilla piti vaihtaa rahaa kun joihinkin ei saanut etukäteen valuuttaa. Budan alueella oli vajaa kymmenen (noin) vaunukuntaa suomalaisia , mitä ei ole tarvinnut kokea sen jälkeen.
Tie esim Jugoslavian Mariborista Unkariin ollut kuin nykyajatuksella kärrypolku. Seurasimme muka isoa tietä emmekä huomanneet että oli yksi ruostunut kyltti missä vierestä katsoen luki Budapest ja se oli pieni väylä eikä osunut heti silmiin.
Ihan mielenkiintoista oli silloin ja on nykyäänkin.
Traven kaijalta
(http://karavaanari.org/gallery/35_10_03_12_4_58_49.jpeg)
Torun leirintäalue
(http://karavaanari.org/gallery/35_10_03_12_5_00_24.jpeg)
Silesialta
(http://karavaanari.org/gallery/35_10_03_12_5_01_22.jpeg)
Nämä kuvat parilta eri reissulta, lisää on paperikuvina albumissa. Vaatii skannauksia kuten nämä aiemmin skannatut.
-
1986 kävimme ystäväperheen kanssa meidän Nallella Jugoslaviassa.
Mitään hankalaa ei reissulla sattunut, mutta jos kaikista tapahtumista kirjoittaisin, tulisi siitä liki romaani, alkaen chateaubriand tilaamisesta Pomeranialla, chateaubriand oli Puolalaisen käsityksen mukaan leivitetty leike öljyssä lämmitetyn ja maksapasteijalla sivellyn voileivän päällä.
Puolaan tulo ja tullauskin oli oma tarinansa, koska he olettivat Nallen olevan linja-auto, lopputulemana kävelimme aseman päällikön johdattamana tullirakennuksen läpi kulkien mm. keittiön kautta.
Rajoilla tunsi todella olevansa ulkomailla. Tšekkoslovakian ja Unkarin rajalla viivähti neljä tuntia, vaikka muita ei ollutkaan rajaa ylittämässä jne.
Niin vain tuli reissu tehtyä, kun etukäteen oli kaikki tiedot haettu eri maiden lähetystöstä ja ostettu etukäteen Unkariin dieselkupongit
Kuvat Krakovasta silloin ennen ja hiukan myöhemmin
(http://karavaanari.org/kuvat/1458907792.jpg)
1986
(http://karavaanari.org/kuvat/1458907810.jpg)
2014
-
Aika ajankohtainen pala historiaa. Itse muurista haettuna.
(https://karavaanari.org/kuvat/1573375402.jpg)