Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Matkailuautot => Aiheen aloitti: velnum - 2.09.2015 kello on 11:04
-
:D Vaihdelaatikon painelaakerin irroitus , no eipä ollut kummonen työ näköjään . Metallilenkki pitää tuon kehikon paikallaan johon laakeri asettuu
Korjaamo kirjassa lukee että tarvitsee liukuvasaran ja adapterin irroitukseen . Tarkoitetaan näköjään ohjainholkkia joka on integroitu lootaan kiinni.
Mites tarvitseeko tuota vaihtaa loota avattaessa. 8)
-
Tarkoitatko että vaihtaa painelaakerin ohjainputken...?
Tietääkseni näissä ei ole mitään erityistä tuohon ohjainputkeen liittyvää ongelmaa.
Joskushan painelaakeri takertelee ohjainputkessaan jos se on ruostunut tai pääsee
hiekanmurusia kiilaamaan putken ja laakerin väliin. Muistaakseni itse rasvasin putken
vesivaseliinilla aivan kuin voitelin paininmekanismin. Tiedän kyllä että siihen
liittyy riski hiekanmurujen tarttumisesta putkeen. Uudessa painelaakerissa oli
lujitemuovinen runko ja liukuosa eli voitelua se ei kaivanne niinkään, korroosiosuojaksi
tuon osittain ajattelin. Siinä mielessä öljyäminen olisi ehkä ollut parempi ratkaisu.
Itse uusin painelaakerin, silmälaakerin, levyn ja paineasetelmankin. Kyllä niissä
kaikissa jotain huomauttamista oli mutta paineasetelman osalta päämotivaatio tuli siitä
työstä mikä noihin käsiksi pääsemiseen tarvitaan. Lisäksi mulla oli startin hammaskehässä
jo merkittävää kulumaa joten käänsin sen ympäri ja kiersin vielä neljänneskierroksen .
Sehän oli viistämätön joten se ei muuta tarvinnutkaan.
Ainahan remonteissa tulee kohtia joissa on päätettävä mitä osia uusii muista
syistä kuin senhetkisen pakon takia. Et kertonut muutenkaan mikä oli syynä vaihteiston
irrotukseen. Tai onko tuo vaan vaihto-osa vastaisen varalle?
Mutta sitten on koko joukko tarkistuksia ja toimenpiteitä joita on viisasta tehdä kun
vaihteisto on irti ja on mahdollisuus. Pieninkin merkki vaihteistoöljyn pääsystä kytkinakselin
tunneliin on syytä ottaa vakavasti. Silläkin uhalla että stefan vaihto tarkoittaa
vaihteiston melko täydellistä purkamista.
Näitä vaihteistoja, vaikka löytäisi vähänajetunkin, ei milloinkaan pidä
laittaa autoon tutkimatta mikä on tilanne päätykopan alla. Päätylaakereitten tilanne
on syytä tutkia, ensiöpuolella erityisesti laakeripesän mittatarkkuus ja lukitusosien
kunto on kriittisiä.
Jos aikoo jättää viitosen kytkentäosat paikoilleen ja on vaara että joku
vielä ajaa sillä viitosella niin lukitusholkin ja kytkentäkeskiön urien kunto täytyy
olla hyvä. Sanoisin että nuo on syytä uusia jos autoon jättää. Itse en jättänyt vaikka
uudet ostinkin. Osia tilatessani en vielä ymmärtänyt mitä viitosella ajamisesta seuraa
mutta oli vielä eräs lisäsyykin.
Tuo kytkentäholkin pidäkesysteemi kuulilla ja jousilla on sellainen
"maailmanlopun" ratkaisu että sitä ei pidä vaihteistoonsa laittaa millään ehdolla. Pakilla
kuulien paikoillaanpysymine n on siirtohaarukan ja siirtomekanismin tarkkuuden armoilla
ja tämä vaihteisto on kyllä muuten tehty toimimaan väljälläkin mekanismilla mutta viitosen
kytkentälaite on sitten sitäkin pahempi poikkeus. Pakilla kuulat helposti karkaavat ja
saattavat joutua rattaitten väliin. Vähintään kuitenkin ulostyöntyneet jouset kiilaavat
pakin jumiin. Alkusyy on kuitenkin syntynyt jo viitosella ajamisesta kun kuluneet kytkentaurat
työntävät vaihdetta pois päältä ja kuluttavat siirtohaarukan.
Kaiken kaikkiaan sanoisin että noiden kuulien tilalle on syytä sorvata
olakkeelliset painimet jotka eivät voi milloinkaan karata irti synkronoinnin esiohjauspaloista.
Sillä voittaa edes sen että vaihteiston tuho ei kohtaa niin äkisti etteikö voisi kotiin ajaa
toisesta kinkeripiiristä.
Kuvasta ei saa ihan selvää, onko tuossa kytkinakselin päässä kaikki kunnossa?
-
Kiitos, Mjerica Thumb.Jälleen tuli todella hyvää asiantuntevaa tietoa. Vaihdelaatikko on todellakin avattava ,koska kun laskin öljyt pois oli takinmaisessa öljyropussa yllärii 3mm nokare teräspala ja metallihilettä, täytynee selvittää mistä ovat lähtösin.
Posken olen avannut laitan sarjan kuvia tulemaan ja videoin nyt kaikki avaus työvaiheet.
Täytynee kai ladata ne youtube. Ei kai tänne forumille voi ladata videota . Jos voi , voisiko joku neuvoa miten?
Siis vaihdelaatikko on tyyppi mikä on tansattu lootan kylkeen : 2HE54 018424 / 9502206710 2-1 fiat ducato 91/ . 2L pensa 5 vaihteinen
Loota on ymmärtääkseni samanlainen näöltään ja toiminnaltaa kuin Td2.5 ja D 2.5 Eroavuudet tulee välitysrattaista.
No niin posken purkukuvat , lähtö tilanne. Kun purkaminen edistyy lisään kuvia.
5 vaihteen synkronointi on näköjään tässä mallissa kuulatyypinen.
yst ter. velimatti :)
-
Tietääkseni näissä ei ole mitään erityistä tuohon ohjainputkeen liittyvää ongelmaa.
Joskushan painelaakeri takertelee ohjainputkessaan jos se on ruostunut tai pääsee
hiekanmurusia kiilaamaan putken ja laakerin väliin.
Ja kun systeemi sitten lämpenee, niin paketti on kuin yhtä puuta, ei kytkin tahdo liikkua minnekään! Painelaakeri jossa sielu on nailonia, on teräksistä dekadia parempi.
-
Vaelon kytkinasetelmapaket tia suosittelevat. Olen kuullut samaa että silikoninen painelaakerikehto on hyvä .Käytännössä livenä en ole nähnyt. Täytyy googlettaa että hahmottaa minkälainen osa siitä on käytännössä silikooninen . Varmasti vie osan turhista äänistä pois ja toimii varmemmin.
Jos jollain on kuva kyseisestä hässäkästä niin voisiko laittaa kuvan näkyville. Thumb
-
oli takimaisessa öljyropussa ylläri. 3mm nokare teräs pala ja metalli hilettä täytynee selvittää mistä on lähtösin
- Näitä nokareita tuntuu Ducatojen vaihteista löytyvän, mulle on tullut erinäisiä huolestuneita
yhteydenottoja aiheesta sitten remonttikuvien julkitulon. Aina niitä ei pysty tunnistamaan,
toisinaan pystyy ja e.m. viitosen kytkentälaitteen kuulat taitaa olla se yleisin löydös.
Sullakin tuo nokare lienee jostain aiemmasta vauriosta joka on korjattu päätykotelon kautta.
(eli vaihteistoon on jäänyt metallia/jätettä jota ei ole saatu pois)
Tätä lukiessasi olet kai jo avannut kuoret ja löytänyt niiden rajapinnan taskusta osien
"keräilymagneetin". Olisi ihme jos siitä ei löytyisi enempää metallijätettä. Mutta siitä tuskin
tarvitsee olla huolissaan. Tärkeintä että nuo (useat) magneetit ovat poimineet irto-osat pois
kuleksimasta.
- Vertaapa sitä nokaretta viitosen toisiorattaan kytkentähampaisiin. Tamgearsilta kerrottiin
että niitä on joskus murtunut. Murtumia tutkittaessa on päädytty siihen että niitten metallissa
(valmistusmenetelmäs sä?) on jotain omituista, ovat hauraampia kuin teräkseltä odottaisi.
Eräs asia joka kertoo että jotain on jossain vaiheessa uusittu on siirtohaarukan pitkänomainen
kiinnitysreikä. Jos sellainen oli niin todennäköisesti on muutakin uusittu ja silloin
metallipalasten alkulähdettä tuskin enään löytyy.
- Tuolla takimmaisella öljyropulla tarkoittanet vetopyörästön kotelossa olevaa. Koska se nokare
oli päässyt sinne asti, ohi magneettien, se ehkä tarkoittaa että olet ottamassa auki myös
vetopyörästön. Jos niin, yritä ennen sen avaamista tunnustella onko sen laakeroinnissa välystä.
Jos sitä ei tunnu niin säätölevysarjaa ei tarvitse tilata. Jos saat (mahdollisen) aksiaalivälyksen
mitattua niin tiedät jo etukäteen minkä verran tarvitset "täytettä". Huulitiivisteethän toki
uusitaan jos kotelo avataan.
Hieman kysymyksiä:
- Viitosen toisiorattaan sisäholkki näyttää kuvassa vaihtaneen väriä toisesta päästään. Aivan
kuin olisi käynyt kuumana. Onko se oikeastikin tuollainen?
- Laakereitten lukituslevyssä näyttäisi olevan ensiörattaan lukkorengasta vasten jonkinlainen
jälki. Mutta onko siinä todellisuudessa kulumaa? Sitä ei kuvasta erota.
- Voisitko ottaa talteen välityssuhdetiedot 4. ja 5. vaihteilta. Siis hammasluvut kyseisiltä
vaihteilta ja vetopyörästöstä. Ne varmaan kiinnostavat monia.
Tuo videointi on ihan mielenkiintoinen lisä, ja tietysti nykyaikaa, mutta arvokkaimpana pitäisin
silti tarkkoja lähikuvia harkituista kohteista.
-
Voi hitsi ,kiitos taas tiedosta Mjerica . Ja hyvä kun saa tarkkaa tietoa ja huomioitavia asioita . Thumb
Hyvät foorumilaiset ,niin kun kuvasta näkyy on 5 rattaan laakeriholkki joutunut kovan kuumuuden ja rasituksen kouriin .
Voidaan vain pohtia rasituksen merkitystä . Todennäkösesti holkin väri uutena on tumma.
1 Öljy ropussa (edestäpäin katsotuna) näkyy selvää saalista. Metalliteräshilettä veikkailisin ,hyvät herrat.
Sitten fakta tietoa mitä Mjerica tiedusteli
5 -Ensiöratas 43 hampainen ja (akselissa 25) ja 5- toisioratas 33 hampainen ja ( akselissa 25 )
Ei näkyisi paloja puuttuvan tarkastelun jälkeen.
5-vaihteen pienen hammaspyörän ja kuulalaakerin välissä olevass päittäislevyssä on selvät kulumisurat havaittavissa
Todennäköisesti syvemmälle purkamisessa kun edetään löydetään ,alkuperäinenvaurio lähde josta metalli pala ja hilettä
Kommenteja kiitos.
yst ter, velimatti ^-^
-
Minulle yksi laatikoita purkanut ja kasannut (juurikin Fiat ja Citroen) kertoi että syy 5-vaihteen nopeahkoon vikaantumiseen asuntoautoissa (ja myös pakettiversioissa) johtuu siitä että kun vitonen on "rakennettu" ja lisätty normilaatikon "ulkopuolelle" ja akselien (pää- ja sivuakselien) PÄIHIN EI ole lisätty laakereita niin jokainen voi kuvitella millaisia vääntövoimia aiheuttaa viistotut hammaspyörät kovassa vedossa. Eli laatikon akselit pyrkivät kovassa rääkissä tavallaan erilleen toisistaan kun ei ole akselien päissä laakereita pitämässä niitä linjassa ja siksi viitosen päässä tapahtuu mitä tapahtuu. Uskon Mjerican lausuntoon että öljymäärällä ja se mitä nopeutta 5-vaihteella ajetaan ei ole mitään merkitystä vikaantumisen kanssa.
-
Se on selvä laatikon suunnittelu on susi jo alkuaan. Todennäköisesti loota on suunniteltu alunperin 4 loviseksi ja jälkikäteen tehty muutoksia 5 vaihteen lisäyksen suhteen .Näinollen 5 vaihteen aiheuttamaa rasitusta ei ole pystytty huomioimaa ja laskemaan täysin ja poisulkemaan . :(
ja todennäkösesti ducaton laatikoista eniten korjattu malli.
-
Uskon Mjerican lausuntoon että öljymäärällä ja se mitä nopeutta 5-vaihteella ajetaan ei ole mitään merkitystä vikaantumisen kanssa.
Ei se ole mikään uskon asia, vaan pelkkää matematiikkaa... Olet siis väärässä.
-
Lähemmin kiinostaisi mikä on TD mallisen 5 ensiö ja toisio vaihderattaiden hampaiden määrä. Olisi mielen kiintoista verrata pensa lootaan eroja.
Ja onko molemmissa lootissa käytetty samaa pääakselia ja sivuakselia
-
Lähemmin kiinostaisi mikä on TD mallisen 5 ensiö ja toisio vaihderattaiden hampaiden määrä. Olisi mielen kiintoista verrata pensa lootaan eroja.
Ja onko molemmissa lootissa käytetty samaa pääakselia ja sivuakselia
Ensiö 1=11 hammasta , ensiö4=32 hammasta.Arvelempa samat määrät löytyvän bensankin laatikosta.Toisioak selin hampaiden on oltava yhteneväiset,muutenhan akseliväliä pitäisi rukata. Viitosen välitys voi vaihdella,sillä siinä on irtopyörät,muut vaihteet määräytyy ensiöakselin mukaan.Perän välityksessä sitten voi olla niitä eroja .
Ei minun silmään näytä tuo viitosenholkki kuumuudesta kärsineen.Siitä lienee kulunut vain totutusajokerros pois, samanlaista pinnoitetta käytetään esimerkiksi männässä.Holkin päässä tosin näyttäsi olevan leikkaumaa.
Pyöräytäpä tuo vitosen kytkentäholkki toisinpäin, ja sitten kuvaan, niin nähdähän kytkentähammastukse n kunto.
-
Vähän lisää tarkuus kuvia.
Sivu ja pääakselin kuluneisuuden tarkastelu, poorit näyttäisi olevan suht hyvässä hapessa vielä.
Laakeri holkki kuvattu toisesta päästä. näyttäisi olevan suhteelisen siisti sisältä ja ulkoa.
toistepäin kuvattuna (ylempänä kuvassa) näkee kitkan ja kuumuden rasituksia ^-^
5- ratas sisältä kitka kuumuus jättänyt jäljen.
Keskustelua kaipailisin, lähemmin käytännön tiedon jakamista ja hyväksi havaittuja huomioitavia asioita
foorumilaisille.
yst.ter velimatti. :)
-
Lisä kuvat .
Vaihteen siirtoakseli
Siirto haarukka ,onko mahdollisesti uudenpaa mallia ?
Lainattu: Mjerica kirjoittaa
Eräs asia joka kertoo että jotain on jossain vaiheessa uusittu on siirtohaarukan pitkänomainen kiinnitysreikä.
Mites tämän päivän tilanne on laakereiden saatavuuden suhteen . Kuitenkin kun porukat ovat tehneet loota remonteja
84-93 ducaton
-
Hyvältä näyttää,muuta kaipaisin kuvaa kytkentäholkin hammastuksesta.Kyse inen holkki on kuvassa(016) vasemmalla,se ulompi.
Lisäksi mittaisitko montako milliä on ensiöakselin ulkokehä koholla laatikon päätyyn verrattuna. Tuossa kuvassahan ensiöakseli nojaa lattiaan(siis se silmälaakeriin menevä pää),siksi ulkokehä on selvästi koholla .Sekä montako milliä on tuo kytkentähaarukan reiän pitkänomaisuus,ristimitta.?
Lisään tähän nelosvaihteen toisioakselin hammasluvun=31, ja ensiö oli siis 32. Elikkäs nelosvaihde on lähes suora( kampiakseli pyörii samaa nopeutta kuin kardaani) .Tässä tapauksessa tosin toisioakseli/ pieni vetopyörä.
-
Moi , Loota on kelkan päällä jossa on reikä josta kytkinakseli menee ulos . Elikä ei lepää sen varassa asia huomioitu.
Kyselit kuva 016 vasemman kuulasynkronilaitee n sisähapaiden määrää / 30
Käytännössä laakereiden pidätinlevy on poistettu ja olen vetännyt ja pyöritellyt akselia / rattaita sen jälkeen kokeillut sivuttais klappia , speksit eivät pidä enää kutiaan.
Lähtö tilanne oli mauserilla mitattuna heti pidätin levyn poiston jälkeen oli 0.07 pintaa
Mutta viitearvot ovat max -etäisyys vaihteiston pinnasta on 0.05mm ymmätääkseni.
Hyvä juttu kuitenkin kun tuli lisää tietoa noista sisimäisistä rattaista, voi vähän vertailla kun purkaminen edistyy .
Huomasin että toisio akselin päätylaakeri on skf 445924c . Mitäs yleensä on alunperin käytetty. Lähemmin metsästän onko loota päivitetty joskus.
-
Kuva kiinnostaisi saada siitä kytkentäholkin sisäpinnasta ,ei hammasluvusta.( siis kuva 016) Kato,kuule - kaikki vitosen siirtämä voima siirtyy kyseisen holkin sisäkehällä olevien boorien kautta akselille.Viitosen hammaspyörän synkokartion vieressä oleva hammastus on parina tälle kyseiselle hammastukselle.
Laita kuva jossa synkrorengas on omalla paikallaan hammaspyörän päällä,siitä näkee synkrorenkaan kuluneisuuden.Pelkk ä kuva irrallaan olevasta renkaasta ei kerro mitään kunnosta.
Se ensiöakseli olisikin pitänyt olla lattiaa vasten, kuten aikaisemmin esitin. Tätä kyseistä tietoa olisin soveltanut toiseen tällä palstalla olevaan laatikkoprobleemaan,nimittäin siihen riittääkö kyseisen akselin" vapaa liike" siihen ,että laakerin ulkokehä kovertaa 4,5mm vahvan pidikelevyn lävitse.
-
Se ensiöakseli olisikin pitänyt olla lattiaa vasten, kuten aikaisemmin esitin. Tätä kyseistä tietoa olisin soveltanut toiseen tällä palstalla olevaan laatikkoprobleemaan,nimittäin siihen riittääkö kyseisen akselin" vapaa liike" siihen ,että laakerin ulkokehä kovertaa 4,5mm vahvan pidikelevyn lävitse.
- Tarkoittanet että ennen kuin nelosratas tapaa kotelon pohjan. ? Senhän saisi vieläkin
kokeiltua jos laatikkoa ei ole purettu enempää. Itseäkin mietityttää sama asia.....
Hätäinen päivitys kesken viikonlopun rientojen.
Tässä "raakatekstinä" otteita muistiinpanoistani remontin ajalta,
vaihteensiirtäjien kokoonpanojärjestys . Eli purkaessa lopusta alkuun.
Mutta suhtaudu kursorisesti, tähän on voinut jäädä virheitä.
1. 1/2 -linjan siirtäjä (Haarukan ruuvi oltava auki)
2. 3/4- linjan siirtäjä (Haarukan ruuvi oltava auki)
3. Pakin ratas & akseli paikalleen.
4. Pakin/viitosen siirtäjä paikalleen. Muista painintappi&jousi
Sekalaista:
Pakki-toisioratas ura alaspäin.
Helposti karkaavia osia/jousia:
Synkronointilaittee n kuulat/jouset. Itse kokosin saavin pohjalla
kun arvelin että karkaavat käsistä.
Vaihteensiirtäjien keskinäislukituksen tapit:
- 3/4 -linjan akselin pikkutappi pysyy sisällä aika hyvin, ehkä
hieman rasvattuna vielä huolettomampi.
- Runko-osan tapeille tein pahvista poiminta/asennuskourun joka justiin mahtuu
siirtoakselin poraukseen. Siitä ei tapit mahdu enään putoamaan vetopyörästökoteloo n.
- Pakin/viitosen painintappi&jousi myös hieman varottava.
Olikohan tässä tämän vaihteiston yllättävimmät, laita muistiin jos huomaat jotain
mikä auttaisi seuraavaa vaihteiston avaajaa. Nämä pitäisi viimeistellä kunnollisiksi
ohjeiksi.....
-
Mjerica tuli taas painavaa kirjoitusta , vetää hiljaiseksi tossa on niin paljon ajateltavaa. ^-^
Kuvasarja .toisio akselin mekaniikasta. pp-96 tiedusteluun
5 ratas synkronrenkaan kanssa ja holkilla
5 vaihteen synkronisointi kuulalaakerityypine n , saa muuten olla todella tarkkana noiden kuulien ja jousen suhteen ^-^
Niinku Mjerica kirjoittaa ,uskon myös vahvasti että vikaantuminen väljistyessään aiheuttavat helposti
Alimmaisessa kuvassa 0017. nähtävänä 5 nopeuden hammaspyörässä tunnistusura, voisi melkeen veikata että ratas on päivitetty joskus uudenmalliseen.
-
Ensiöakselin kytkinkopan puoleinen pää laitettu nojaamaan asenuskärryn pintaa vasten . Tuloksena saatu kuinkapaljon akseli on mahdollista tulla ulos vaihteistokopaan päin.
Tulos mitattu vaihteistokopan rajapinnasta ,ensiöakselin silmälaakerin laakerikehältä.
Tässä mittauksessa kyllä nähdään tulos, kun ihmetelään porautumista laakeri varmuuslevyyn . ^-^ pp-96 tiedusteluun
Laakeri pinnan maximi 0,05 vaihteiston rajapinnasta saa olla . Näin olen ymmärtännyt. Thumb
HUOM:!!! Tällaista kokeilua en suosittele tekemään jos ei ole valmis avaamaan koko vaihdelaatikkoa
Koska ei voi varmuudella pois sulkea sitä että kaikki asettuvat takaisin asianmukaisesti. !!!
yst,ter velimatti.
-
Kiitos tiedosta,reipas 5mm näyttäisi olevan mahdollista tulla. Mutta ,mutta siinä voi olla eräs asia jota ei ehkä ole huomioitu.Oliko toisioakseli laakereineen alhaalla ,toisinsanoen siinä korkeudessa mihin pidikelevy sen määräisi.? Tämä siksi ,että ensiöakseli voi törmätä jo pienemmällä ulostulolla toisioakselin hammaspyöriin tai laakerikehään, ja nyt kun yhteinen pidikelevy on poissa niin akselit laakereineen tuli nippuna ulos.
-
Nousee samalla näköjään myös ylös molemmat puolet yhtäaikaa ,tässä tapaukessa kun ei ole laakereiden pidätin levyä estämässä.
-
Jeps, synkrorengas näyttää hyvältä,vielä on varaa kulua. Kytkentähammastuski n hyvältä näyttää,mutta sen holkin hammastus vielä näkemäti.
Sitten vastausta tähän lainaukseen."Laakeri pinnan maximi 0,05 vaihteiston rajapinnasta saa olla . Näin olen ymmärtännyt."
Mielestäni se on niin: 0,05mm alle tasopinnan maksimi tai 0,02 yli tasopinnan.Tuolle välille ,niin ok ,ja ilman mitään akseleita.
Thumb
-
:) .Täytynee kysellä tohon tarkennusta noita lahden Ducato loota miehiltä.
-
Lainaus @JPVäisänen
"Minulle yksi laatikoita purkanut ja kasannut (juurikin Fiat ja Citroen) kertoi että
syy 5-vaihteen nopeahkoon vikaantumiseen asuntoautoissa (ja myös pakettiversioissa)
johtuu siitä että kun vitonen on "rakennettu" ja lisätty normilaatikon "ulkopuolelle"
ja akselien (pää- ja sivuakselien) PÄIHIN EI ole lisätty laakereita niin jokainen
voi kuvitella millaisia vääntövoimia aiheuttaa viistotut hammaspyörät kovassa vedossa."
Juuri tätä rataa menee omakin päätelmäni viitosen laakeroinnin vikaantumisen perussyystä.
Kokonaisuutena se on tapahtumien sarja jota hahmotin yksityiskohtaisemmi n säikeessä:
<http://karavaanari.org/index.php/topic,14736.0.html>
Peugeot 1988 J5 vaihteistopulma, Vastaus #11
"Uskon Mjerican lausuntoon että öljymäärällä ja se mitä nopeutta 5-vaihteella ajetaan ei
ole mitään merkitystä vikaantumisen kanssa."
- Tarkennan tätä hieman. Eli siis Ducato I-sarjan viisivaihteisilla ei vikaantuminen johdu
mistään viitosen voiteluongelmasta eikä siihen liittyvästä suunnittelun laiminlyönnistä.
Päinvastoin, laatikon kuoren sisäpinnassa, vaihteensiirtoaksel in sisäänmenokohdasta aina
kotelon päätyyn kulkee öljynkeräyshylly joka johtaa rattaitten heittämän öljyn aukon kautta
suoraan viitosen rattaitten päälle. <http://karavaanari.org/index.php/topic,11720.0.html>
(Vastaus #3 kuva). Se myös toimii, sen tulin osoittaneeksi puolitahattomasti eräässä kokeessa
jossa vaihteisto pyöri muutaman sekunnin tyhjäkäyntikierroks illa.
- Tietenkin melkein mikä tahansa vaihteisto voi vuotaa öljynsä ulos, myös tämä. Se olisi ainut
peruste ylitäyttää vaihteistoa, siis vuodon varalta. Mutta se peruste pätisi mihin tahansa
vaihteistoon. Viime kesän remontin jälkeen olen tullut tietämään että näissä öljytikulla
varustetuissa vaihteistoissa vajaantuminen on harvinaisempaa kuin vaikkapa Ducaton seuraavissa
versioissa ja lisäksi koskee useimmin yrityksien pakettiautoja. Matkailualustat vaikuttavat
olevan paremman silmälläpidon alaisia.
- Viitosvaihteella ajon nopeudella on kyllä merkitystä mutta aivan päinvastoin kuin tällä
foorumilla on usein esitetty. Tasaisella nopeudella tasamaalla ajettaessa ilmanvastus on jo
hyvin pienillä nopeuksilla merkittävin kulkuvastus. Matkailuauton korkealla tasaperällä
(ilmanvastus syntyy jättövirtauksessa) yli 60km/h nopeudella vastus on melkein pelkkää
ilmanvastusta ja kasvaa nopeuden neliössä. Vääntömomentti kasvaa nopeasti ja siksi on niin
tuhoisaa vaihteistolle jos viitosella koetetaan ajaa nopeasti. Vaikkapa siksi kun
kuvitellaan voitelun siitä paranevan tai mistä syystä tahansa. Vaihteisto ei sitä syytä
tiedä eikä siitä välitä mutta vääntömomentti viitosella on sille myrkkyä. Siis viitosella
mieluummin hitaasti kuin nopeasti, mieluummin bensakoneella kuin turbodieselillä. Kaikkein
mieluimmin ei ollenkaan.
"Ei se ole mikään uskon asia, vaan pelkkää matematiikkaa... Olet siis väärässä."
- Mainiota, minäkin välttelen "uskonasioita"..... saanemme pian laskelmasi tarkasteltavaksi.
-
"Alimmaisessa kuvassa 0017. nähtävänä 5 nopeuden hammaspyörässä tunnistusura, voisi
melkeen veikata että ratas on päivitetty joskus uudenmalliseen."
- Sitä ei voi päätellä tuosta kumpaankaan suuntaan. Tuolla "Remonttikuvia Ducato voimansiirto"
vastaus #19 on vieras lisännyt otteen korjaamokäsikirjast a. Siinä näkyy maininta
"Muutos alkaen alustasta 287700". Tuo alustanumero on tullut jo joskus 80-luvulla.
"Siirto haarukka ,onko mahdollisesti uudenpaa mallia ?"
- Haarukka on vanhempaa mallia. En huomannut kysyä Tamgearsiltakaan milloin kiinnitysreikää
on muutettu.
"Mielestäni se on niin: 0,05mm alle tasopinnan maksimi tai 0,02 yli tasopinnan.Tuolle
välille ,niin ok ,ja ilman mitään akseleita."
"Täytynee kysellä tohon tarkennusta noita lahden Ducato loota miehiltä."
- Aivan oikein tuo on. Eli tehtaan suositus laakerikuoren aksiaalivälykselle 0:sta-0,05mm:iin
mutta saa puristaakin maks. 0.02mm. Siis lukituslevy paikallaan ollessaan saa puristaa.
Tämä ilmenee samaisesta korjaamokäsikirjan otteesta.
- Itse kiinnitän huomiota siihen että lukituslevy saa puristaa hieman mutta sitä ei edellytetä.
Tulkitsen asiaa niin että lukituslevylle riittää kun se pitää laakerin aksiaalisesti paikoillaan.
Sen sijaan sillä ei pyrittäisi lukitsemaan ulkokehää pyörimättömäksi. Näin ollen en huolestuisi
vaikka tuo 0,05mm tulisi hieman ylitetyksikin. Tärkeämpänä pitäisin sitä että laakeripesä on
ryhdissään(=ei soikeutta)
- Niin, palaan vielä.... oliko sulla kulumaa lukituslevyn laakerin vastaisessa reunassa?
-
- Tarkennan tätä hieman. Eli siis Ducato I-sarjan viisivaihteisilla ei vikaantuminen johdu
mistään viitosen voiteluongelmasta eikä siihen liittyvästä suunnittelun laiminlyönnistä.
Päinvastoin, laatikon kuoren sisäpinnassa, vaihteensiirtoaksel in sisäänmenokohdasta aina
kotelon päätyyn kulkee öljynkeräyshylly joka johtaa rattaitten heittämän öljyn aukon kautta
suoraan viitosen rattaitten päälle.
- Viitosvaihteella ajon nopeudella on kyllä merkitystä mutta aivan päinvastoin kuin tällä
foorumilla on usein esitetty. Tasaisella nopeudella tasamaalla ajettaessa ilmanvastus on jo
hyvin pienillä nopeuksilla merkittävin kulkuvastus. Matkailuauton korkealla tasaperällä
(ilmanvastus syntyy jättövirtauksessa) yli 60km/h nopeudella vastus on melkein pelkkää
ilmanvastusta ja kasvaa nopeuden neliössä. Vääntömomentti kasvaa nopeasti ja siksi on niin
tuhoisaa vaihteistolle jos viitosella koetetaan ajaa nopeasti. Vaikkapa siksi kun
kuvitellaan voitelun siitä paranevan tai mistä syystä tahansa. Vaihteisto ei sitä syytä
tiedä eikä siitä välitä mutta vääntömomentti viitosella on sille myrkkyä. Siis viitosella
mieluummin hitaasti kuin nopeasti, mieluummin bensakoneella kuin turbodieselillä. Kaikkein
mieluimmin ei ollenkaan.
:o Edellä esitetyn perusteella täytyy tulla siihen tulokseen, että vitosen vikaantumisprosessi on vuosikymmeniä ymmärretty väärin ja moni on vain hyvällä säkällä välttynyt korjaukselta, laatikon saatua vääränlaista 'hoitoa'! :o
-
Ensinäkin kiitos .pp-96 ja Mjerica ohjeesta , ainakin minua selkeytti miten toimia. ^-^
Lainaus:
"Mielestäni se on niin: 0,05mm alle tasopinnan maksimi tai 0,02 yli tasopinnan.Tuolle
välille ,niin ok ,ja ilman mitään akseleita."
:) Minulle ainakin on selvinnyt kun olen purkanut vaihteistoposken auki että rikkoutuminen johtuu huonosta laatikon suunnittelusta ja kovan rasituksen tuomasta väljistymisestä. Lopuksi joku pettää ja aiheutta valtavaa tuhoa.Voi vaan arvata minkälaista tuhoa se aiheuttaa kun vaihteistorattaat pyörii ajaessa valtavaa vauhtia ja sinne joutuu kovametallipala .
Niinkun Mjerica todennut, ihan okeasti ei se öljyn määräi
Ajaessani tolla bensa koneella olen pannut merkille selvästi lootan äänet. Elikä jos ajaa alle 80km/h vitosvaihteella kuulee selvästi kun vaihdelaatikko
joutuu koville. Ja jos ajaa liian kovaa vaihteisto rupeaa viheltämään. Optimaalinen 93-95km/h on vauhtina herkin ajaa eikä vaihteisto ei huuda . Voinhna olla väärässä
näin ainakin itsestäni tuntuu. Käytännössä vaihteisto tulee jossakin vaiheessa kuitenkin poikimaan, se on tullu aivan selväksi.
-
Juu ja koko ajan sulla on enempi massaa mukana kuin normi pakussa. Suhteuttaisin asiaa tältä kantilta katsottuna. Ajoneuvolla kun tuppaa ikää jo 24v.