Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Matkailuvaunut => Aiheen aloitti: reissaajamies79 - 5.03.2015 kello on 20:35
-
Voiko kosteusvahinkoisess a /homeisessa vaunussa oleilla ja yöpyä?
Kysymykseni on varmasti outo mutta tarkoitan lyhyitä aikoja viikonloppu reissuja 1-2 päivää kerralla?
Kiitos.
-
Enpä viitsis, mieluummin teltassa pihalla kuin haisevassa vaunussa.
-
Kyllähän toiset asuvat hometaloissakin
mutta itsellä on astma , joka ei tykkää homeesta
ei hajuista eikä pölyistä
ja jos on vaikka usein hengitystie tulehduksia
tai yskää niin en suosittele
mutta oliskos mahdollista korjata niitä homeita ?
-
Vaikuttaa varmaan asiaan miten paha tapaus? Monikin vanhemman vaunun omistaja tuota tietämättään tekee...
-
Voi! Voi yöpyä muttei suositeltavaa ainakaan lapsille pitempiä aikoja. Maailma on täynnä enemmän ja vähemmän kosteusvikaisia kulkineita ja mökkejä. Kyllä oma nenä ja silmät kertovat onko järkevää altistua . Jo ulkoilmakin joskus "tulvii" mikrobeja ja muitakin siitepölyjä joiden kanssa täytyy vaan elellä. Maalaisjärjellä mennään...
-
hoi hoi kosteus vika ja home on kaks eri asiaa. tuleeks jollekki astma kohtaus ku nukkuu puhtaassa teltassa ja tulee rankkasade mikä pyrkii sisälle?
on paljo kosteus vahinkoja mitkä ei viel oo homehtuneita !!!
-
Otsonointi !
-
Ompa tullut muutamia öitä vietettyä todella kosteassa kafissa, ei ongelmia.
-
Vaikuttaa varmaan asiaan miten paha tapaus? Monikin vanhemman vaunun omistaja tuota tietämättään tekee...
Juurikin näin ja tuo otsonointi vois olla hyvä suorittaa, minulla on otsonointilaite jos olet Tampereen lähettyvillä.
-
hoi hoi kosteus vika ja home on kaks eri asiaa. tuleeks jollekki astma kohtaus ku nukkuu puhtaassa teltassa ja tulee rankkasade mikä pyrkii sisälle?
on paljo kosteus vahinkoja mitkä ei viel oo homehtuneita !!!
Juurikin näin. Jos haju on kuvottava ja silmiä kirvelee ni ehkä sitte kantsii jättää yöpymättä.
-
Ihan vapaasti jollei ole mitään herkkyyksiä katsokaas kun se homeitiö kuuluu luontoon niinkuin happikin.
Nykyään jostain minusta tuntuu että homeitiöitä on ilmassa aiempaa enemmän. Jätetään esimerliksi käsittelemätön lankku katon alle raikkaaseen ulkoilmaan niin ei kauaa kestä kun siihen tulee pilkkuja.
Mulla toi mun LMC-vaunu on pehmennyt yhdestä nurkasta muttei kuitenkaan ole homeessa.Petivaatte et pysyvät raikkaina ja vaatteet hajuttomina kaapeissa.
Ikinä en ole pelännyt yöpyä siellä.
Onkohan tässä vähän sama hysteria kuin kissa-allergioissa.Kakarat jotka eivät ole kasvaneet eläinympäristöissä ovat muita herkempiä saamaan allergioita eläimistä.
Olemmehan me olleet aikoinaan luolaihmisiä ja epäilempä ettei siellä silloin ollut ilmalämpöpumppuja ja ionisaattoreita... :D
En kuitenkaan tarkoita että ehdoin tahdoin täytyy metästää itelleen märkä vaunu vaan painottaa ettei se pieni kosteus kuitenkaan ole kuolemantuomio vaunulle vaan pikemminkin haaste.
Ja onhan se selvää kun vaunut ja autot ovat rakenteeltaan sellaisia kuin ovat niin on vain ajan kysymys koska ongelmia rakenteisiin alkaa syntymään.
Tietty jatkuva tasainen lämpö auttaa säilyttämään vaunun kauemmin kuivana mutta kuka siihen pystyy????
Ja kosteusvaurioinen vaunu mataloittaa harrastukseen pariin pääsemistä matalalla hankintahinnallaan. .. Thumb
Rohkeasti vaan lomailemaan kosteammissakin vaunuissa kun ei aina ne "kuivissakaan" vaunuissa elelevät tiedä mikä pommi muhii vinyylitapetin alla!!!
t migel
-
Kuten tuossa hieman edempänä kirjoitettiin, kosteus rakenteessa ja homevaurio ovat kaksi eri asiaa.
Maalaisjärkeä kannattaa käyttää; maakellarilta tuoksuva asumus, olipa se sitten pyörien päällä tai ei, kuuluu varmasti vältettäviin oleskelupaikkoihin. Tuoksuton, vaikka jostain kulmasta kosteakin yösija, jossa silmät ei vuoda, eikä ääni käheydy, lienee yhtä turvallinen yöpymispaikka kuin rutikuivakin.
Kuten olemme usein mediasta kuulleet ja nähneet, asuntojen ja työpaikkojen hengitysilmaoireet eivät ole suoraviivaisesti selvitettävissä kosteusmittauksilla .
Mittarit voivat näyttää täysin kuivaa, mutta väki sairastuu. Samaan aikaan ihmisiä asuu puolikosteissa ikimökeissä ilman pienintäkään ongelmaa.
Monet alan huippuasiantuntijat ovat myöntäneet tiedon ja tutkimuksen puutteellisuuden nykytilanteessa. Eri homelaatujen eroja terveysvaikutusten suhteen ei tiedetä tarpeeksi.
PS. Ei otsonoinnilla poisteta homevikaa, ainoastaan peitetään sitä hetkeksi.
-
Vaunu toimii taukotilana mökillä joten siellä juodaan vain kahvit ja välillä yövytään...
-
Tappaako otsonointi homeitiöt? Aistittava haju varmaan lähtee joksikin aikaa.
Homeitiöisessä ilmassa oleskelu altistaa erilaisille sairauksille ennemmin tai myöhemmin.
Ikäviä ovat usein seurauksena kenties tulevat astma, erilaisiin allergioiden herkistyminen.
Ihan mekaaniseen homeen puhdistukseen (markiisikatos) olen käyttänyt Dr. Beckmannin Homeenpoistajaa
jota myydään mm. Tarjoustalossa spraypullossa n 5-7 euroa/plo. Sellainen riitti hyvin auton
markiisiin pesuun levityksen jälkeen pehmeällä pitkävarsiharjalla.
Syksyllä satoi ensilunta joka pyyhittiin pois mutta kelit eivät antaneet mahdollisuutta kuivata ja myöhemmin
tuo markiisi oli ohuessa homeessa. Yli vuoden pidin tuota autoa eikä sinä aikana hometta takaisin markiisiin
ilmestynyt (eikä muuallekaan).
-
Jos homeitiöitä haluaa välttää niinkaikenmoista retkeilyä tulee välttää. Kun se homeitiö liittyy siihen hengitettävään ilmaan niin se on siellä ja pysyy.
Sen nujertamiseksi eivät mitkään doctor mikä lie sprayt pysty.
Tietty jos lopettaa hengittämisen mut sitä päätöstä voi katua aikas nopsaan,,,.
Home on ja kuuluu luontoon,- ja siltä ei voi välttyä.Ugh! :D t migel
-
Tappaako otsonointi homeitiöt? Aistittava haju varmaan lähtee joksikin aikaa.
Homeitiöisessä ilmassa oleskelu altistaa erilaisille sairauksille ennemmin tai myöhemmin.
Ikäviä ovat usein seurauksena kenties tulevat astma, erilaisiin allergioiden herkistyminen.
Ihan mekaaniseen homeen puhdistukseen (markiisikatos) olen käyttänyt Dr. Beckmannin Homeenpoistajaa
jota myydään mm. Tarjoustalossa spraypullossa n 5-7 euroa/plo. Sellainen riitti hyvin auton
markiisiin pesuun levityksen jälkeen pehmeällä pitkävarsiharjalla.
Syksyllä satoi ensilunta joka pyyhittiin pois mutta kelit eivät antaneet mahdollisuutta kuivata ja myöhemmin
tuo markiisi oli ohuessa homeessa. Yli vuoden pidin tuota autoa eikä sinä aikana hometta takaisin markiisiin
ilmestynyt (eikä muuallekaan).
Ei kai se home voi tullakkaan takaisin kun kerroit jo sen markiisin olevan homeessa. Ei ne homeitiöt harrasta mitään ulkomaanmatkailua vaan ne on ja pysyy kuten kertomuksestasi voi päätellä,-ohut homekalvo markiisissa.Vai miten kirjoittamasi viesti pitäisi tulkita? t migel
-
Otsonointi tappaa ilmassa olevat homeitiöt,mutta itse homeen alkuperää se ei poista !
-
Eihän kosteus ole ongelma kuuma kesä päivä voi pihalla purkaa homeet/kosteusvahinggot pois ja laittaa uudet seinät tilalle.ei aina tarvita lämmintä hallia.
-
Vaikuttaa varmaan asiaan miten paha tapaus? Monikin vanhemman vaunun omistaja tuota tietämättään tekee...
No omakohtaisesti hyvin meni se reissu, parikin vm -90 as.autolla, mutta keväällä kun piti auto pestä sisältä, sain itse siitä sellaisen yskä-räkiksen että meinannut millään poiskaan lähteä :o Vaan auto tuli raikkaan puhtaaksi eikä tuossa ollut kosteutta itse rakenteissa, mutta se sisäilma kun ei juuri kiertänyt ulkosäilytyksessä painovoimaisena, niin... Ja näitä "leijuvia itiöitä" on melko varmasti about jokaisessa kylmänä läpi talven ulkosäilytetyssä vermeessä, jossa ei ole erillistä pakotettua ilmanvaihtoa, oli se verme sitten uusi taikka wanha = se ensimmäinen kevätpuhdistus altistaa erilaisille itiöille, vaikka kesäkauden matkailut ihan bueno tuolla sujuvatkin 8)
Tästä syystä on erittäin suositeltavaa asentaa vermeeseen edes se aurinkoflekti taikka pari, jotka pakottavat tuon sisäilman vaihtumaan. Vielä parempi jos sinne saa jonkin sortin ylläpitolämmityksen kin ja kunnon huipparin, mutta tuohon ei monellakaan ole käytännön mahdollisuuksia :-\
-
Ei kai se home voi tullakkaan takaisin kun kerroit jo sen markiisin olevan homeessa. Ei ne homeitiöt harrasta mitään ulkomaanmatkailua vaan ne on ja pysyy kuten kertomuksestasi voi päätellä,-ohut homekalvo markiisissa.Vai miten kirjoittamasi viesti pitäisi tulkita? t migel
Tarkoitin että kevyt harjaus tuolla aineella riitti siten ettei sinne markiisiin jäänyt itiöitä uutta kasvustoa luomaan.
Siis vielä kerran: Home tuli, pestiin mainitulla aineella pois, ei jäänyt elinkelpoista aineistoa jotta pääsisi uudestaan kasvamaan.
Home on kuin rikkaruoho Valkojuuri. Kun kitket kasvin ja juuret pois ja jätät sinne 5 sentin juurenpätkän kohta versoaa uusi kasvusto.
-
No omakohtaisesti hyvin meni se reissu, parikin vm -90 as.autolla, mutta keväällä kun piti auto pestä sisältä, sain itse siitä sellaisen yskä-räkiksen että meinannut millään poiskaan lähteä :o Vaan auto tuli raikkaan puhtaaksi eikä tuossa ollut kosteutta itse rakenteissa, mutta se sisäilma kun ei juuri kiertänyt ulkosäilytyksessä painovoimaisena, niin... Ja näitä "leijuvia itiöitä" on melko varmasti about jokaisessa kylmänä läpi talven ulkosäilytetyssä vermeessä, jossa ei ole erillistä pakotettua ilmanvaihtoa, oli se verme sitten uusi taikka wanha = se ensimmäinen kevätpuhdistus altistaa erilaisille itiöille, vaikka kesäkauden matkailut ihan bueno tuolla sujuvatkin 8)
Tästä syystä on erittäin suositeltavaa asentaa vermeeseen edes se aurinkoflekti taikka pari, jotka pakottavat tuon sisäilman vaihtumaan. Vielä parempi jos sinne saa jonkin sortin ylläpitolämmityksen kin ja kunnon huipparin, mutta tuohon ei monellakaan ole käytännön mahdollisuuksia :-\
Ylläpitolämmityksel lä saa, asuntovaunujen ja -autojen rakenteesta johtuen, pahimmillaan aikaiseksi kastepisteen sijainnista johtuvan kosteusvahingon.
Kuka ties vielä homevaurion?
No miksi? Koska rakenteen pitäisi harventua ulospäin. Sisältä lämpimästä tuleva kosteus tiivistyy kylmän ulkokuoren sisäpintaan. Siinä sitten muhii homeen elatusalustana eristeet ja mm puurakenteet...
-
Tarkoitin että kevyt harjaus tuolla aineella riitti siten ettei sinne markiisiin jäänyt itiöitä uutta kasvustoa luomaan.
Ne itiöt lähtee sieltä vaikka vedellä, sensijaan ne tummat ikävät värjäytymät tarvii jotain muutakin. Eikä aina sittenkään lähde.
-
Sisältä lämpimästä tuleva kosteus
Ja sitä kosteutta lisää sinne sisään tuottaa ... Niin mikä? ??? Juu, lämmin ilma kykenee sitomaan itseensä enemmän kosteutta kuin kylmä, mutta kun koppi on säilytyksessä ja siellä ei asuta, niin eipä sinne sitä esim. asumisesta tulevaa kosteuttakaan (suihku, kokkaus, hengitys, hikoilu...) pääse lisää mistään syntymään => se sisäilma ei voi korkeintaan kuin kuivua. Ja tähän kun lisätään riittävä ilmanvaihto, ei sinne niitä homeitakaan pääse pesiytymään Thumb
-
Ehdotettu flekti tai pari kierrättäisivät ulkoilmaa ehdotuksessa ja lämmitys olisi päällä. Ulkoilma ei liene kuitenkaan ihan rutikuivaa?
-
Hyvin pesty jos vesipesulla kaikki itiöt lähtee edes pois suoralta seinäpinnalta. Yleensä niilläkin on roso- ym saumapaikkoja homeitiöille.
Saahan sen hetkeksi puhtaan näköiseksi, mutta riippuen ko homelajista sinne ei tarvitse montaa itiötä jäädä kun ne leviävät uudelleen. Itiöiden kasvumahdollisuus tapetaan esim. didecyldimoniumliuo ksella tai vastaavalla joita homepesuaineet sisältävät.
Vesipesulla itiöille ja ja homeelle tehdään kasvualustaa, ja vaikka se kuivaisi niin saatuaan kosteutta uudelleen kasvu alkaa.
Mutta jos uskoo "silmäpuhtauden" riittävän niin siitä vaan vesipesua.
Täytyy muistaa että jos home on jo rakenteessa sisällä siihen ei auta vielä nykyäänkään enää mikään muu kuin rakenteen purku.
-
Ehdotettu flekti tai pari kierrättäisivät ulkoilmaa ehdotuksessa ja lämmitys olisi päällä. Ulkoilma ei liene kuitenkaan ihan rutikuivaa?
Eli ääripäässä lämmitetty umpio = hyvä asia :o Kun se idea on nimenomaan ilmanvaihdolla estää niitä itiöitä "laskeutumasta" ja ulkoilmaa edes hiukan lämpimämpi sisäilma pitää myös sen sisällä säilytettävän tavaran kuivempana. Ja kun mennään oikeasti pakkaselle, niin kyllä se ulkoilma jo melkoisen kuivaakin on 8)
-
Paljon on tullut asiaa.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, pahimmat/myrkyllisimmät homeet ei haise. Meillä rakentamisajan asumisesta - alle puoli vuotta - on kärsitty reilu 15 vuotta.
Maakellarin haju ei ole yleensä myrkyllistä ja otsonointi vaan poistaa hajuongelmia...jos silmät, nenä tai keuhkot aistii ongelmia, älä oleskele edes turhaa minuuttia. Homeongelman voi aistia ehkä puolen minuutin ajan sisään mentyä ja sen jälkeen aistit on turrutettu hyväksi aikaa...
-
Jos käytät vaunua vähän eli kerran kuukaudessa muutaman yön yöpymiseen ja oleiluun ni ei oo väliä onko kosteutta ja hometta.
Eri asia jos teet pitkiä reissuja viiikko kerralla sit alkaa home vaunussa tuntumaan.
-
Jos käytät vaunua vähän eli kerran kuukaudessa muutaman yön yöpymiseen ja oleiluun ni ei oo väliä onko kosteutta ja hometta.
Eri asia jos teet pitkiä reissuja viiikko kerralla sit alkaa home vaunussa tuntumaan.
Itsensä altistaminen homeelle tietoisesti ei ole koskaan järkevää. Jokainen voi tietysti arvioida omalta osaltaan onko se järkevää ja missä määrin sen tekee. Itse en ainakaan sanoisi lyhyenkään oleskelun vaarattomaksi
-
Eli ääripäässä lämmitetty umpio = hyvä asia :o Kun se idea on nimenomaan ilmanvaihdolla estää niitä itiöitä "laskeutumasta" ja ulkoilmaa edes hiukan lämpimämpi sisäilma pitää myös sen sisällä säilytettävän tavaran kuivempana. Ja kun mennään oikeasti pakkaselle, niin kyllä se ulkoilma jo melkoisen kuivaakin on 8)
Onko seisontakaudella vain pakkasta ja mielellään paukkusellaista? Taitaa meistä monella olla myös runsaasti nollan vaiheilla tai pikkuplussalla olevaa kosteaa kevät- ja syyskeliä.
Ulkoa imettävästä ilmasta peräisin olevasta kosteudesta ainakin osa tiivistyy kylmän ulkokuoren sisäpintaan, mikäli sisällä on ulkoilmaa lämpimämpää.
Kuinka suuri on riski kosteusvahingolle, en osaa sanoa, mutta riski kumminkin.
Puhtaasti fysikaaliselta puolelta tarkasteltuna sisällä kannattaisi olla hiukan kymenpää kuin ulkona. No tämä ei liene käytännössä ainakaan koko aikana mahdollista. Suo siellä, vetelä täällä... :(
-
Paljon on tullut asiaa.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, pahimmat/myrkyllisimmät homeet ei haise. Meillä rakentamisajan asumisesta - alle puoli vuotta - on kärsitty reilu 15 vuotta.
Maakellarin haju ei ole yleensä myrkyllistä ja otsonointi vaan poistaa hajuongelmia...jos silmät, nenä tai keuhkot aistii ongelmia, älä oleskele edes turhaa minuuttia. Homeongelman voi aistia ehkä puolen minuutin ajan sisään mentyä ja sen jälkeen aistit on turrutettu hyväksi aikaa...
Mikäli hajulliset homeet eivät ole vaarallisimpia pitäisikö sitten oikeasti pelätä hajuttomia homeita? Käytännössä ihan kaikkia asumuksia? Vai miten hajuton home havaitaan? Puretaan kaikki palasiksi ja testataan labrassa pala palalta?
Ehkä ei sittenkään?
-
Minulla wokkelo seisonut 4 vuotta käyttämättä,taatusti on hometta,mutta jos otan sen käyttöön,perustellinen siivous,sitten muutaman päivän otsonointi,kesä menee näin !
-
Mikäli hajulliset homeet eivät ole vaarallisimpia pitäisikö sitten oikeasti pelätä hajuttomia homeita? Käytännössä ihan kaikkia asumuksia? Vai miten hajuton home havaitaan? Puretaan kaikki palasiksi ja testataan labrassa pala palalta?
Ehkä ei sittenkään?
Meillä testattiin siten, kun koko perhe sairastui mm. astmaan, tyttärien verikokeista ne homeet näkyi.
Asunnossa ei ollut minkäänlaista hajuongelmia, mutta mm. silmät oireili kuivumalla.
-
Meillä testattiin siten, kun koko perhe sairastui mm. astmaan, tyttärien verikokeista ne homeet näkyi.
Asunnossa ei ollut minkäänlaista hajuongelmia, mutta mm. silmät oireili kuivumalla.
Kyllähän tuo on havaittu..Ostamamme talo oli homeessa.. :( Isännän astma paheni,ekavekaralle puhkes iho-oireet ja mulla alkoi hengitys vinkuun..tolleen astmaattiseen tyyliin.
Hittoon siitä oli lähettävä..Kon viimein saatiin terveempi asumus,nii lapsen allergia katosi,mun hengitys normalisoitui,,ja ukon astma.... Helpottui hiukan..eihän se ny paranekkaan..
-
Ulkoa imettävästä ilmasta peräisin olevasta kosteudesta ainakin osa tiivistyy kylmän ulkokuoren sisäpintaan, mikäli sisällä on ulkoilmaa lämpimämpää.
Uudessa kalustossahan ulkopinta on laminoituna vettymättömään, kaasutiiviiseen lämmöneristeeseen = ei siis ole sitä kylmää, sisäilman kanssa tekemisissä olevaa pintaa (mitä nyt ilmanvaihtoaukoissa) ja ns. kastepiste jää tällöin myös tuonne eristekerroksen sisään. Vaan kun eriste on kaasutiivistä materiaalia (esim. XPS:ää tai uretaania), ei siellä eristeessä ole sitä kosteata ilmaakaan joka siellä mihinkään tiivistyisi Thumb
-
Noissa altistumisherkkyyde ssä ihmiset ovat erilaisia. Joku kestää kauemman ajan altistumista joku altistuu hyvinkin lyhyen ajan aikana.
Olen sitä mieltä että tuota omaa rajaa ei kannata hakea. Seuraukset ovat hyvin ikäviä. Ongelmat eivät rajoitu noihin saastuneissa tilossa oleskeluun vaan oireilua esiintyy myös muualla ja altistus tuo helposti mukanaan myös herkempää altistumista erilaisiin allergioihin.
Jos mahdollista kannattaa homeiseen paikkaan jossa vietetään pidempiä aikoja hankkia sellainen ilmanputsari joka esim. sähköisesti poistaa mahdollisimman paljon noita epäpuhtauksia ja pitää laite puhtaana.
-
Itse olen altistunut homeelle muutaman kerran ja täytyy sanoa että määrätynlaisen homeen mun nokka haistaa heti ja silloin on heti lähdettävä pois. Oon jopa saanut vihamiehiä kyläillessä kun oon sanonut etten voi teillä ollakun on hometta ilmassa.
Meillä oli matkaajan auto joka oli todella märkä,mutta siellä kyllä voin ihan hyvin olla,ei mitään oireita vaikka viikon oli.oon kyllä sitä mieltä myös ettei kostea vaunu ei ole välttämättä homeessa.
Sent from my iPad using Tapatalk (http://tapatalk.com/m?id=1)
-
Kyllä hometilassa oleilu on terveytensä tuhoamista.Ei kannata nukkua tilassa jossa on nimen omaan toksista hometta tai sädesientä, eli aktiinobakteereita. Mulla on kahdella lapsella eskarista hankittu homeyliherkkyysalle rgia ja reaktiivinen astma . Nuorin sai sen aktiinobakteereista ( 800x STM suositusten ylitt.arvot) Vanhin ilmeisesti samasta paikasta koska ongelma oli jo tuolloin tiedostettu.
Verikoe kertoi pahoinvoinnin, nenäverensyöksyjen ja anafylaktisten reagointien syyn. Pakko on sanoa, että sellainen vitsaus on, mitä ei toivo edes vihamiehelleen. Vois puhua ihan "homekoirasyndroomas ta"negatiivisessa merkityksessä.
Tunnistaa pahimmillaan ihan sisäilman muutoksen, kun ilmastointikone esim menee koulussa puoliteholle. Olen vierestä nähnyt kuinka altistuminen eräässä tilassa johti kohtaukseen minuuteissa. On käyty kotikouluakin.
Talvella saatiin diagnoosi neljän vuoden taistelun jälkeen. Karvat nousee mulla heti pystyyn kun hän sanoo "iskä, täällä on jotain"Tai "mä en tuonne tuu, eikä sunkaan kantsis". Tai kun selvästi huomaa esim tavaratalossa, että menee meistä selvästi eri reitille. Elikkäs alitajuisesti väistää jonkun kohdan. Eräässä myytiin kastuneita ja homeisia eristemattoja muovikääreessä, tyttö huomasi, sanoi meille ja myyjät tutki ja totesi havainnon oikeaksi ja matot meni heti hävitykseen.
Viime pohjosen reissu oli mennä totaalisesti pieleen, kun matkaparkin saunassa kävi ja yöllä oli tukehtua keuhkolimaan.Onneks i oli lääkkeet mukana. Kun ihminen altistuu liian rajusti, niin se elimistön puolustusmekanismin laukaisija ottaa kierroksia sellaisistakin, mitä terve ei edes havaitse.. Nämä homejutut liia helposti mennään olankohautuksin meillä Suomessa. Esim USA:ssa ja Briteissä ongelmat on tiedostettu ajat sitten ja siellä on enemmän tietoakin. Meillä luultavimmin säätyypin muutos kosteampaan on vasta nyt tehnyt asiasta päivän ilmiön.
Homeiset rakenteet pääsääntöisesti kannattaa purkaa ja hävittää.Ja pitää muistaa että homeet ja sädesienet leviää itiöinä.Toiset on vaarattomia, toiset toksisia.
http://www.ositum.fi/index.php?p=Terveyshaitat
-
Meillä luultavimmin säätyypin muutos kosteampaan on vasta nyt tehnyt asiasta päivän ilmiön.
No tämäkin talvi on mennyt 90% tuossa 0-pinnassa +/-5 astetta keikkuen täällä PK-seudulla. Joku luokkaa viikon jakso taisi jossain vaiheessa olla kun olitiin tuolla -10...-15 välillä, mutta se siitä. Ja ennen kuin tämä tulee mukaan noihin rak.määräyksiin, veikkaan että tässä pyörähtää vielä vuosi jo toinenkin. Kosteuteen ja rakenteiden hengittävyyteen tulee kiinnittää entistäkin enempi huomiota, kunnon ilmanvaihdosta nyt puhumattakaan. Saas nähdä mitä nämä nykymuodin mukaiset 0-energia yms. talot ovat tuossa sanotaan nyt 20..30v päästä, kuinka moni niistä on erilaisissa ongelmissa :-X
Ja jos/kun niitä pöpöjä sitten tulee rakenteisiin, niin sekin pitäisi tajuta mitä ne on, miten ne sieltä pitää poistaa ja mihin kiinnittää huomiota. Vähän sama kuin antibioottien kanssa. Ne perhanat kun tappavat mennessään myös ne hyvät pöpöt ja taas vajaalla kuurilla muodostavat resistiivisiä pöpökantoja, niin valitse tuosta sitten se "sopiva" lääke kulloiseenkin tilanteeseen :-X
-
Uudessa kalustossahan ulkopinta on laminoituna vettymättömään, kaasutiiviiseen lämmöneristeeseen = ei siis ole sitä kylmää, sisäilman kanssa tekemisissä olevaa pintaa (mitä nyt ilmanvaihtoaukoissa) ja ns. kastepiste jää tällöin myös tuonne eristekerroksen sisään. Vaan kun eriste on kaasutiivistä materiaalia (esim. XPS:ää tai uretaania), ei siellä eristeessä ole sitä kosteata ilmaakaan joka siellä mihinkään tiivistyisi Thumb
Näin varmaankin teoriassa. Nyt sitten vain listaa autoista ja vaunuista, missä asiat ovat edes periaatteellisesti näin! Eli eriste joka paikassa kaasutiivistä ja kaasutiiviisti kiinni joka paikassa ulkokuoressa.
-
Nyt sitten vain listaa autoista ja vaunuista, missä asiat ovat edes periaatteellisesti näin!
No miten olisi:
kohdassa 11:30
https://www.youtube.com/watch?v=ohL99k0rb_U
kohdassa 9:50
https://www.youtube.com/watch?v=b-pC9IZazZI
oikeastaan koko vaunu samaa ideaa, liitoksia myöten
https://www.youtube.com/watch?v=Y4n0V1scV_w
Kun vertaat noita vaikka tähän:
https://www.youtube.com/watch?v=XYJpav7Sx5M
Niin "hiukka" on erilaiset seinärakenteet, ekojen ollessa tosiaan laminoituja, jälkimmäisen lähempänä perinteistä talonrakennusta, villoineen yms, mutta lasikuitulevy ulkokuorena. Siinä voi sitten funtsia kumpiko rakenne noista oikeasti toimii, vuodesta toiseen vettymättömänä ::)
-
Entäpä lista muusta 99,99%:sta Suomen kamaralla jo olevista matkailulaitteista?
-
Entäpä lista muusta 99,99%:sta Suomen kamaralla jo olevista matkailulaitteista?
Noin nopsasti googlattuna, kelpaisiko LMC Thumb
https://www.youtube.com/watch?v=3EUVsByXDtQ
-
Taas unohdetaan nuissa kosteus ongelmista. Että ne on suurimmaksi osaksi ulkopuolisesta syystä johtuvia. Joko joku sauma vuotaa tai rakenne vika suunnittelussa. Tai tuuletus toimi. Edelleen kään ne ei itsekseen mätäne.
-
Noin nopsasti googlattuna, kelpaisiko LMC Thumb
https://www.youtube.com/watch?v=3EUVsByXDtQ
Ja tuo koskee kuinka suurta osaa Suomen LMC kalustosta? Niin ja olet myös varma, että eriste joka paikassa "kaasutiivis" tai ehkä paremminkin täysin kosteutta imemätön?
Miten höyrytiivis on kennorakenne?
-
Ja tuo koskee kuinka suurta osaa Suomen LMC kalustosta? Niin ja olet myös varma, että eriste joka paikassa "kaasutiivis" tai ehkä paremminkin täysin kosteutta imemätön? Miten höyrytiivis on kennorakenne?
No mähän puhuin koko ajan uudemmasta kalustosta ja tuon jutun mukaan 100% LMC:n autoista on 2013 lähtien olleet noin rakennettuja, joten... Ja jutussa myös mainittiin että eriste on XPS:ää ja kyllä, XPS on 100% kaasutiivis ja vettymätön eriste. Ja jutussa myös mainittiin että tuota kennorakennetta käytetään sisätilojen kalusteissa, ei ulkoseinissä eristeenä. Hmm... Katselitkohan edes koko videota ::)
-
Niin LMC on alkanut käyttämään noita "xps" eristeitä ainakin vuodesta 1991 lähtien, joissakin malleissa. Ilmeisesti ei kaikissa malleissa.
Tuossa meikäläisen vanhemmassa LMC:ssä vm 1991 on ainakin seinät, lattia ja katot sinistä vettymätöntä foam eristettä.
(http://karavaanari.org/kuvat/1425837117.jpg)
-
Niin LMC on alkanut käyttämään noita "xps" eristeitä ainakin vuodesta 1991 lähtien
No kun ei ole alkanut käyttämään xps eristeitä "ainakin 1991 lähtien" vaan on ollut xps eristettyjä LMC vaunuja 90-luvun alku puolella (viimeiset taidettiin myydä 1993), eikä sen jälkeen xps eristettyjä vaunuja kuin vasta aivan viime vuosina (lattian eristeenä, ainakin nestekiertoisella lattialämmityksellä olevissa vanhemmisakin on/esiintyy XPS).
JK. toki voinut olla joitain erikoismalleja tai sarjoja vuosienvarrella missä eristeenä käytetty muuta kuin "Styroxia".
-
JK. toki voinut olla joitain erikoismalleja tai sarjoja vuosienvarrella missä eristeenä käytetty muuta kuin "Styroxia".
Styrox = EPS, joka ei todellakaan ole kaasutiivistä ja se myös vettyy ajan kanssa esim. maassa routaeristeenä => eristyskyky romahtaa. Eli siis aikalailla eri tavaraa kuin XPS, jonka voi haudata maahan ja se on vielä 10v päästä tasan yhtä kuivaa kuin haudatessakin, vaikka raaka-aineet noissa eristeissä about samoja ovatkin. Sinällään vaan kyssärinä mitä muuta noissa sitten on käytetty? ???
-
Millainenhan tuo rakenne on korjata? Jos esim käy niin, että kosteus tuleekin sisältä päin. Esim kondenssina. Tuossahan on jotain levyä sisäpinnoitteena. Olen nähnyt erään hymerin aikoinaan ostoaikeissa myynnissä, missä oli markiisi laitettu seinään kiinni siten, että sisäpuolella oli sinkittyä levyä minkä läpi oli ruuveilla vedetty ulkopuolinen alumiiniprofiili kiinni ja siinä markiisikotelo.( yleinen kiinnitystapa?) Sinkitty levy oli suojattu muovisella listalla, mutta kun alle katsoi oli levy pisaroilla, mitkä sitten valui tapettia pitkin ja sinne tapetin ja uretaanin väliin sille puunkaltaiselle levypinnalle kostuttaen sen. Miten tuollaisen estää? Miten korjaa tilanteen, jos tuollaista havaitsee?
Joku mainitsi, että ylläpitolämpö voi olla pahasta juuri kondenssin vuoksi.
-
Mää pidän vaunun ihan maan pinnalla ja pelti ulkopuolella ympärillä päällä sisällä vaneri, jonka päällä tapetti. Lähes 20 vuotta vanha vimpain, ja se styroksi on kuivaa ja puu kuin kuiva tuore, ellei kuivempaa kuin uusissa. Eiköhän luulisi että tuokin jo saisi olla maan alla asunto vaunujen muistoissa, elinkaarensa ehtoo puolella pitkän aikaa. Silti se vaan perässä kevyesti ja kuivana tulee.
En ymmärä mistä nämä urbaani legendat pyörii vuodesta toiseen..?
-
Eräs fakta: mitkään normaalikäytössä olevat lämmöneristeet esimerkiksi tuotemerkit styrox, EPS, XPS, Finnfoam tai uretaani-tyyppiset eivät ole täysin kosteutta imemättömiä. Ne kaikki imevät kosteutta, toiset hitaammin ja toiset nopeammin, jotkut hyvinkin nopeasti. Niiden lämmöneristyskyvyt myös muuttuvat eritavalla kostuessaan.
Ajatus siitä, että matkailuautojen ja -vaunujen kosteusteknisesti nurinkurinen ulkorakenne on täysin korjattavissa kosteutta imemättömällä lämmöneristeellä ( jota tarkalleen ottaessa ei ole missään sarjatuotannossa ) ei ole oikea, mutta toki niin menetellen saadaan pienennettyä kosteusongelman muodostumisriskiä.
Edelleen olen sitä mieltä, että kausisäilytyksessä riittävä ilmanvaihto on hyvin suositeltavaa, mutta pienen lisälämmön hyödystä en menisi vannomaan. Pikemmin lisäriskistä. ::)
-
Edelleen olen sitä mieltä, että kausisäilytyksessä riittävä ilmanvaihto on hyvin suositeltavaa, mutta pienen lisälämmön hyödystä en menisi vannomaan. Pikemmin lisäriskistä. ::)
Eristeistä en nyt rupea riitelemään mutta tuon viimeisen lauseen kohdalla olet ehdottomasti väärässä. ½ tuntia lämmintä ilmaa kulkimeen joka aamu saa ilman liikkumaan, eivätkä seinät kimaltele suurienkaan lämmönvaihtelujen aikaan.
-
Minulla on vaunut aina katoksessa, kun niitä ei käytetä ja silloin on kaikki kattoluukut aina auki. Pitkässä LMC:ssä on 5 kattoikkunaa auki, joten eiköhän se ilma siellä vähän vaihdu.
Kyllä se ilmanvaihto aika oleellinen asia on, ja kun vaunuun tulee sisälle niin nenä kyllä kertoo äkkiä onko ilma vaihtunut vai ei.
-
Eristeistä en nyt rupea riitelemään mutta tuon viimeisen lauseen kohdalla olet ehdottomasti väärässä. ½ tuntia lämmintä ilmaa kulkimeen joka aamu saa ilman liikkumaan, eivätkä seinät kimaltele suurienkaan lämmönvaihtelujen aikaan.
Eli fysiikan laeista viis?
Seinät eivät kimaltele???
-
Eli fysiikan laeista viis?
Seinät eivät kimaltele???
Niin varmaan tässä tarkoitetaan ulkoseinän "kimaltelua" kovalla pakkasella, kun jääkiteet tarttuvat ulkoseinään. Omissa sisäseinissä en ole tätä havainnut.
Toki sekin on mahdollista, jos vaunun ilma on sisältä kostea eikä ilma vaihdu, niin sisäseinäänkin saattaa muodostua jääkiteitä.
-
Eli fysiikan laeista viis?
No olisiko mitenkään mahdollista että se lämmin ilma nousisi ylöspäin ja sillä olisi muutenkin "tahto" pyrkiä sinne viileämpään päin = nyt jos kopin sisällä on edes muodollinenkin lämmitys, niin se laittaa sen painovoimaisen ilmanvaihdonkin toimimaan edes jotenkin jos sitä pakotetua ilmanvaihtoa (esim. poistoilmapuhallin) ei ole koppiin järjestetty. Jos koppi on sisältä yhtä kylmä kuin ulkoa, ei tuo painovoimainenkaan ilmanvaihto toimi edes teoriassa = ilma seisoo kopin sisällä = nannaa siellä pesiville, ilmassa leijaileville itiöille yms. harmin aiheuttajille :-\
-
Ehkäpä sitten lämpötilaheilahtelu jen lisääminen vaunun tai auton sisällä on ratkaisu rakenteiden kuivana pysymiseksi? Ja varmistus rakenteiden sisäisestä kuivana pysymisestä "kimallusmittarilla"? Ehkä näin, mutta edelleen epäilen vahvasti.
-
Ehkäpä sitten lämpötilaheilahtelu jen lisääminen vaunun tai auton sisällä on ratkaisu rakenteiden kuivana pysymiseksi?
No tuota kohtaa en kyllä minäkään ymmärrä, mitä ihmeen hyötyä on jostain hetken lämpöpuhalluksesta :-X Toki se puhallus sinällään = ilmanvaihtoa, mutta tuollaisesta hetken lämmittämisestä veikkaan olevan enempi haittaa kuin hyötyä = kylmäpuhalluskin voisi olla tätä hetken lämmitystä parempi. Mutta jatkuva ylläpitolämpö-tyyppinen lämmitys onkin sitten jo kokonaan toinen juttu - ja juuri sellaisesta olen koko ajan puhunutkin näissä omissa kommenteissani 8)
-
Niin varmaan tässä tarkoitetaan ulkoseinän "kimaltelua" kovalla pakkasella, kun jääkiteet tarttuvat ulkoseinään. Omissa sisäseinissä en ole tätä havainnut.
Toki sekin on mahdollista, jos vaunun ilma on sisältä kostea eikä ilma vaihdu, niin sisäseinäänkin saattaa muodostua jääkiteitä.
Hyvä säkä, tai olet harvoin käynyt kulkimessa kun ilmat vaihtuvat. Jos sitä kosteutta ei sieltä ajeta pois, sisäpuoli voi oilla kuin wanha suolakaivos.
Ja kuten tavallista, joku rupee kohta inkuttamaan, että tuollaista ei ole olemassa, kun MINÄ en ole sellaista nähnyt... ;D
-
No tuota kohtaa en kyllä minäkään ymmärrä, mitä ihmeen hyötyä on jostain hetken lämpöpuhalluksesta :-X Toki se puhallus sinällään = ilmanvaihtoa, mutta tuollaisesta hetken lämmittämisestä veikkaan olevan enempi haittaa kuin hyötyä = kylmäpuhalluskin voisi olla tätä hetken lämmitystä parempi. Mutta jatkuva ylläpitolämpö-tyyppinen lämmitys onkin sitten jo kokonaan toinen juttu - ja juuri sellaisesta olen koko ajan puhunutkin näissä omissa kommenteissani 8)
Jos on kylmäpuhallus, ilman lämmitystä, eikö silloin pidä aina varmistaa ettei se sisään puhallettava ilma ole koskaan lämpimämpää kuin ajoneuvon sisäpinnat? Tai sitten se ilma on kuivattaa ennen sisään päästämistä.
-
No tuota kohtaa en kyllä minäkään ymmärrä, mitä ihmeen hyötyä on jostain hetken lämpöpuhalluksesta :-X Toki se puhallus sinällään = ilmanvaihtoa, mutta tuollaisesta hetken lämmittämisestä veikkaan olevan enempi haittaa kuin hyötyä = kylmäpuhalluskin voisi olla tätä hetken lämmitystä parempi. Mutta jatkuva ylläpitolämpö-tyyppinen lämmitys onkin sitten jo kokonaan toinen juttu - ja juuri sellaisesta olen koko ajan puhunutkin näissä omissa kommenteissani 8)
Eräs asia lienee peruslämmön suuruus. Uskoisin, että + 5 C on kosteusteknisesti ihan eri asia, kuin + 20 C. Jälkimmäisellä saattaisi olla positiivisia vaikutuksiakin, mutta onko se kustannustehokasta on sekin arvailujen varassa.
Yleisesti saatavilla olevaa luotettavaa tietoa rakenteiden sisäisestä kosteuskäyttäytymis estä antureilla mitattuna ei liene. Joku innokas saattaisi asiaa tutkia asentamalla esimerkiksi kosteusanturin seinän sisään.