Karavaanarin keskustelufoorumi
Matkailukeskustelut => Matkailu ulkomailla => Aiheen aloitti: Scorpius - 25.02.2015 kello on 12:47
-
Morjenttes.
Tässä ollaan vuosi omistettu uudenkarhea 1983 vuoden matkaaja ja viime kesänä kävimmekin erittäin onnistuneesti kolmen viikon reissulla Lofooteille. Nyt olisi tarkoitus lähteä ensi kesänä kuukaudeksi eurooppaan ultimaalisena kohteena Kroatia. Pikavilaus Euroopan karttaan antaisi reittivinkiksi Viro-Latvia -Liettua - Puola -Tsekki - (slovakia - unkari)/(tsekki-itävalta-slovenia)-Kroatia.
Onko missään näissä maissa jotain matkaa hidastavaa/estävää tekijää? Kuten rajamuodollisuudet, tullit, rosvot ym? Erittäin jyrkkiä nousuja? 12% Mäki on tullut vedettyä Norjassa ja se oli mun 1.8l bensajuhdalle ihan ok.
Kiitos avusta!
Edit:Yleisön pyynnöstä otsikkoa muokattu
-
Onko missään näissä maissa jotain matkaa hidastavaa/estävää tekijää? Kuten rajamuodollisuudet, tullit, rosvot ym? Erittäin jyrkkiä nousuja? 12% Mäki on tullut vedettyä Norjassa ja se oli mun 1.8l bensajuhdalle ihan ok.
Kiitos avusta!
Rosvoja on varmasti jokaisessa maassa, ei nuo siis poikkea mitenkään. Perus varovaisuus ja järki mukana niin ei niistä vaivaa ole. Viime kesänä Unkarissa oli Toukokuussa todella paljon Bulgarialaisia ja Romanialaisia autoja liikkeellä ja niitä paikallinen poliisi seurasi tarkkaan. Molempiin maihin rekisteröityjä oli myös paljon tien laidassa ja yrittivät pysäyttää ohittavia autoja, en tiedä miksi kun me emme pysähtyneet näitten kohdalla. Näistä maista rekisteröityjä myös muutama saattue nähtiin, poliisi saattamina letka saatettiin rajalle. Viikkoa meidän jälkeen matkalla ollut toinen karavaanari ei tätä ilmiötä ollut kohdannut, siivottiinkohan maa ennen turistikautta?
Me ajetaan pääsääntöisesti pienempiä teitä ja vastaavia ei niillä nähty.
Liikennekulttuuri on erilainen ja ammattiliikenne ajaa lujaa, suosiolla kun antaa tietä niin ei se haittaa, puskurissa roikkuva rekka kapealla tiellä ei ole mukava.
Rajamuodollisuuksia ei ole ja tiet ihan ajettavassa kunnossa.
Hauskaa matkaa
-
Erittäin jyrkkiä nousuja? 12% Mäki on tullut vedettyä Norjassa ja se oli mun 1.8l bensajuhdalle ihan ok.
Tuskimpa jäät isompaankaan mäkeen pienemmälläkään moottorilla. Ainoa 'haitta' voi olla, että kun sen pirun jyrkän serpentiinin jälkeen yrität vaihtaa kakkoselle, ei kone oikein jaksa, kun vauhti putoaa heti kun painaa kytkintä. Vaan ei sekään lomaa pilaa.
-
Kaikki maat on suositeltavia. Hyviä kohteita etsit ,kyselet ja liput laivaan kannattaa olla jo tilattu.
Edit: Niitä pysäyttäjiä löytyy suomestakin, niiltä ei välty muttei tarvitse pysäytelläkään.
Toisaalta ajoin viime vuonna Romanian ,Bulgarian , Serbian ,Makedonian , Kreikan, Unkarin ja muitten Via Baltican varrella olevien maitten kautta. En nähnyt pysäyttäjiä silloin , enkä ole tavannut niitä 25 vuoden aikana muutenkaan ;D
-
Ajoimme 2013 syksyllä Viro, Latvia, Liettua. Ihan järkevää matkantekoa ja tiet hyviä. Majapaikkojakin löytyy.
Puolan läpi valitsimme ilmeisesti väärin. Ajoimme yhdistelmällä ns. itäistä reittiä, tietä No 19 ja siellä liikenne oli melko " rekkaista 2-kaistaisella tiellä. Tarkkana saa olla ja tilaa tulee antaa ohittajille ( myös rekat ohittavat yhdistelmän). Tie oli myös raskaan liikenteen urittama, joka tuppasi hieman viemään yhdistelmää.
Aikataulumme oli selllainen, että ajoimme koko päivän ja sopivaa cäppäriä ei oikein päivämatkan rytmiin sattunut, Lublinin cämppäri oli suljettuna silloin, joten yövyimme rekkaparkissa Orlen Cafe-huoltsikalla. Matkoja suunnitellessa kannattaa muistaa, että Puolan 2-kaistaisilla matkanteko on huomattavan hidasta ja liikenne kovaa, joten päivämatkoista ei pitkiä suorituksia tule.
Puolan Lublinista ajoimme Slovakian Kosiceen, cämppäri jonka löysimme oli mutkan takana, kaupungin laidalla ja aikaa tuhrautui epäystävällisten slovakialaisten vaikeuttaessa matkaamme kaupungin vilinässä.
Päästyämme Unkariin, ei muuta kun E 71:nen alle ja motari vie Budapestin ohi ohitietä aina Balaton-järvelle saakka, jossa hyvä cämppäreitä riittää ja kanslaiset ystävällisiä.
Siitä onkin sitten päivän matka Kroatiaan, me ajoimme keski-Kroatiaan lähelle Zadaria.
Siis käsittääkseni kannattaa valita hieman pidempi reitti haarautuen Bialystokista länteen ja ajaa Varsovan itäpuoltse Puolan läpi.
-
Yksi asia jäi mainitsematta. Ainakaan Puolan poliisi ei tykkää vanhoista paperisista Suomalaisista ajokorteista. Jäin kiinni ylinopeudesta ja esittämäni kortti -80 luvun lopulta herätti paljonkin keskustelua. Heidän mukaan ja myös kuvallisen opuksen mukaan jonka esittivät, suomessa kaikki ajokortit on muovista. Aika mielenkiintoisen ja tekstiä täynnä olevan sakkolapun sitten sain. Siinä mainittiin mm. molempien vanhempien nimet (molemmat edesmenneitä). Matkamuisto tuokin.
-
Yksi asia jäi mainitsematta. Ainakaan Puolan poliisi ei tykkää vanhoista paperisista Suomalaisista ajokorteista. Jäin kiinni ylinopeudesta ja esittämäni kortti -80 luvun lopulta herätti paljonkin keskustelua. Heidän mukaan ja myös kuvallisen opuksen mukaan jonka esittivät, suomessa kaikki ajokortit on muovista. Aika mielenkiintoisen ja tekstiä täynnä olevan sakkolapun sitten sain. Siinä mainittiin mm. molempien vanhempien nimet (molemmat edesmenneitä). Matkamuisto tuokin.
Aikoinaan sain Latviassa ylinopeussakon ja kauan
se kuitti koristi wc:n seinällä.
Asiaakin sen verran, jotta kannattaa noudattaa
liikennesääntöjä, harmit puoliutuu samalla.
-
Balttiassa ja Puolassa kannattaa pitää navigaattori äänellisenä, jotta ulvasee ylinopeudesta, sillä sikäläisittäin taajamamerkki poikkeaa meikäläisistä.
Maantienopeus vaihtuu taajamanopeusrajoit ukseen..
-
Aikoinaan sain Latviassa ylinopeussakon ja kauan
se kuitti koristi wc:n seinällä.
Asiaakin sen verran, jotta kannattaa noudattaa
liikennesääntöjä, harmit puoliutuu samalla.
Liikennevirran mukana ajoin ja meidät pysäytettiin koko letka. Tuosta ei jäänyt edes paha mieli ja koko tilanne oli erikoinen.
Korkea kielimuuri ja siinä sitten piti tehdä sukuselvitys ja saada nuo uskomaan, että kortti oli virallinen.
Joku tehovalvonta tuolla oli käynnissä kun tutkia oli tunnin sisään melkein joka kylässä, 4 tai 5.
-
Kaikki maat on suositeltavia. Hyviä kohteita etsit ,kyselet ja liput laivaan kannattaa olla jo tilattu.
Edit: Niitä pysäyttäjiä löytyy suomestakin, niiltä ei välty muttei tarvitse pysäytelläkään.
Toisaalta ajoin viime vuonna Romanian ,Bulgarian , Serbian ,Makedonian , Kreikan, Unkarin ja muitten Via Baltican varrella olevien maitten kautta. En nähnyt pysäyttäjiä silloin , enkä ole tavannut niitä 25 vuoden aikana muutenkaan ;D
No kysytään uuvestaan koska kysymykseni poistettiin, joko oot kerennyt kiertää 25 vuodessa lähes kaikki maat?
-
Kaikki maat on suositeltavia. Hyviä kohteita etsit ,kyselet ja liput laivaan kannattaa olla jo tilattu.
Edit: Niitä pysäyttäjiä löytyy suomestakin, niiltä ei välty muttei tarvitse pysäytelläkään.
Toisaalta ajoin viime vuonna Romanian ,Bulgarian , Serbian ,Makedonian , Kreikan, Unkarin ja muitten Via Baltican varrella olevien maitten kautta. En nähnyt pysäyttäjiä silloin , enkä ole tavannut niitä 25 vuoden aikana muutenkaan ;D
Te taisitte viime vuonna ajaa Unkarin läpi n. viikkoa meidän jälkeen. Noita pysäyttäjiä oli meidän matkalla todella monia. Onhan niitä suomessakin nähty ja pitkin eurooppaa muutenkin. Me vaihdettiin noitten takia suunnitelmat ja ajettiin Kroatiian, alkuperäinen suunnitelma oli Romania. Sen verran otti pattiin nuo huijausyritykset, kauppaamiset ja pysäytysyritykset.
-
No kysytään uuvestaan koska kysymykseni poistettiin, joko oot kerennyt kiertää 25 vuodessa lähes kaikki maat?
Nk Euroopasta ei ole käymättä vaunulla kuin Islanti. Ei myöskään Ukraina, Valko-Venäjä eikä Moldova kuulu repertuaariin. -80 luvun lopulla aloitimme ulkomaillakin reissaamisen. Siitä lähtien tullut kuljettua.
-
Te taisitte viime vuonna ajaa Unkarin läpi n. viikkoa meidän jälkeen. Noita pysäyttäjiä oli meidän matkalla todella monia. Onhan niitä suomessakin nähty ja pitkin eurooppaa muutenkin. Me vaihdettiin noitten takia suunnitelmat ja ajettiin Kroatiian, alkuperäinen suunnitelma oli Romania. Sen verran otti pattiin nuo huijausyritykset, kauppaamiset ja pysäytysyritykset.
Jep menimme silloin, ajoimme myös niitä pienempiä teitä. Olimme Hajduboszörmeny:ssä kylpylässä paripäivää ja siitä Serbiaan. Tullessa kävimme kylpylässä myös ja sitten kotiinpäin.
-
Tuohon kysyjän alkuperäiseen kysymykseen liittyen, tässä hyvä päivämatkan etappi Liettuassa. Tallinnasta ajaa illaksi sinne,
http://camperplace-ltu.page.tl/
Hieman vaatimattoman näköinen, mutta super ystävällinen paikka. Daiva ja Kees toivottavat vieraansa aina tervetulleiksi, etenkin suomalaiset. Kertakaikkiaan sopivalla paikalla yön yli - paikaksi.
-
Me ajoimme asuntoautolla Tallinnasta Suwalkiin ekaksi yöksi ja siitä seuraavana päivänä Ostravaan, Suwalkista lähdimme aikaisin aamulla ja puolan läpi ajo päivä oli sunnuntai, niin sai ihan rauhassa ajella, ei ollut poliiseja eikä rekkoja. Tsekeistä eteen päin ajeltiin sitten rauhassa Kroatiaa kohti. Rosvoja ei näkynyt eikä muutakaan "pelottavaa". Liettuassa oli uudehkon oloinen asfaltti mutta siinä oli jo syvät urat, muuten tiet oli pääsääntöisesti ihan ok. Rajoilla ei kukaan pysäytellyt, Riikan läpi ajo oli hidas, mutta sen pystyisi kai kiertämäänkin jos haluaa. Ylä ja alamäet kun ajelee rauhassa niin varmaan pärjää, varsinkin alamäet kannattaa ottaa rauhassa.
-
Hei kiitos kaikille vastauksista! Ihan mahtavaa, että mitään selviä esteitä tai hidasteita ei reissulle näköjään ole!
Ja juu, kyllähän tuo maalaisjärki pitäisi vielä olla tallella. Eli normaalikuumotuksil ta välttyy järjenkäytöllä ja ajonopeuskin pyritään pitämään järkilukemissa. Thumb
Täällä foorumilla on Euroopan kokenutta väkeä, hieno kuulla! Mites kun meidän perhe on melkoisia seikkailijoita, olisiko antaa reissuvinkkejä? Meitä himottaa rannat, kalastus (kumivene sähkömoottorilla tulee kenties mukaan), vanhat linnat ja upeat maisemat. :P
-
Tässä meidän suosikkimme Zadarin lähellä, Ninin kylässä. Perheen ylläpitämä alue, joka henkii miellyttävää tunnelmaa. Uusi, toinen huoltorakennus ja toinen uima-allas kivasti vanhan alueen ja mobile homien välittömässä tuntumassa. Sopivan kokoinen, ei liian iso.
http://www.autocamp-peros.hr/
Toinen, etelämmässä sijaitseva suosikkimme on Oaza Mira. Sinne kannattaa tehdä varaus sesongin aikana. Me kävimme syyskuussa ja tilaa oli.
http://www.oaza-mira.hr/en
-
Hei kiitos kaikille vastauksista! Ihan mahtavaa, että mitään selviä esteitä tai hidasteita ei reissulle näköjään ole!
Ja juu, kyllähän tuo maalaisjärki pitäisi vielä olla tallella. Eli normaalikuumotuksil ta välttyy järjenkäytöllä ja ajonopeuskin pyritään pitämään järkilukemissa. Thumb
Täällä foorumilla on Euroopan kokenutta väkeä, hieno kuulla! Mites kun meidän perhe on melkoisia seikkailijoita, olisiko antaa reissuvinkkejä? Meitä himottaa rannat, kalastus (kumivene sähkömoottorilla tulee kenties mukaan), vanhat linnat ja upeat maisemat. :P
En tiedä mitä kaikkea tiedät jo Kroatiasta, mutta rannoista pitää sanoa, että ovat yleensä pyöreätä pikku kiveä, merisiilejä on (yleensä syvemällä) eli tossut jalkaan. Vesi karvan suolaampaa mitä Välimeressä, mutta on siten kirkasta ja kelluttaa hyvin. Snorklaamiseen mainiota..
Syvää jo heti aika rannasta, ettei pikkuvehnolla paljoa varottavaa ole. Me vuokrattiin Vodicessa päivätripille pienempi ht-paatti, ja autonavigaattori plotterina kun ei väylistä väliksi.
(http://koti.mbnet.fi/sfc88k5/sekalaista/Kuvia/Kroatiaan2011/Tomppa-plotterina.jpg)
Mukava oli nähdä "mökkisaaria" :D Kalahommista/-luvista en tiedä sanoa mitään..
Ajaminen Kroatiassa on helppoa ja myös ahdasta. Rantatiet hitaita ja aika ruuhkaisia - hätäisiä paikallisia ohittelijoita riittää.. sen sijaan maksulliset moottoritiet sisämaassa kuin tehty turisteille. Ovat hiljaisia ja ihan kohtuu hintaisia (EU-tasoa; tullessa lippu luukulta ja maksu poistuttaessa). Jos kohde ennalta suunnitelmissa, niin motaria pitkin kätevästi perille - tosin näkymä vain kukkuloita ja laaksoja silloilta käsin, mutta eipähän ole pahoja mäkiä ja mutkia..
(http://koti.mbnet.fi/sfc88k5/sekalaista/Kuvia/Kroatiaan2011/Banaa@Hrvatska.jpg)
Vaikka Kroatia on nyk. EU-maa, se ei kuitenkaan ole schengenmaa - eli passintarkastus rajoilla ja koirilta/kissoilta lemmikkipassien. Serbian kautta ei koiran kanssa kannata tulla; rabies vasta-ainetestitod. (kuten Ruotsi aiemmin) kaikista Eu ulkop. maista tullessa.
Merestä ja historiasta tykkääville - kannattaa ajaa noiden saarien läpi (Cress, Krkr, Pag, Rab). Ainakin kesäkuussa ilman mitään varauksia lautoille tai kämppäreille meni ihan kivuttomasti..
(http://koti.mbnet.fi/sfc88k5/sekalaista/Kuvia/Kroatiaan2011/ToCress.jpg)(http://koti.mbnet.fi/sfc88k5/sekalaista/Kuvia/Kroatiaan2011/ToNovalja_Pag.jpg)(http://koti.mbnet.fi/sfc88k5/sekalaista/Kuvia/Kroatiaan2011/Krk.jpg)
Puolan itäreitti (tie19) ei nyt ihmeitä tarjoa - ehkä vähempi rekkaliikennettä, mutta kylien lävistyksiä sitäkin enemmän ja huonosti kämppäreitä nykyään.
(http://koti.mbnet.fi/sfc88k5/sekalaista/Kuvia/Kroatiaan2011/9-19-4.jpg)(http://koti.mbnet.fi/sfc88k5/sekalaista/Kuvia/Kroatiaan2011/9-19-3.jpg)(http://koti.mbnet.fi/sfc88k5/sekalaista/Kuvia/Kroatiaan2011/9-19-5.jpg)
Samoin Slovakian puolellakin - aika takapajulaa pohjois/koillisosa.. mutta Unkari onkin jo makoisa..
..no, nih nyt rupes tekee mieli uudestaan noille nurkille :P
-
Meitä himottaa rannat, kalastus (kumivene sähkömoottorilla tulee kenties mukaan), vanhat linnat ja upeat maisemat. :P
Kumivene on ehdoton varuste Kroatian rantapaikoilla! Itselläni oli myös pieni sähkömoottorilla varustettu, millä pääsi tekemään lyhyitä tutkimusretkiä. Jäin kaipaamaan vähän isompaa, liukuvaa kumivenettä, millä olisi päässyt suoraan lähikaupunkien satamiin. Niitä näki etenkin saksalaisilla matkailijoilla. Toki leirintäalueet vuokraavat veneitä, mutta hinnat ovat korkeahkot.
-
Komeita maisemia reitin varrelta löytyy mm Tatra-vuoristosta. Slovakian puolelta pääsee oman kokemuksemme perusteella helpommin irti ihan tolkuttomista turistirysistä (Zakopane Puolan puolella) ja yksi helppo paikka lähteä kävelemään ylös on esim Strbske Pleso, mikä itsessään on jo yli 1000m korkeudessa.
Siinä on lähellä leirintäalue, mutta p-paikallekin voi jättää auton myös helppoa yön yli vaellusta varten. Kävelyreiti on siitä(kin) hauskoja, että määrättyyn suuntaan kvellessään voi myös palata junalla lähtöpisteeseen. Maisemat ovat huikeat!
www.google.fi/search?q=strbske+pleso&espv=2&biw=1024&bih=543&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=Byb6VOWJJ4XDOZjugbAJ&ved=0CDAQsAQ
Seikkailjoille sopii myös Slovensky Raj-kansallispuisto Slovakiassa, missä erityistä ovat reitit, joilla osa matkasta kuljetaan rotkoissa metallisia tikkaita, askelmia, köysiä ja kaiteita apuna käyttäen. Reittejä löytyy muutamasta tunnista muutamaan päivään ja monien varrelta löytyy myös majataloja missä voi syödä lounasta.
www.google.fi/search?q=slovensky+raj+national+park&espv=2&biw=1024&bih=543&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=kib6VIamMoj7PPjmgGg&ved=0CB0QsAQ
Linnoista tulee mieleen Slovakiassa Spisin linnan rauniot, missä myös mahtavat maisemat!
www.google.fi/search?q=castle+of+spis&espv=2&biw=1024&bih=543&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=eSX6VK2rAYWsOsPsgcAH&ved=0CDMQsAQ&dpr=1.25
t.Kaarina
-
Luolia et maininnut, mutta seikkailijoiden makuun ne monesti sopivat :)
Sloveniassa upeita luolia on useita, mutta itse viehätyimme aivan erityisesti Rakov Skocjan-nimiseen alueeseen, missä Rak-joen laaksossa voi seikkailla päivän tai puolikkaan ilman opasta ja maksuja viitoitettuja polkuja pitkin itse erikoisia ja suurenmoisia luolia tutkimassa.
Se tuntui suuremmalta seikkailulta kuin näyttävämmät maksulliset opastetut luolat, joista tunnetuin on Postojna.
Itse päädyimme Rakov Skocjanille syystä että olimme Sloveniaas pyöräretkellä ja mukanamme oli koira, mitä taasen ei huolita maksullisiin luoliin.
Mutta jos ihminen sanoo olevansa seikkailija, suosittelen hänelle lämpimästi Rakov Skocjania!
www.google.fi/search?q=rakov+škocjan&sa=X&espv=2&biw=1024&bih=543&tbm=isch&tbo=u&source=univ&ei=Byj6VKzQIY3iO4T1gLgG&ved=0CB4QsAQ (http://www.google.fi/search?q=rakov+škocjan&sa=X&espv=2&biw=1024&bih=543&tbm=isch&tbo=u&source=univ&ei=Byj6VKzQIY3iO4T1gLgG&ved=0CB4QsAQ)
Slovenian ja Kroatian rajalla on muuten ainakin meidän mielestämme hyvin mielenkiintoinen suolatasanko, Secoveljske solina, missä pääsee tutustumaan suolan keräämiseen perinteisellä tavalla.
www.google.fi/search?q=se?oveljske+soline&espv=2&biw=1024&bih=543&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=ySr6VISiOovaPc7ngfAC&ved=0CCsQsAQ
Tuossa on pätkä, minä olen suolatasangoista kirjoittanut kerran Voppariin:
"Secoveljske solina, Sekovljen suolatasangot Slovenian ja Kroatian rajan tuntumassa ja osin ei kenenkään maalla, on kenties erikoisin Parenzanan varrelle osuva nähtävyys. Tuo lahdenpohjukka on yksi niistä harvoista maailmassa, missä suolaa vielä jalostetaan manuaalisesti, yli 700 vuotta vanhojen perinteiden mukaisesti. 1200-luvulta aina ensimmäiseen maailmansotaan asti suolan jalostus oli merkittävä elinkeino seudulla, ja pienelle, kostealle, kuumalle tasangolle muutti veneillä suolanteko-kaudeksi parhaimmillaan jopa 2000 henkeä asumaan ja työskentelemään. Työ oli ympärivuorokautista ja raskasta, joten mukaan otettiin aina koko perhe, ja muu aika vuodesta työskenneltiin maanviljelyksen parissa ”mantereella”.
Sekovljen tasangot ovat nykyisin luonnonpuistoa, mikä tarjoaa rikkaan kulttuurihistorian lisäksi pesimäpaikan yli 90 lintulajille, (lajeja alueella on tavattu 272) ja ympäri vuoden avoinna olevan Leran infokeskuksen, missä suolaa edelleen valmistetaan ja vieraille näytetään filmejä suolan historiasta ja alueen toiminnasta, sekä Fontaniggen museoalueen, missä vanhoja suolatyöläisten taloja ja suola-altaita on entisöity jälkipolvien tutustuttavaksi.
Fontaniggen museo-alue on avoinna huhtikuun alusta lokakuun loppuun ja sinne päästäkseen on kuljettava läpi Slovenian tullin, mutta ennen Kroatian tullikoppeja käännyttävä merelle päin pienelle hiekkatielle. Ja tietysti toisin päin nuo tullikopit, jos tullaan etelästä päin. Sisäänkäynti Leran infokeskukseen on tasangon pohjoislaidalta, Secan kylän tienoilta, Jernejan kanaalin rannalta. Jos karavaanari sattuu asustelemaan Lucijan leirintäalueella, Piranin viereisessä Portorozin kylässä, lähtee hän vain seuraamaan rantoja etelään, ja löytää perille helposti. Matkaa sisäänkäyntien välillä on nelisen kilometriä, ja pyöräreitti kulkee suola-altaiden ja pikkukylien läpi. Henkilökunta kummassakin paikassa puhuu häkellyttävän hyvää englantia, ja on halukas vastaamaan kaikkiin suolantuotantoon liittyviin kysymyksiisi, myy sinulle yhdistelmälipun kummallekin alueelle ja vielä Lerassa huolehtii koirastasi, mitä sinne, toisin kuin museoalueelle, et saa viedä mukanasi."
Tässä pätkä Rakov Skocjanista samaan lehteen:
"Jos yksi seikkailu ylitse muiden pitäisi Sloveniasta nostaa, olisi se Rakov Skocjan, Rak-joen lempeä uoma luolineen, lähteineen ja muine erikoisine luonnonmuodostumine en Postojnan ja Cerknican puolivälissä, 10 hienon pyöräilykilometrin päässä Postojnan leirintäalueelta. Vaikka lähistöllä on useita maailmanlaajuisesti tunnettuja maksullisia luolia kuten Postojna, Skocjan ja Planina, on Rakov Skocjan kaikessa villiydessään aivan omaa luokkaansa.
On käsittämätön tunne kun hämärässä illassa lehtipuuvoittoisess a metsässä maasta aukeaa yhtäkkiä eteen reikä, mikä osoittautuu olevan kallion sisällä sijaitsevan valtavan holvikattoisen luolan katossa, ja pystysuoraan alapuolellasi virtaa joki, siis keskellä luolan lattiaa ja minne lopulta tajuat voivasi varovaisesti itsekin laskeutua. Luolan pohjan saavutettuasi olet ikään kuin suuressa kirkkosalissa, minne valoa tuo kattorepeämän (aukko mistä sinne laskeuduit) lisäksi joen suuaukko maan pinnalle. Toiseen suuntaan joki syöksyykin kallion sisään lisäten salaperäistä tunnelmaa entisestään. Ilman otsalamppuja tilaa olisi kuitenkin täysin mahdoton hahmottaa, vaikkei se helppoa ole näinkään. Missään näin käsittämättömäsä paikassa en ole koskaan ennen ollut, ja voin välittömästi kuvitella luolaan nuotioita ja luolaihmisiä niiden ääreen, ja ulkopuolelle mammutteja, susia ja villihevosia. Luolan kokoa on vaikea arvioida, mutta tilaa on kymmeniä metrejä joka suuntaan, ja me vain kuljemme eestaas tai seisomme ihmetyksestä mykkinä, yritämme vangita tunnelmaa kuviin ja välillä joudumme nipistämään itseämme varmistaaksemme olevamme todella hereillä.
Joko uni vain jatkuu tai todellisuus on tarua ihmeellisempää, mutta seuraavana päivänä ryömimme sisään luolaan, minkä suuaukolla mahallaan maaten saamme seurata saman Rak-joen sukeltamista uuden kallion sisään. Saamme myös seistä luonnon muovaamalla kivisillalla ihastelemassa alapuolellamme aukeavaa osittain avokattoista paratiisimaista luolastoa, minne lopulta pääsemme laskeutumaan ja syömään eväitämme kirkkaana helmeilevän, kallion sisältä virtaavan joen äärellä lintujen laulun ja perhosten keskellä. Kuljettuamme ensin läpi luolien ja ohi turkoosien järvien, pitkin kivisiä rinteitä ja kaarevia siltoja. Näemme lukittuja ovia ja kuulemme hurjia juttuja; kypärät päässä ja tietoisesti kastuen ja kurastuen voi jokea pitkin kahlata luolastossa kauas. Miten kiehtovaa maa!"'
Sloveniasta löytyy myös hieno pyöräreitti, Välimeren rantoja kulkeva Parenzana, jos jotakuta kiinnostaa..teksti edelleen samasta lehdestä:
"On heinäkuun alun arki-ilta, kaskaat soittavat lujaa ja me lojumme kaikesta päivän auringosta ja liikunnasta raukeina oliivitarhojen keskelle pystytetyissä riippumatoissa, ehkä puolivälissä Pirania ja Izolaa, Slovenian lyhyen rannikon takamailla siis. Jo kahden viikon ajan eteemme on heitelty pieniä ja suuria ihmeitä ja ihastuksen aiheita niin runsain määrin, että olemme kiitollisuudesta soikeina. Niin kuin vaikka nyt tämä Parenzana-pyöräreitin varrelle rakennettu taukopaikka kylmine virvokkeineen, bajamajoineen, iloisine avuliaine henkilökuntineen ja puiden katveessa pyöräilijää tai kävelijää odottavine riippumattoineen.
Kuvitelkaa, olette koko kauniin kesäisen päivän pyöräilleet pitkin Välimeren rantoja, halki suolatasankojen, läpi viileitten tunneleitten, paahteisten peltojen, persikoita, kiivejä ja viinirypäleitä notkuvien puutarhojen, ja sitten, aivan ykskaks, joku on virittänyt ikään kuin juuri teitä varten pienen suloisen lepopaikan!
Parenzana on pienen ihmisen silmissä muutenkin loistava osoitus kansojen välisestä yhteistyöstä; 1900-luvun alussa Triestestä Poreciin, silloiseen Parenzon kaupunkiin kulkeneen kapearaiteisen junan raiteiden paikalle on rakennettu 2000-luvulla yhtenäinen pyörätie opastauluineen, taukopaikkoinen ja muine tarpeellisinen oheispalveluineen. 33 vuotta matkalaisia nykyisen Italian Triestestä nykyisen Slovenian Koperin kautta nykyisen Kroatian Poreciin kuljettaneiden itävaltalaisten höyryjunien raiteiden ei annettukaan lopullisesti ruohottua, vaan maiden välille haluttiin herättää uutta yhteistyötä tämän huikeiden maisemien läpi kulkevan ”Ystävyyden ja terveyden” reitin muodossa. Karavaanaria Paranzana palvelee mainiosti vaikkapa Izolan tai Piranin leirintäalueilta käsin tehtävien päivän pyöräretkien muodossa, ellei hän innostu hetkeksi hylkäämään raskaampaa kulkupeliään ja siirry muutaman päivän ajaksi täysveriseksi polkupyöräilijäksi. Täällä pyöräilijä voi aina palata myös junalla lähtöruutuunsa, vaikka käytyään Italiassa jätskillä."
Jännä on myös Hrastoljen pieni linnoitettu kirkko:
"Jos oikein innostuu, saattaa karavaanari polkaista myös Lucijasta 30km päähän, Hrastovljen pikkuiseen kylään, jylhän, vehreän ja kauniin laakson syvyyksiin. Täältä, ikään kuin hyvin kaukana maailman hälystä, löytyy pienen mäen harjalta hyvin pieni kirkko, tiukasti muurien ympäröimä ja vartiotornein varustettu. Muurit ja tornit on rakennettu turkkilaisten hyökkäyksiä vastaan, sillä kirkko on toiminut muinoin koko kylän suojapaikkana. Ihmisten lisäksi säilyivät kirkon taide-aarteet, lattiasta kattoon varhaisella keskiajalla maalatut freskot, joista tunnetuimmat ovat tuttuja jopa kuopuksemme historian-kirjasta.
Kuolemantanssifresk ot, jotka hätkähdyttivät keskiajalla etenkin ylhäisempiä piirejä, sillä niissä esitetään kuoleman koskettavan niin narreja, herroja, lapsia, sairaita kuin kuninkaitakin, hätkähdyttävät katsojaa tänäkin päivänä, ja tunnelma pienessä kirkossa on jotenkin poikkeuksellisen vahva. Freskojen säilymisestä on kiittäminen mustaa surmaa, keskiajalla riehunutta ja kolmanneksen koko Euroopan väestöstä tappanutta ruttoa, sillä sen leviämisen estämiseksi on Hrastovljen kirkon seinät kalkittu kokonaan, ja freskot löydettiin ja restauroitiin vasta 1940-luvulla niitä suojanneen kalkkivellin alta. Fyysisesti pieni kirkko tekee meihin suuren vaikutuksen, ja kirkonmäen kedolla istuskellessaan on helppo vajota syviin mietteisiin ja ajattomuuden tuntuun, josta meidät ravistelee irti vain kovin arkisesti nälkä."
www.google.fi/search?q=hrastovlje&espv=2&biw=1024&bih=543&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=Zy36VJj8J4HCPPDrgagE&ved=0CB0QsAQ
t.Kaarina
-
Kannattaiskohan nämä vinkit vaikka laittaa kokonaan toisen otsakkeen alle, niin löytäisi joku joka etsii paikkoja minne mennä eikä vain paikkoja, mitä välttää:)?!
t.Kaarina
-
Nuo vinkit sopii ihan hyvin tähän, tuon seuraavan juttusi missä kerrottiin turvallisuudesta pysähtyessä reitille yöpymisten ja mahdollisten ostoksilla käyntien ajaksi siirsin ketjuun missä aiheesta jo ennnestään oli puhetta.
http://karavaanari.org/index.php/topic,13129.0.html
-
Tän ketjun nimi vain on "maita/alueita, joita tulisi välttää?"...?
t.Kaarina
-
Eli eikö voisi sitten otsikkoa muuttaa?
t.Kaarina
-
Tän ketjun nimi vain on "maita/alueita, joita tulisi välttää?"...?
t.Kaarina
Jaa, minun mielestäni tuossa lukee kokonaisuutena
Vs: Asuntovaunulla Kroatiaan, maita/alueita jota tulisi välttää?
Nyt on aloituksen ja viimeisen kirjoituksen otsikko vaihdettu
-
Niinhän lukee, mutta kuitenkin siirsit vältettävät alueet toiseen ketjuun :)
t.Kaarina
-
Siirsin juuri kuten sanoin, samasta aiheesta kaksi ketjua. Yhdistin ne.
Ei palvele kenenkään tarkoitusta mikäli samaa asiaa on monessa ketjussa. Helpommin löytää nuo "uhkakuvat" Via Balticalta yhden otsikon alta.