Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Lämmitys ja ilmastointi => Primus => Aiheen aloitti: kokami - 30.09.2014 kello on 20:29
-
Ongelmana siis 2490 primus joka syty ollenkaan. Tikitys kuuluu, mutta vaimeasti kärki vaihdettu uuteen, sama ongelma.
Kun kipinäkärjen irroittaa lämmittimestä ja laittaa sen boxiin kipinää tulee hyvin. Maadoitukset tarkastettu ym. kaikki pitäis olla
kunnossa mutta kun ei.....
-
Ongelmana siis 2490 primus joka syty ollenkaan. Tikitys kuuluu, mutta vaimeasti kärki vaihdettu uuteen, sama ongelma.
Kun kipinäkärjen irroittaa lämmittimestä ja laittaa sen boxiin kipinää tulee hyvin. Maadoitukset tarkastettu ym. kaikki pitäis olla
kunnossa mutta kun ei.....
Onko suora vai kulmakärki?
-
Kulmakärki on ja kärki osoittaa polttimen pohjaa kohti. Tein vielä yhden erikoisen havainnon, kun kipinäkärjen kierreosan eristää lämmittimen rungosta kaikki toimii normaalisti????
-
Kipinäkärjessä oikari
-
Kipinä karkaa ennen kärkeä luultavasti pakeliitissä hius halkema josta kipin karkaa ennen aikoja maahan
-
Jatkan tähän aiheeseen, koska itselläni on meneillään samantapainen tilanne 2490:n kanssa. -20 asteen kelissä olin esilämmittänyt vaunua sähköpatruunalla tuntitolkulla, joten pannu varmaan oli lämmennyt myös. Sytytyssekvenssi lähti napilla käyntiin, kaasusolenoidi aukeaa, kaasu haisee, kipinämuuntaja tikuttaa reippaasti, mutta ei vaan kipinä ja kaasuseos löydä toisiaan ja menee tilttiin.
Sytytin pannun manuaalisesti sytkärillä etukotelon pohja-aukosta tuikkaamalla kipinän kaasusuuttimen jälkeen olevasta sekoitusaukosta sekoituskammioon. Pannu starttasi poksahtaen, tunnisti liekin ja jäi päälle puoleksi vuorokaudeksi normaalisti. Sen jälkeen normaali kipinästartti toimi puoli päivää, kunnes meni taas tilttiin, eikä enää suostunut syttymään. Pulloa on vaihdettu ja liekkielektrodia käytetty irti ja näyttää ihan ok:lle. Elektrodi on suoraa mallia. Tein manuaalisytytyksen vielä kerran ja taas toimi normaalisti muutaman tunnin.
Onkohan manuaalisytytyksest ä vahinkoa arinalle ? Onko kokemusta kellään ? Itse epäilen vielä tässä vaiheessa enemmän elektrodia kuin mustaa boksia. Boksi tikuttaa niin reippaasti. Onko ideoita ?
-
Manuaalisytytyksess ä on se ongelma, että voi jäädä palamaan arinan alapuolelle siihen kuppiin ja se taas tuhoaa arinapesän. Tossa lämmitinmallissa jossa on suora kärki on palopesän arinassa pystyssä oleva tappi taipunut taaksepäin, jolloin kipinäväli on suurentunut liikaa, jolloin se tulee rikkomaan poksin jossain vaiheessa. Kallista pannua sen verran, että saat pohjan irti niin asia selviää tai osta kärki mikä on taivutettu niin ei tarvitse välittää siitä tapista mikä arinassa on taipunut.
(https://karavaanari.org/kuvat/1483983751.jpg)
-
Kiitos paljon neuvosta. Tuohan vaikuttaa loogiselta. Arinan lämpeneminen saattaa vaikka muuttaa tuon tapin asentoa ja muuttaa kipinäväliä...? Itse asiassa tiedän pannun olevan tappimallia. Purin ja putsasin pannun kesällä ja teetin pohjaan keraamisen pintakäsittelyn.
Kokemukseni mukaan pannunpohjat ruostuvat puhki ennen pitkää runsaassa käytössä. Käsittely pitäisi kestää 1000 C. Täytyy ottaa pohja auki parin vuoden kulutta ja katsoa miten on kestänyt. Eli kun taivutettu elektrodi käykin tappimalliin kannattaa asentaa sellainen siihen.
-
Vielä yksi juttu. Taivutetun elektrodin irrottaminen ja asentaminen näyttää olevan vähän hankalampi juttu kuin suoran. Ulos ottaessa kärki raapi sisäkierteen seiniä. Pelkään, että menee rikki jo asentaessa. Onko tähän mitään niksiä, missä asennossa ja millä aseotteilla elektrodi menee helpoimmin paikalleen kun pannu on vaunussa paikallaan ?
-
Työnnä kärki klo 10 kohdalta sisään niin menee helpoiten.
-
Hei taas. Huomasin juuri, että irrottamastani elektrodista on todennäköisesti juuttunut uloin pätkä kierrettä pannun reikään, ks. kuva... :( Uuden elektrodin paikalleen saaminen saattaa olla
haastava juttu, jos kierteen pätkä on tunnelissa vastassa. Tämä voisi selittää sen miksi elektrodin ulos saaminen oli vaikeaa. Kärki oli taipunut ulos tullessa. Primus manuaalin vianetsintäohje
antoi mahdollisuuden taivuttaa vääntynyttä kärkeä. Ei onnistunut tässä tapauksessa vaan katkesi. Nyt tarvittaisiin vinkkiä kierteenpätkän poistamiseksi tunnelista, mieluiten pannu paikallaan. Mikähän on kierteen koko ja tyyppi ? Tarkoitus olisi koittaa viikonloppuna.
-
Ottaisiko tuohon joku liima niin lujasti kiinni että sillain lähtisi? Eli elektrodiin liimaa tuolle kohtaa josta kierre jääny pannuun. Elektrodi pannuun ja odottaa että liima kuivuu. Toivon mukaan ottaa niin lujaan kiinni että irronnut kierre tulee sit mukana ulos.
-
Ottaisiko tuohon joku liima niin lujasti kiinni että sillain lähtisi? Eli elektrodiin liimaa tuolle kohtaa josta kierre jääny pannuun. Elektrodi pannuun ja odottaa että liima kuivuu. Toivon mukaan ottaa niin lujaan kiinni että irronnut kierre tulee sit mukana ulos.
ei kestä keramiikka vääntää jumittunutta kierrettä ulos Thumbd
jenga on muistaakseni 3/8 unc.
kapealla rautaterällä (esim lehtisahan) varovasti halkasta jumittunut jengan pätkä ja terävällä piikillä varovasti naputtaen irti, vaatii kyllä tarkkuutta ja kärsivällisyyttä..
jos on kaasu hitsivehkeet tai tic:kki käytöss vois antaa jrngan pätkälle vähä lämpö hoitoo alkuun.. ei käy katteeksi muutaman irrotaneena
-
Toi kuva hämää tosi paljon kun on osasuurennettu, onkohan kierre oikeasti poikki, hieman epäilen, jos noin paljon on kierrettä jäljellä. Olen rautasahan terällä sahannut vastapuolilta niin lähtee helposti piikillä poi, mutta pannu kannattaa irroittaa, että saa pohjan pois. Taitaa osa kierteestä tosiaan olla sisällä, mutta uuden voi kiertää paikalleen niin syvälle kuin menee ja keskittää oikeaan asentoon, mutta poksia ei kannata laittaa liian tiukasti kiinni. Joskus ole laittanut kärjen jossa ei kierrettä ollut olenkaan vaan kaikki oli jäänyt pannun aukkoon, poksi pitää kärjen kyllä paikallaan. https://karavaanari.org/index.php?topic=16895.0
Kun kärkeä taivutetaan niin aivan porsliinin juurestä, tosta kohtaa katkeaa takuuvarmasti.
-
Hei, ja kiitos kaikille osallistumisesta. Osasuurennoksen kierre on pituudeltaan puolet tuliterän elektrodin kierteestä. Onhan se mahdollista, että sinne on edeltäjä työntänyt rikkinäisen elektrodin viimeksi. Kurkistan aukkoon boroskoopilla ensin ja varmistan tilanteen. Ajattelin liottaa kierrettä wd40:llä ja lyödä kartiomaisen puutapin sinne ja koittaa kiertää auki. Liimaa en uskalla sinne työntää, menee vielä toimiva kierteen osa tukkoon. Jos ei tuolla irtoa, niin täytyy toivoa, että ehjä kärki taipuu kuristuneesta aukosta paikalleen ja koitetaan ehjä elektrodi paikalleen. Pannun irroitusta viimeisenä vaihtoehtona.
-
Hei, ja kiitos kaikille osallistumisesta. Osasuurennoksen kierre on pituudeltaan puolet tuliterän elektrodin kierteestä. Onhan se mahdollista, että sinne on edeltäjä työntänyt rikkinäisen elektrodin viimeksi. Kurkistan aukkoon boroskoopilla ensin ja varmistan tilanteen. Ajattelin liottaa kierrettä wd40:llä ja lyödä kartiomaisen puutapin sinne ja koittaa kiertää auki. Liimaa en uskalla sinne työntää, menee vielä toimiva kierteen osa tukkoon. Jos ei tuolla irtoa, niin täytyy toivoa, että ehjä kärki taipuu kuristuneesta aukosta paikalleen ja koitetaan ehjä elektrodi paikalleen. Pannun irroitusta viimeisenä vaihtoehtona.
Pannun irroitus ei ole kovinkaan hankala toimenpide. Minä tekisin itse korjauksen pöydällä. ;)
-
Oletuksella että tuonne on todella kierrettä katkennut.........
Noin yleisellä tasolla toteaisin että erilaisten juuttuneitten ja katkenneitten
ruuvien ja niitten osien ulossaamisessa rihlatappi on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.
Esim. vastakierretapilla en ole onnistunut yhdessäkään vaikeassa tapauksessa.
En nyt ole ehdottamassa rihlatappisarjan hankintaa pelkästään tähän tapaukseen
jos ei harrastuneisuus sitä muutoin puolla. Lisäksi tuo osahan on messinkiä joten irrotustyökalu
syntyy aivan tavallisesta teräksestäkin. Aihio voi siis olla mikä tahansa sopivan halkaisijainen
akselinpätkä mutta myös ei-täyskierteisen pultin juuriosa, veistelyn helpottamiseksi mielellään
pehmeämpää laatua... 5.8 tjsp.
Laita kulmahiomakoneeseen aluksi 1mm:n leikkauslaikka, tee sillä alku-urat rihloille.
Jatka siitä kolmioviilalla kallistaen niin että aukikierron suuntaan syntyy leikkaavampi hammas
eli reuna. Yritä saada loivasti kapeneva rihlapiikki. Tuo kohde näyttää erityisen helpolta, siinä
kun on valmiiksi keskitetty reikä ja juuri sopiva jäljellä oleva seinämä. Älä silti kiirehdi
vääntämään heti väkisin jos et ole tuntenut liikahdusta. Napauta mieluummin hieman syvemmälle ja
jatka taas pienta "nitkutusta" ettet tulisi leikanneeksi materiaalia pois. Muodonmuutos tekee kyllä
tehtävänsä.
Työkalun voi jos halkaisija on sopiva, tehdä myös TORX kärjestä. Se vaan todennäköisesti
vaatii kovasimen kulmalla teroittamisen, voi mennä viilallakin jos on huonoa terästä. Aikoinaan
oli saksalaisautojen moottoreissa hieman vastaavia 12-kulmaisia tähtimäisiä ruuvikoloja joitten
työkaluja olen myös käyttänyt tällaiseen tarkoitukseen, ne käyvät ihan sellaisenaan kun halkaisija
sopivasti sattuu.
-
Itse asiassa mulla on meneillään jumppaamista kahden 2490 pannun kanssa samaan aikaan. Ensimmäinen on "tappimallia" ja se korjaantui viikonloppuna kun vaihdoin siihen neuvon mukaan kulmakärjen. Näytti tepsivän kun ei enää syttynyt lähtötilanteessa lainkaan. Nyt lähtee hienosti ekalla tai tokalla kipinällä lämpimänä, mutta jos pääsee viilenemään, niin paukahtelee aika mojovasti. Ajattelin kokeilla paineensäätimen kuivaamista ja T-korsteenin asentamista. Pannu on jälkiasennus Hobby Prestigeen vm. 86, jossa on ollut alun perin 2480 pannu. Jos eivät auta, niin suuttimen putsausta ja ilmaseosaukon kuristamista suuttimen vierestä. Onko vielä muita paukahteluntorjunta konsteja ? Asennettuna on tällä hetkellä 2480:n hattu ja se puhaltaa kaiken vesihöyryn koteloon.
Toisessa 2490 pannussa oli tuo juuttunut kierteenpätkä elektrodin reiässä. Kiitoksia rihlatappineuvosta. En lähtenyt kuitenkaan tekemään ensimmäiseksi työkalua, vaan ostin vastakierretappisar jan. No, kuten jo kerrottiin aiemmin ketjussa, siitä tuskin on apua. Ei nytkään. En uskaltanut vääntää aivan tappiin peläten tulpanreiän halkeamista. Lopulta porasin ensin 7 mm, sitten 8 mm ja lopulta 8,5 mm terällä juuttuneen holkin pois ja kaavin kierteenjämät piikillä pois, ks. kuva. Uusi kulmaelektrodi taipuu nyt paikalleen helposti ja menee melkein loppuun asti perille. Pikkuisen siinä reiän kierteenharjat saivat kipeetä poranterästä, mutta kierretapilla voisi vielä putsata työmaan. Joku tiesi ketjussa kertoakin, että kierre on 3/8 unc. Pannu pelittää hienosti, eikä pauku. Kiitoksia jälleen neuvoista.
(https://karavaanari.org/kuvat/1485328825.jpg)
-
Tuo tappimallin 2490 pannuni ei vaan ota toimiakseen kunnolla. Suuttimeen putsauksen jälkeen starttasi pehmeästi jonkin aikaa, mutta menee taas välillä tilttiin viileänä. Painesäädintä ja poksia olen päässyt testaamaan vaihtolaitteiden avulla ja ne ovat mielestäni kunnossa. Elektrodi on vaihdettu kulmamalliin. Tänään liekki alkoi lepattaa kesken kaiken ja kipinäsytytys lähti päälle. Kaasupullo oli lopuillaan ja vaihdoin täyteen, jonka jälkeen ei syttynyt lainkaan. Magneettiventtiili aukeaa, mutta kaasua tulee läpi vähän kuuloisesti. Irroitin ja testasin magneettiventtiilin . Viimeinen naksaus oli hyvin hiljainen. Purin kaasuputket, mutta en löytänyt tukoksia. Laskin kaasua läpi pätkä kerrallaan. Painesäädin pitää olla 2-3 asennossa, jotta liekki ei kuulosta sammumaisillaan olevalta. Magneettiventtiiliä ravistaessa kuului siitä irto-osan kilinää. Voiko magneettiventtiili hajota niin, että läpi tulee vain vähän kaasua ?
-
Tuo tappimallin 2490 pannuni ei vaan ota toimiakseen kunnolla. Suuttimeen putsauksen jälkeen starttasi pehmeästi jonkin aikaa, mutta menee taas välillä tilttiin viileänä. Painesäädintä ja poksia olen päässyt testaamaan vaihtolaitteiden avulla ja ne ovat mielestäni kunnossa. Elektrodi on vaihdettu kulmamalliin. Tänään liekki alkoi lepattaa kesken kaiken ja kipinäsytytys lähti päälle. Kaasupullo oli lopuillaan ja vaihdoin täyteen, jonka jälkeen ei syttynyt lainkaan. Magneettiventtiili aukeaa, mutta kaasua tulee läpi vähän kuuloisesti. Irroitin ja testasin magneettiventtiilin . Viimeinen naksaus oli hyvin hiljainen. Purin kaasuputket, mutta en löytänyt tukoksia. Laskin kaasua läpi pätkä kerrallaan. Painesäädin pitää olla 2-3 asennossa, jotta liekki ei kuulosta sammumaisillaan olevalta. Magneettiventtiiliä ravistaessa kuului siitä irto-osan kilinää. Voiko magneettiventtiili hajota niin, että läpi tulee vain vähän kaasua ?
Siinä kaasuventtiilissä mihin kaasuputki tulee, on kaksi pientä verkkoa ja niitten välissä
suodatin jos on hyvin tukossa, niin välttämättä kaasu ei kulje.
-
Olen nähnyt venttiileistä kaasuputken tulopuolella metalliverkon. Pystyykö sitä irrottamaan ja putsaamaan sieltä sisältä . Olen vain rassannut kuparisäikeellä sitä pienenpientä suutinaukkoa.
-
Olen nähnyt venttiileistä kaasuputken tulopuolella metalliverkon. Pystyykö sitä irrottamaan ja putsaamaan sieltä sisältä . Olen vain rassannut kuparisäikeellä sitä pienenpientä suutinaukkoa.
Pienellä meisselillä olen kaivanut, se verkko häviää helposti jos putoo
sielä filtterin alla saattaa olla toinen verkko, ne voi puhaltaa puhtaaksi.
Jos se filtteri on mennyt ihan kovaksi ei välttämättä mene kaasu läpi.
Tuleeko sieltä putkesta normaalisti kaasu, ennen sitä venttiiliä.
-
Kaasuventtiilin nastat kannattaa myös putsata, että vetää kunnolla.
-
Johtoterminaalin nastat olen putsannut pikkuviilalla. Kaasua tulee kyllä läpi kunnolla, mutta vähän vaikea arvioida onko paine se mikä kuuluu olla suhinan perusteella.
Jossakin kaaviossa näin vastusarvot keltainen 5 ohm ja sininen 230 ohm 2490 magneettiventtiilil le. Jos ne on oikeat voisi tietysti vielä mitata tuon sähköisen puolen.
Perstuntuma on se, että suodatin voisi olla tukossa tai venttiili jää jotenkin puolitiehen kun testissäkään ei naksahtanut oikeen reippaasti.
Vesitermostaatin punaiset johdot jäi kasatessa
tarkastamatta, että tulivatko juuri samoin päin kuin alun perin. Onkohan niiden johtojen paikoilla vaikutusta pannun toimintaan ?
-
EI ole siittä kulkee jännite läpi se on vesi termari jos pannu kuumenee liikaa termari katkaisee jänniteen pannulta ,meniköhän oikein minun sepostus
-
Nyt olen saanut molemmat pannut jokseenkin kuntoon. Nihkeän kaasuvirtauksen syyksi paljastui näppihäiriö. Kaasun tuloputkessa magneettiventtiilis tä vastavirtaan seuraavana on kierrettävä mallia oleva sulkuhana, joka ei ollutkaan aivan auki. Oli kiertynyt kiinni päin kotelon väliseinän tiivistysremontissa . Jäljellä on molemmissa pannussa ajoittainen paukahtelu syttyessä, mutta pääsääntöisesti syttyvät pehmeästi. Tulee mieleen jopa, että syttymisen pehmeys riippuu kelistä....
-
Nyt olen saanut molemmat pannut jokseenkin kuntoon. Nihkeän kaasuvirtauksen syyksi paljastui näppihäiriö. Kaasun tuloputkessa magneettiventtiilis tä vastavirtaan seuraavana on kierrettävä mallia oleva sulkuhana, joka ei ollutkaan aivan auki. Oli kiertynyt kiinni päin kotelon väliseinän tiivistysremontissa . Jäljellä on molemmissa pannussa ajoittainen paukahtelu syttyessä, mutta pääsääntöisesti syttyvät pehmeästi. Tulee mieleen jopa, että syttymisen pehmeys riippuu kelistä....
Olikos kaasuventtiilin suutin putsattu? vaikuttaako mitään, jos lisää kaasua tai vähentää
säätimestä.
-
Kaasuventtiili on ollut irti ja olen rassannut kuparisäikeellä suuttimen aukkoa. En ole vielä purkanut venttiiliä enempää, mutta hyviä neuvoja siihenkin
alkaa olla koossa jo. Painesäätimen asentoon teho tuntuu vastaavan normaalisti. Olen pitänyt painesäädintä lähinnä 1 tai 2:lla. Vaunun manuaali kehottaa pitämään 1:llä muulloin kuin kovilla pakkasilla ja pelkän veden lämmityksessä. Pitääkin kokeilla väheneekö paukkuminen seosta rikastamalla. Toisaalla palstalla esiteltiin piipun ilma-aukon kuristamista. Letkuklemmari näyttäisi sopivan tarkoitukseen aika hyvin. En ole vielä kokeillut. Pannut ovat olleet pöydällä pari kertaa kesän jälkeen ja on kopisteltu puhallettu paineilmalla ja rassattu messinkiharjalla. Venttiilin asento pitää vielä ainakin tarkastaa. Paukahtelu vaihtelee possahduksesta kovaan jytkyyn, joka herättää yöllä. Mutta ei ole mennyt tilttiin pariin viikkoon. Kiitos neuvoista kaikille !
-
Kaasuventtiili on ollut irti ja olen rassannut kuparisäikeellä suuttimen aukkoa. En ole vielä purkanut venttiiliä enempää, mutta hyviä neuvoja siihenkin
alkaa olla koossa jo. Painesäätimen asentoon teho tuntuu vastaavan normaalisti. Olen pitänyt painesäädintä lähinnä 1 tai 2:lla. Vaunun manuaali kehottaa pitämään 1:llä muulloin kuin kovilla pakkasilla ja pelkän veden lämmityksessä. Pitääkin kokeilla väheneekö paukkuminen seosta rikastamalla. Toisaalla palstalla esiteltiin piipun ilma-aukon kuristamista. Letkuklemmari näyttäisi sopivan tarkoitukseen aika hyvin. En ole vielä kokeillut. Pannut ovat olleet pöydällä pari kertaa kesän jälkeen ja on kopisteltu puhallettu paineilmalla ja rassattu messinkiharjalla. Venttiilin asento pitää vielä ainakin tarkastaa. Paukahtelu vaihtelee possahduksesta kovaan jytkyyn, joka herättää yöllä. Mutta ei ole mennyt tilttiin pariin viikkoon. Kiitos neuvoista kaikille !
Minä hakisin vikaa mustasta poksista. Kipinä ei tule heti vaan 1-2 sekunnin viiveellä.
-
Pitää kuunnella vielä kipinän alkaminen tarkemmin. Mielestäni alkaa tikuttaa samaan aikaan magneettiventtiilin aukeamiskolahduksen kanssa.
-
Pitää kuunnella vielä kipinän alkaminen tarkemmin. Mielestäni alkaa tikuttaa samaan aikaan magneettiventtiilin aukeamiskolahduksen kanssa.
Katso samalla, ettei purkaannu jossain kohtaa johtoa, pimeässä näkyy hyvin. Tämä vastaus ei sovi tähän kyselyyn.
-
Pitää kuunnella vielä kipinän alkaminen tarkemmin. Mielestäni alkaa tikuttaa samaan aikaan magneettiventtiilin aukeamiskolahduksen kanssa.
Jos todella tikutus alkaa jokseenkin viiveettömästi (ohjausjännitteen saatuaan)
niin sehän viittaisi siihen että varauspiirin kondensaattori C10 on menettänyt kapasitanssiaan.
Mutta silloin tikutuksen tiheyskin olisi epänormaalin korkea. Siis tiheään kipinöitä mutta
heikkoina.
Tuo purkausenergiahan (kondensaattorilta) olisi helppo todentaa jos sellaiseen tulisi tarvetta.....?
Kiinnittäisin silti huomiota siihenkin onko todellisuudessa magneettiventtiin avaavan releen veto viivästynyt (ohjausjännitteen kytkeytymisestä) ja kipinöinti siksi vaikuttaa alkavan heti.
-
Jos Q17 vuotaa niin se aiheuttaa kipinän viivästymisen kun kondensaattori C11 ei lataannu tarpeeksi nopeasti.
(https://karavaanari.org/kuvat/1488349933.jpg)
-
Millaiset viiveet täysin ehjässä systeemissä kuuluu olla, alkaen napin painalluksesta, aina magneettiventtiilin auki jäämiseen ? Korvakuulolta ensin lähtee pumppu, sekuntien päästä aukeaa magneettiventtiili ja kipinä aloittaa n. samanaikaisesti ja sitten liekin ääni. Varsinaista pitokäämin kolausta en muista lopuksi kuulleeni. 2480:ssä muistaakseni kuului sekin.
-
Kyllä se magneettiventtiilin ääni kuuluu selvästi. Noi ajat on noin 4 kekuntia napin painamisesta, kaasuventtiili vetää ja samaan aikaan kipinöi noin 5 sekuntia ja häiriölle jos ei syty.
-
@jkilpel7: "Varsinaista pitokäämin kolausta en muista lopuksi kuulleeni. "
Mitä mahdat tarkoittaa pitokäämin kolauksella? Jos tämä liittyy vastaavien ohjausreleitten
naksauksiin niin huomioithan että vetoreleen työjännite (siis virtakin) tulee pitoreleen
toisen kärkiryhmän kautta. Näin pitoreleen aktivoituessa venttiili saa sekä pito- että
veto-ohjauksen yhtäaikaisesti jolloin tämä sekä pitoreleen naksaus on ihmisen aikajanalla
yksi aimut "kolaus".
Kun sitten tätä ennen on vetoreleen vielä täytynyt aktivoida tapahtumat
(C7, R13, R14, VZ2, Q9,Q10) jotka antavat pitoreleelle "luvan" vetää niin ihminen ei
erottane tuosta ketjusta mitään erilliseksi. Periaatteessa jos pitoreleen vaatiman
energian varautuminen (C6) olisi jostain syystä viivästynyt voisi kai vetorele aktivoitua
selvästi ennen pitorelettä antaen erillisen naksauksen. (Ja systeemi edelleen toimisi)
Kovin suurihan tuo aikaero ei voi olla koska sillä välin jouduttaisiin häiriöön
riippumatta siitä mitä liekkivahti tekee.
-
Kiitos seikkaperäisestä selostuksesta. 2480:ssä kuului jonkin aikaa liekin syttymisen jälkeen vielä toinen magneettiventtiilin kuuloinen kolaus, johon sekoitin. 2480:ssä on liekintunnistus resetoitavine "varmuuskatkaisijoin een" erilainen. Se on sitten jokin muu kuin "pitokäämin" kolaus. Viikonloppuna menen taas kuuntelemaan pannua...
-
Primus 2480 on täysin eri ohjainpoksi kuin 2490:nen.
-
Nyt olen vaihtanut kaasuventtiilin tehdasuuteen ja kellottanut kummankin pannuni sytytysäänet. Napin painamisesta lähtee pumppu käyntiin. Tästä hetkestä menee kummassakin pannussa ja poksissa n. 3.7 s kipinän tikutuksen alkamiseen, jolloin kaasuventtiili kolahtaa samanaikaisesti ja kaasu suhisee. Liekin possahdus kuuluu 4.5 s kuluttua tästä, kun pannu on kylmä, kaasuletku tyhjä ja pullon hana on avattu vasta juuri ennen käynnistystä. Liekin possahdus kuuluu 2.4 s venttilin aukeamisesta, kun kaasuletku on täynnä ja pullon hana ollut auki kauan. Molemmat poksit lopettavat tikutuksen n. 11 s kohdalla ja menevät häiriötilaan kun kaasuhana on kiinni. Verrokkipoksilla liekki possahti pehmeämmin jo 1.6 s kuluttua kaasuventtiilin aukeamisesta kylmällä pannulla. Kokeissa on kaarimallin sytytyselektrodit kaikissa tapauksissa, mutta toinen pannu on tappimallia. Molemmat pannut ja poksit toimivat, mutta tuntuma alkaa olla, että kovempi possahdus seuraa vanhempaa poksia toiseen pannuun. "Possahtavampi" poksi on tappimallin 2490 pannusta. Verrokkipoksi on huoltoliikkeestä peräisin oleva korjattu vaihtolaite, enkä tiedä sen alkuperää. Voisiko elektroniikka olla kehittynyt "pehmeän possahduksen" suuntaan myöhemmissä pokseissa? Tämä on jo aika hifistelyä, mutta välillä tuo possahdus on jytky ja herättää ikävästi.
-
Lopulta poksin kipinätikutus muuttui hiljaiseksi ja nopeaksi, eikä se sytyttänyt enää ollenkaan. Kokeilin sitä kahdessa pannussa ja sama tulos. Poksiviaksi tämä paukkuminen sitten osoittautui. Korjatulla poksilla syttyy tosi pehmeästi. Kiitoksia palstalle. Tätä kautta löytyi apu.
-
Kiitos seikkaperäisestä selostuksesta. 2480:ssä kuului jonkin aikaa liekin syttymisen jälkeen vielä toinen magneettiventtiilin kuuloinen kolaus, johon sekoitin. 2480:ssä on liekintunnistus resetoitavine "varmuuskatkaisijoin een" erilainen. Se on sitten jokin muu kuin "pitokäämin" kolaus. Viikonloppuna menen taas kuuntelemaan pannua...