Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Matkailuvaunut => Aiheen aloitti: Sakari - 12.06.2014 kello on 02:44
-
Mitä riskejä on liian suuresta aisapainosta? Negatiivinen aisapainohan on hengenvaarallista, mutta voiko myös liian suuri aisapaino saada yhdistelmän heijaamaan? Ymmärtääkseni aisapainosta on säädetty, että saa olla enintään 25 kg tai 4 % kytkentämassasta. Suurempi näistä on määräävä. Eli jos vaununi painaa 1300 kg, sen painosta enintään 52 kg saisi kohdistua vetokoukkuun. Vedin hetkellisesti tätä olennaisesti suuremmalla aisapainolla ja ajossa alkoi tuntua heijaamista sivusuunnassa. Oliko syy liian suuressa aisapainossa vai kannattaisiko myös auton iskunvaimentimet tarkastaa? Voiko olla myös muita syitä?
-
Kun vetoauton perän paino lisääntyy, pitää myös rengaspainetta nostaa, jotta ei renkaiden sortokulma lisäänny.
Auton/vetokoukun/vetopään valmistajat antavat max. painon, jota ei kannata paljoa ylittää .
Itse pyrin pitämään aisapainon n. 65-75 kg.. takarenkaissa n. 2.7 bar..
-
Vetoautossa täytyy tietenkin olla iskunvaimennus sekä kaikki puslat ja nivelet kunnossa.
-
Aisapainon kasvattaminen pitäisi vähentää heijaamista
Edellisessä Kabesani oli kova aisapaino tyhjänä, yli sallitun.
-
Taitaa olla aika yksilöllistä (yhdistelmä kohtaista).
Riippuu kovasti vetoauton massasta (suhteessa vaunuun), akselivälistä, takaylityksestä. Yleensä aisapainon kasvattaminen tarkoittaa vaunun tavaroiden siirtämistä tukipisteen (akseliston) etupuolelle - pois siis takaata kun aisapainoa ei kasvateta lisärojulla..
Mitä kauemmas tukipisteestä massoja viedään, sitä enempi syntyy momenttia (huojunnan lähde) - vetokoukku ei ole tukipiste vaan nivel.. autoa ja vaunua ajatellen sen massa voi olla etäimmillään tukipisteestään juuri siinä. Miksi sitten joissan tapauksissa aisapainon lisäys parantaa ajettavuutta; jos on hyvä kantavuus autossa (eikä olla lähellä maksimia), niin tod. näk. auton taka-akselisto rakennne, renkaat ja ripustus eivät ole moksiskaan siitä. Sitten on eri asia, jos mennään rajoilla..
Aisapainolla vetoauton massan kasvatuksestahan tässä on kyse, mutta johtuen takaylityksestä, vaikutusta voi olla myös etuakselimassaan negatiivisesti.. sitten kun tiedetään, että etu- ja taka-akseliston kuormituksen mukaan on suunniteltu pyöräkulmien (toe, camber, caster..) muuttuvan. Varsinki nykyautoissa takana tapahtuu paljon kun jäykät akselit alkavat olla historiaa..
-
1300kg vaunun veto on varmasti hankalaa, jos aisapaino on vain 25kg. Myös tuo 52kg saattaa vielä olla epävakaa vedettävä.
Minulla on kokonaispaino 1360kg ja siten max aisapaino olisi pyöreästi 55kg - pidän aisapainon kuitenkin "laittomana" 65-70kg, koska vaunun vetopää ja vetokoukku sallivat 75kg aisapainon. Vetäminen on tuolloin paljon vakaampaa.
Mikä oli tuo "olennaisesti suurempi" aisapaino? Olihan tuon heijaamistilanteen nopeus sallituissa rajoissa?
-
1300kg vaunun veto on varmasti hankalaa, jos aisapaino on vain 25kg. Myös tuo 52kg saattaa vielä olla epävakaa vedettävä.
Minulla on kokonaispaino 1360kg ja siten max aisapaino olisi pyöreästi 55kg - pidän aisapainon kuitenkin "laittomana" 65-70kg, koska vaunun vetopää ja vetokoukku sallivat 75kg aisapainon. Vetäminen on tuolloin paljon vakaampaa.
Mikä oli tuo "olennaisesti suurempi" aisapaino? Olihan tuon heijaamistilanteen nopeus sallituissa rajoissa?
Tässä tilanteen kaikki tiedot: Vaunu on Weinsberg 500, vetoauto upouusi Mersu C 180 CDI (farmari, vetokyky 1800 kg), aisapaino oli n. 90 kg, nopeus n. 100 km/t. Heijaus oli pelottavan voimakasta ja sivusuuntaista, mutta auton ajonvakausjärjestel mä lopetti sen. En kuitenkaan halua kokea enää koskaan uudelleen. Myös 80 km tuntinopeudella tuntui lievää ylösalasheijausta, ei kuitenkaan sivusuunnassa. Vaunun etuluukussa oli tyhjä ja täysi alumiinipullo sekä vararengas. Edessä sijaitsevan parivuoteen alla oli kevyitä kesäkalusteita. Aion ottaa vararenkaan pois, mutta muita kevennyksiä on vaikea tehdä. Olen vetänyt Skoda Superbilla (vetokyky 1500 kg) samaa vaunua (ilmeisesti samalla aisapainolla) vastaavissa tilanteissa, mutta mitään samanlaista en ole koskaan kokenut.
-
Aion ottaa vararenkaan pois, mutta muita kevennyksiä on vaikea tehdä. Olen vetänyt Skoda Superbilla (vetokyky 1500 kg) samaa vaunua (ilmeisesti samalla aisapainolla) vastaavissa tilanteissa, mutta mitään samanlaista en ole koskaan kokenut.
Olet asian ytimessä. Kaikki autot ja vaunut eivät välttämättä sovi yhteen. Syitä voi olla monia: Rengastus, jousitus, vetonupin etäisyys taka-akselilta, aisan pituus, aisapaino, ilman pyörteily, ties mikä.... Monet vannovat kitkavetopään nimeen ja se on kehitetty juuri ratkaisemaan tällaisia ongelmia, eli yhdistelmä yritetään saada yhdeksi pötköksi, jotta ei olisi niveltä josta heijaus alkaisi. Vähän niinkuin kasvattaisi sudelle häntää, sanon minä. Kuten itse olet todennut, kyllä se vaunu voi tulla perässä nätistikin, eli veturi ei sitten oikein istu siihen nokalle. Ylöls-alas heijaushan on normaalia, kun tiet eivät ole tasaisia mutta sivuttaisliike on myrkkyä!
Silloin kun byrokraatti ei vielä valvonut tekemisiä niinkuin nyt, pidensin yhden Soliferin aisaa, taisi olla 30-40cm. Ei siis hirveästi mutta sillä siitä vehkeestä tuli yhteiskuntakelpoine n, se kun vikuroi kaikkien autojen perässä.
-
Tässä tilanteen kaikki tiedot: Vaunu on Weinsberg 500, vetoauto upouusi Mersu C 180 CDI (farmari, vetokyky 1800 kg), aisapaino oli n. 90 kg, nopeus n. 100 km/t. Heijaus oli pelottavan voimakasta ja sivusuuntaista, mutta auton ajonvakausjärjestel mä lopetti sen. En kuitenkaan halua kokea enää koskaan uudelleen. Myös 80 km tuntinopudella tuntui lievää ylösalasheijausta, ei kuitenkaan sivusuunnassa. Vaunun etuluukussa oli tyhjä ja täysi alumiinipullo sekä vararengas. Edessä sijaitsevan parivuoteen alla oli kevyitä kesäkalusteita. Aion ottaa vararenkaan pois, mutta muita kevennyksiä on vaikea tehdä. Olen vetänyt Skoda Superbilla (vetokyky 1500 kg) samaa vaunua (ilmeisesti samalla aisapainolla) vastaavissa tilanteissa, mutta mitään samanlaista en ole koskaan kokenut.
Ensiksi tulee mieleen, onko vaunun rengaspaineet tarkastettu ja mikä renkastus (+paine) vaunussa on.
Noissa saksalaisissa tahtoo olla ensiasennusrenkaina tavallisia autonrenkaita, jolloin ne on liian löysiä todellisille painoille - vaikka kantavuus periaatteessa riittää.
Toisaalta tuo 100km/h on jo vaunulle sellainen nopeus, että tien epätasaisuudet ja tuulenpuuskat voi tehdä jo mitä tahansa.
-
Osta siihen kitkavetopää.
-
"Edellisessä Kabesani oli kova aisapaino tyhjänä, yli sallitun."
Olen kuullut, että Kabeissa aisapainot ovat isot. Mistähän mahtaa johtua?
-
Tarkista ne rengas paineet, puolen kilon heitto paineessa tuntuu. C-renkaat 3,2-3,7(4) kiloa (4,5 on ollut kun, kyydissä oli hieman tavaraa.) riippuu kuormasta. Sekä veturin rengaspaineet tarkista.
Onko joku iso vesisäiliö puolillaan. (hieman kaukaa haettu).
Akselisto oletettavasti vaunussa kunnossa. Ja tän jälken kokeilet siirtää tavaroita ensinnäkin eteen, reilummasti aisa painoa, esim rengas, teltta.. Katsot silmälä yhdistelmän. Etsimällä sopiva aisapaino niin hyvä tulee. Pistä sen jälkeen mieleen silmä määräisesti kun yhdistelmä on mukavasti toiminut, sen ryhti. Esim Passatisani oli aavistuksen perä lintassa ja aavistuksen keula koholla, tuli vakaasti, kun se poikkesi, muuttu käytös hoonompaan. Nykyisesä sama tilanne.
Itse en oo aisapainoja kyylännyt/punninnut, silmällä katsonut ja riittänyt on. Arvioisin tän hetkinen aisapaino itselläni n. 78,291kg. Rengas ja rautakaasupullot etukotelossa, lankkua.
-
Ja tän jälken kokeilet siirtää tavaroita ensinnäkin eteen, reilummasti aisa painoa, esim rengas, teltta.. Katsot silmälä yhdistelmän. Etsimällä sopiva aisapaino niin hyvä tulee.
Ihanko tosissaan ehdotat aisapainon nostamista mainitusta n.90 kilosta :o
-
Olet asian ytimessä. Kaikki autot ja vaunut eivät välttämättä sovi yhteen. Syitä voi olla monia: Rengastus, jousitus, vetonupin etäisyys taka-akselilta, aisan pituus, aisapaino, ilman pyörteily, ties mikä....
(bold lainaajan)
Tästä hyvänä esimerkkinä mein yhdistelmä. Vaunu pajeron pierässä voi ajella vaikka 110 mittarissa, ei ees huomannu et raahas perässä jotain.. Vaan sitikalla ei yli 80 km/h ajeta juurikaan PAITSI jos aisalle iskee pyörätelineen ja siihen pari fillaria. Aisapaino kasvaa, mutta fillarit rikkovat mukavasti sen ilman niin että ei lähde yhdistelmä "uimaan"..
-
Mulla solikassa(5602i)..2täyttä kaasupulloa,2kw aggregaatti ja laudat/lankut jne..unohtamata tietysti 2maastopyörää aisalla.
Ja takana on sängynpäällä camping kalusteet,grilli ja muuta sälää arviolta yhteensä n50kg..
Akseleiden kohdalla n.100 l vesikuorma ja muut sälät päälle..eli matkustuskunnossa vaunun koko paino on jotaki 1500-1700 kilon paikkeilla..viime vuonna käytin vaakalla vaunua ja se silloin näytti 1500 kg..ja oli melekein tyhjä vaunu.. :'(
Eli voes päätellä ett vaunun ilmotettu kokonaismassa tulee jo pelkällä tyhjällä vaunulla..mitenhän nämä lienee punnittu tyypityksessä?
Alkuperiseen asiaan palatakseni,aenaki mulla aisapaino tuolla em.kuormaamisella on n.30 kg..eli raakasti alakanttiin..joutuu camping kalusteet siirtämään keulaan..sitte alakaa rauhottua.. ;D
-
"Edellisessä Kabesani oli kova aisapaino tyhjänä, yli sallitun."
Olen kuullut, että Kabeissa aisapainot ovat isot. Mistähän mahtaa johtua?
Vaakasin kanssa aisapainon ennen tota pidempää reissua, etukotelossa 2 kpl täyttä alumiinipulloa, vararengas, sähköjohdot, lankkuja ym.
Piti ottaa vararengas ja muut roinat pois, kun lukema alkoi lähestyä 3 numeroisia lukuja. Kaikki tavarat vaunussa täytyy lastata takapäähän, muuten aisapainot karkaa.
Ajaessa ei kyllä yhtään vispaa, vaikka joskus on vauhtia ollut reilusti yli sallitunkin, yleensä 90-100km/h.
-
Mulla ainakin auto ja vaunu vaaterissa,en tiedä sit mistä johtuu...
-
Osta siihen kitkavetopää.
Yhtä ainoata syytä heijaamiseen ei taida olla olemassakaan. Vaunussa ON kitkavetopää ja renkaissa painetta 3 kiloa. Vetoautossa on painetta edessä 2,5 kiloa ja takana 3 kiloa (nostettu 2,5 kilosta vaunun vetoa varten auton ohjeiden mukaan). Kevennän vaunun etupäätä minkä voin (paljoa en voi) ja lähden huomenna ajelemaan Kirkkonummelta kohti Hankoa. Täytyy seurata tilannetta. Koukkupaja kehotti myös tarkistamaan vetoauton iskarit vaikka se uusi onkin. Ilman vaunua kulkee kuin unelma.
-
No hyvä että tuli selville kitkavetopään olemassaolo Thumb Sinulta kysäistiin vaunun renkaitten paine. Itsellä on 4.3 kiloa , mitäs sinulla? Mun koppi tulee tosi eleettömästi perässä, aisapainoa on kai joku 80kiloa. Ei oikein havaintoa vaunustasi, mitä se painaa tai mikä sen koko ?
-
Yhtä ainoata syytä heijaamiseen ei taida olla olemassakaan.
Kyllä yksikin syy saatta olla ratkaiseva?
Tässä huono näköisenä en oo huomannu kalustosi? Jos pistät merkit ja mallit näkösälle, ehkä joku saattaa tietääkkin jotain??
Vaikka tietyt merkit ovatkin niitä parhaita---on täällä kuitenkin huonompien merkkien käyttäjiä enemmistö. :( ;D ;D
-
Oli se merkki jo esillä, vaunun rengaspaineet ei.
http://www.procaravan.fi/matkailuvaunut/291-weinsberg-caraone-500-qdk/
-
Kyllä yksikin syy saatta olla ratkaiseva?
Tässä huono näköisenä en oo huomannu kalustosi? Jos pistät merkit ja mallit näkösälle, ehkä joku saattaa tietääkkin jotain??
Vaikka tietyt merkit ovatkin niitä parhaita---on täällä kuitenkin huonompien merkkien käyttäjiä enemmistö. :( ;D ;D
Huononäköiselle: Aloitin tämän ketjun perustiedoilla tilanteesta ja kalustostani (kts. ensimmäinen ja seitsemäs kirjoitus ensimmäisellä sivulla), vain rengaspaineet ja kitkavetopää jäi mainitsematta. Mutta nyt nekin on mainittu.
-
Silloin kun mondeolla hobbya hinasin (sama accordilla) niin meno oli 90 kmh jälkeen suorastaan pelottavaa. Ainoa millä rauhoittui oli aisapainon lisääminen satasen hujakoille. Nykyinen veturi painaa niin paljon ettei tarvitse liiemmin säädellä. Mondeolla vedettäessä etukotelossa oli kahden kaasupullon lisäksi lankut, johdot, harmaavesisäiliö ja 20 l ylim. vesiastia.
-
Paku on hyvä veturi, kun ei ole henkilökuljetustarv etta. Melkein sai Poksinkin takakonttiin ;)
Meillä ei nykyisellä yhdistelmällä (Hobby 540 ja Hiace) ole aisapainon tai muunkaan lastauksen kanssa miettimistä.
Kuukauden reissulla on "kaikki" vaatteet mukana, osa auton tavaratilassa, osa vaunussa.
Mukaan mahtuu myös rouvan 16 paria kenkiä ja pari käsilaukkua ja puutarhakalusto.
ps. ja kotikulmilla voi käydä Ikeassa ihan milloin vain
-
Huojua voi pelkästään vaunu, tai sitten vaunun lisäksi vetoauto. jos auto menee suoraan mutta vaunu heittelehtii, niin vaunussa joustaa todennäköisesti renkaista tai akselisto.
Jos vetoautokin lähtee kiemurtelemaan, niin saattaa johtua siitäkin että kuljettaja pikkaisen huojuu, ja rystyset valkoisena huojuessaan kääntelee rattia hieman.
. Vetoautossa reilusti leveäprofiiliset renkaat tekee autosta suuntavakaan. Hieman parannusta voi aikaansaada auton renkaiden ilmanpaineen korottamisella. Jokaiseen renkaaseen on merkitty suurin sallittu paine. Sitä voi käyttää saadakseen renkaan suuntavakaammaksi. Tämä on tärkeätä Varsinkin takarenkaissa.
-
Mielestäni tuo 3 kilon paine renkaissa on reippaasti alakantissa.
-
Siltä vaikuttaa. Meillä vaunun virallinen max. paino 1200 kg ja renkaissa painetta ohjekirjan mukaan 3.75 mutta käytännössä neljä.
-
Oma mb ja hymer yhdistelmässä, laittaisin vaunun renkaisiin mielellään lisää ilmaa, jos renkaan max. sen sallisi.
Auton takapyörissä pidän saman 3 Baria, mikä on vaunussa.
Vakaasti menee (samanoloinen yhdistelmä painojen puolesta kysyjän kanssa, vain vanhemmassa versiossa. Autossa normi rengastus)
Heijaamista saan aikaiseksi, jos lastaan kaikki wc:n vedet täyteen (n. 60 kg). WC vaunun takanurkassa.
Kitkavetopää oli Kabessa, jos ylisuurta aisapainoa pienensi suositeltuun 4% ei vaunua voinut vetää.
Hymerissä ei ole kitkavetopäätä, enkä ole kaivannut.
-
Huononäköiselle: Aloitin tämän ketjun perustiedoilla tilanteesta ja kalustostani (kts. ensimmäinen ja seitsemäs kirjoitus ensimmäisellä sivulla), vain rengaspaineet ja kitkavetopää jäi mainitsematta. Mutta nyt nekin on mainittu.
Renkaiden tyyppi on vielä tutkimatta - jos tavalliset autonrenkaat alla, arvaan syypään ongelmaan...
-
Silloin kun mondeolla hobbya hinasin (sama accordilla) niin meno oli 90 kmh jälkeen suorastaan pelottavaa. Ainoa millä rauhoittui oli aisapainon lisääminen satasen hujakoille. Nykyinen veturi painaa niin paljon ettei tarvitse liiemmin säädellä. Mondeolla vedettäessä etukotelossa oli kahden kaasupullon lisäksi lankut, johdot, harmaavesisäiliö ja 20 l ylim. vesiastia.
Huomasin tämän saman ilmiön nyt Volvon kanssa kun vaihdoin noihin komposiittipulloihi n. Vaikka asiapainoa on vieläkin niin 20kg pudotuksella oli suuri vaikutus huonompaan suuntaan :-(
-
Polarin 520 CTH kulkee perässä ja ohjekirja suosittelee 75-95kg aisapainoa. Vetopää sallii 150kg ja Land Rover Freelanderin maksimi 150kg mutta kuormaa vähentämällä saadaan nostaa 250kg. Normaalisti liikutaan noin 100kg aisapainolla ja täydellä takakontilla. Land Rover ei tästä paljon hätkähdä.
Vaunun ohjekirjassa on maininta, että aisapaino pienenee kun nopeus kasvaa, joten kovin pienillä painoilla en lähtisi vetämään millään autolla.
-
Huononäköiselle: Aloitin tämän ketjun perustiedoilla tilanteesta ja kalustostani (kts. ensimmäinen ja seitsemäs kirjoitus ensimmäisellä sivulla), vain rengaspaineet ja kitkavetopää jäi mainitsematta. Mutta nyt nekin on mainittu.
Kiitos :D :D olen vielä huonomuistinenkin. :(
Ajattelin lähinnä että ko. tiedot olisi allekirjoituksessa.
-
Vaunun renkaiden ja auton takarenkaiden ohella kannattaa kiinnittää huomiota vetoauton eturenkaiden paineisiin. Varsinkin pitkäperäinen auto keventää huomattavasti etupäätä varsinkin jos aisapainoa on reilusti. Kevyt keula ei näytä mitenkään omituiselta, mutta rnkaat ovat löysät ja kun ne ovat vielä ohjaavat menetetään ohjautuvuutta löysillä renkailla. Paineet lähelle takarenkaiden painetta. Huomasin tuon omalla farkulla, lyhytperäinen ei tunnu olevan niin nuuka tuosta.
-
Kiitos :D :D olen vielä huonomuistinenkin. :(
Ajattelin lähinnä että ko. tiedot olisi allekirjoituksessa.
Kiitos vinkistä. Nyt ovat nykyisen auton ja vaunun tiedot alla. Olen uusi tällä palstalla vaikka pitkäaikainen karavaanari olenkin. Ennen viime kesää vaunu oli Knaus Eiffelland Holiday 495 ja vetoautoina ovat ehtineet olla Nissan Maxima 3.0, Land Rover Freelander 2.5 V6 4WD, Volvo V70 2.5T AWD ja Skoda Superb TDI CR 170. Koskaan ennen en ole kokenut samanlaista heijausta kuin nyt Mersulla ensimmäisen kerran vaunua vetäessäni vaikka tunnustan ajaneeni Euroopan moottoriteillä huimilla ylinopeuksillakin rekkoja ohitellessani. Mersun omapaino on 1615 kg ja sallittu vetopaino 1800 kg. Vaunun maksimipaino on 1350 kg. Vaunun maksimipainon mukaan laskettaessa aisapaino saa olla sääntöjen mukaan korkeintaan 54 kg (4%). Koukun asettama maksimi aisapainolle on 75 kg. En siis lähde kokeilemaan aisapainon nostamista tilanteessa olleesta 90 kilosta vaan laskemaan sitä. Valitettavasti vaunun etupäätä ei voi vararenkaan poistamista lukuun ottamatta juuri enää keventää. Vaunun takapäässä ei ole tilaa varstoida lisää tavaroita ja ratkaisu olisi muutenkin huono. Täytynee hankkia vararenkaalle säilytysteline vaunun alta akselin takapuolelta. Painopiste siirtyy taaemmaksi ja samalla myös alemmaksi.
-
Itellä oli w204 ja silloin tuli Hobby 650kfu perässä. Painoa en muista mitä oli vetopäässä mutta aikareilusti kuitenkin, teki juurikin tuota heijausta 95km/h ja ylikin vauhdeissa. Kevensin vetopään ja kulku parani.
-
Liian suurissa aisapainoissa tulee myös aisajarrun toimivuus/toimimattomuus eteen. Joissain kommenteissa ollaan oltu huolissaan siitä, että heijaa satasen nopeuksissa. Mielenkiintoista.
Voisikohan tota painon sopivuutta lähestyä siten, että kuinka paljon vetoauton perä painuu kun siihen kytkee vaunun. Itselläni se painuu 1cm mitattuna auton taka-akselin kohdalta lokasuojan reunasta.Aisapainon ollessa noin 50-60 kg.
-
Ymmärtääkseni aisapainosta on säädetty, että saa olla enintään 25 kg tai 4 % kytkentämassasta. Suurempi näistä on määräävä. Eli jos vaununi painaa 1300 kg, sen painosta enintään 52 kg saisi kohdistua vetokoukkuun.
Näin vain Suomessa. Tuo 4% kun on MINIMI minkä AUTON tulee sietää sallitusta kytkentämassasta.
§43a: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19970671
2. Sellaisen ajoneuvon, joka on suunniteltu vetämään keskiakseliperävaun ua ja jonka suurin teknisesti sallittu hinattava massa on enintään 3,5 tonnia, kytkentäkohtaan kohdistuvan suurimman teknisesti sallitun massan on oltava vähintään 4 prosenttia hinattavan ajoneuvon suurimmasta teknisesti sallitusta kokonaismassasta tai 25 kg, sen mukaisesti kumpi on suurempi. Tähän arvoon lisätään muiden moottoriajoneuvojen kuin vetoajoneuvojen osalta kytkentälaitteen massa, jos valmistaja asentaa kytkentälaitteen, tai kytkentälaitteen suurin teknisesti sallittu massa, jos valmistaja ei laitetta asenna.
Täällä taas raja on toisella puolella, varmaankin tuon koukkupuolen alarajan takia kirjoitettu kärrypuolelle SUOMEN laissa ylärajaksi: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19970670#Pidp3962112: 46§
3. Suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan yli 3,5 tonnin vetoajoneuvoon kytketty keskiakseliperävaun u on kuormattava siten, että enintään pienempi seuraavista arvoista kuormittaa pystysuunnassa vetoajoneuvoa tai perävaunua, johon keskiakseliperävaun u on kytketty: 10 prosenttia perävaunun kytkentämassasta tai 1 000 kg. Suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin vetoajoneuvoon kytketty keskiakseliperävaun u on kuormattava siten, että enintään suurempi seuraavista massoista kuormittaa pystysuunnassa vetoajoneuvoa: 4 prosenttia perävaunun kytkentämassasta tai 25 kg.
4. Vetoautoon tai vetävään perävaunuun kohdistuva pystykuorma ei kuitenkaan saa ylittää autolle, perävaunulle tai vetolaitteelle hyväksyttyä arvoa, alimman näistä ollessa määräävä.
Ei oo ehkä ihan ajatuksella kirjotettu tota pykälää, esmes täällä suositellaan 5-7% kytkentämassasta aisapainoa: http://www.caravanclub.co.uk/media/6678669/noseweights-mo.pdf
Eli aloittajan tapauksessa n. 65-90 kg. Hyvin voisi tuon 3. kohdan poistaa tuosta lakipykälästä.
Mullakin lähti kerran edellinen Hobby vatkaamaan vaikka aisapainoa oli riittävästi. Syynä kova sivutuuli, rekan ohitus, ylinopeus ja luultavasti hivenen liian nopea takaisinpaluu omalle kaistalle, siitä se sitten läksi. Ei auttanut kiihdyttäminen (eikä ollut tilaa kiihdyttää) eikä varsinkaan jarruttaminen, auton ESP pelasti kun alkoi jo autoa reuhtoa. Nykyvaunussa onneksi ATC niin ei tarvii tuota pelätä.
Ja älä hyvä mies ala pienentämään aisapainoa, aisapaino se on mikä sitä yhdistelmää luontaisesti rauhoittaa. Kohtaat vaan lisää ongelmia ja lisäät onnettomuusriskiä jos kevennät sitä!
-
Pitäiskö välillä muistaa bajamajan vetämisessä tämäkin: http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/peravaunut
-
Pitäiskö välillä muistaa bajamajan vetämisessä tämäkin: http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/peravaunut
Tuolla oli muuten mielenkiintoinen tuo kohta - onko oikein:
•Jarrullinen O2-luokan perävaunu: vetoauton kokonaismassa, kuitenkin enintään 3500 kg. Jos vetoautona on pakettiauto, perävaunun massa voi olla 1,5 x vetoauton kokonaismassa, kuitenkin enintään 3500 kg.
Eikös tämä sääntö pätenyt vanhemmissa autoissa nimenomaan omamassan suhteen eli jarrullinen oli max. vetoauton omamassan verran ja sitten myöhemmin muuttui max 1.5xomamassa (jos valmistaja ei ole muuta ilmoittanut)
Toisaalta jos on farmariauto jossa ei ole noita painoja merkitty, henkilöautona sen maksimi vetomassa on auton kokonaismassa, mutta jos sen muutoskatsastaa viisipaikkaiseksi pakettiautoksi, nousee vetomassa 1.5x :o
-
Mulla on tuo alla mainittu vaunu.
Yksi 11 kg rautapullo kaasua + vesisäiliöön 40 litraa vettä ja aisapainoa on 72 kg :o
Siellä on paikka kahdelle pullolle ja akselin etupuolella menevään säiliöön taitaa mennä vielä 20 litraa tuon päälle = 40 kiloa lisää painoa akselin etupuolelle. Koukku kestää näemmä 80 kg.
Mitähän ne on Cabbyn tehtaalla miettineet?? Kaasupaikat ja vesipytty on tehdasasenteiset.
Tuolla 72 kilolla on vielä akselin takapuolella 50 kg akku vaihdettuna pienemmän tilalle ja paskahuussin säiliössä 20 litraa huuhteluvettä.