Yhteenveto
Kirjoittanut: RautaRisto
« : 25.06.2024 kello on 15:30 »
Kun on tuota joutilasta aikaa, niin ajattelin värkätä tuohon vaunun aisan päälle uuden vararenkaan kiinnityssysteemin. Edellinen kuulanupin kiinnityslauta oli tosiaan jo aika pehmyttä puuta ja heiluikin jo uhkaavasti. Ensin ajattelin laittaa uuden rst-suorakaideputkesta, mutta sellaista ei löytynyt itseltä eikä lähialueen kaupoistakaan sopivaa pätkää. Joten muutin suunnitelmaa ja päätin vaihtaa materiaalin 15 mm:n muottivaneriksi, josta voinkin tehdä sitten leveämmän ja neljällä ruuvikiinnityksellä aisaan. Muottivaneri ei ole erikoisen kaunis tuossa kohtaa, joten päätin "päällystää" sen varastosta löytyvällä stuccolevyllä. Ajattelin, että pitäähän sen kuitenkin olla fiksumman näköinen  Vararenkaan kiinnitystä varten tein telineen vanhasta joutilaasta polkupyörätelineest ä. Nyt vararengas kulkee mukavasti ja turvallisesti mukana  Tämä oli jo "aikansa elänyt"  Eiköhän tämä kestä niin kauan kun tällä vaunulla matkaa tehdään  Pienellä muutoksella vanha pyöräteline sai uuden "tehtävän"  Renkaan kiinnitys onnistui kahdella vanteen reiistä läpi laitetulla M8 ruuvilla+lukkomutterilla  Ei mahottoman kaunis, mutta toimii 
Kirjoittanut: RautaRisto
« : 7.05.2024 kello on 09:35 »
"Kyllä minä niin mieleni pahoitin" Ei vaiskaan  Kyllä minä ymmärrän yrittäjiä. Kommunikointi muutoin kuin kasvotusten tai puhelimessa on vaativaa, väärinymmärryksiä ja tietokatkoksia syntyy helposti. Mutta tulipahan kerrottua ja se siitä, en muistele pahalla-enää, varsinkaan kun nyt uusi lämmitin on jo kaasuletkun kytkentää vaille paikoillaan ja valmiina. Uuden asentaminenhan on simppeli juttu. Kaasuletkun liittäminen on se kriittisin asia. Vähintään yhtä tärkeää on huolehtia paloturvallisuudest a. Pitää varmistaa, että ympäröivät rakenteet pysyvät riittävän matalissa lämpötiloissa. Meillähän nuo asiat tuli jo hoidettua kuntoon tuon vanhan lämmittimen asennuksessa. Tosin kahteen kertaan piti eristykset tehdä, ennen kuin alkoi säteilylämmöt pysymään turvallisissa lämpötiloissa. Tiesin, että uusi lämmitin on varustettu ns. automaattisytytykse llä, mutta tilatessani en vielä tiennyt, missä kohtaa lämmitintä vasemmassa nurkassa patterikotelo on. Olin varautunut tekemään aukon lämmittimen etupuolella olevaan kalustelevyyn, mutta patterikotelo olikin lämmittimen vasemmassa päädyssä. Se olikin parempi paikka. Pääsin tekemään aukon patterin vaihtoa varten lämmittimen vasemmalla puolella olevaan kalustelevyyn, jolloin aukko ei näy niin "julkisivulla". Aukon teko onnistui hyvin 74 mm rasiaporalla. Täytyy todeta, että "kyllä saksalainen osaa". Sama lämmitin-malli on ollut tuotannossa aivan samanlaisena ties vuosikymmeniä. Mitäpä sitä hyvää mallia vaihtamaan  Ainoastaan tuo sytytystekniikka on muuttunut tässä mallissa piezosta automaattisytykseen . Kunhan jollain kesän reissulla sattuu sopivasti kohdalle kaasuasennuksia tekevä liike, niin käyn kuitenkin teettämässä kaasujen tiiveysmittauksen.  Lämmittimen ulkoverhous oli erillään toimituksessa. Kyllä tekniikka näyttää yksinkertaiselta  Lämmittimen vakiotoimituksen ei kuulu takalevyä, joka onkin meidän tapauksessa parempi asia, koska omatekoinen "lämmönkeräin" asennetaan kennostoa vasten. Näin saadaan lämpö kiertoon mahdollisimman tehokkaasti  Uusi lämmitin paikallaan. Vanhasta lämmittimestä muistuttaa kalusteessa oleva piezon vaatima reikä.  Automaattisytyttime n patterin vaihto askarrutti, mutta ratkaisu löytyi yllättävän mukavasti.
Kirjoittanut: Yrjö
« : 6.05.2024 kello on 22:37 »
Jokohan kohta voidaan todeta (huumorilla), että 37 vuotta vanha Piccolo on lähes uuden veroinen. Onhan siinä vaunun sisällä kaikki uutta
Noin keskimäärin voidaan sanoa todenmukaisesti.  Ehkä kaasuasentaja on parempi asennushommissa, kun nettikautta keskustuluissa. Parempi niin, älä oo pitkä vihainen, ei se hyödytä ketään.
Kirjoittanut: RautaRisto
« : 6.05.2024 kello on 08:32 »
Ensinnäkin, anteeksi Masa matkailija, pitkä vastausaika kyselyysi. Ainahan sieltä jotain löytyy, niin myös silloin, lähinnä tuliaisia etelän vierailuille. Mutta, niin vain taas ollaan Truman ongelmien äärellä. Viime kesän perehtyminen lämmittimen toimintaan ei kuitenkaan johtanut sen varmempaan toimintaan. Oireet ovat jatkuneet samanlaisina, eli lämmitin toimii miten sattuu. Välillä useita tunteja ja välillä vain hetken. Kuitenkin lämmitintä tarvitaan kesäaikaankin, kun reissujen ajalle sattuu kosteita, sateisia ilmoja. Olen koekäytellyt lämmitintä pitkin talvea silloin tällöin- samalla lopputuloksella. Tulevan kesän reissuja odotellessa, piti ottaa jälleen tuo lämmitin-asia "tapetille" Ajattelin vielä kysyä eräältä alan yrittäjältä mahdollisuutta tarkastaa lämmitin ja korjauttaa se, jos vaikuttaa vielä taloudellisesti järkevältä uuden hankintaan verrattuna. Mutta, mutta- se suunnitelma meni karille. Kertoessani yrittäjälle lämmittimen oireista s-postilla ja kysellessäni, mahtaisiko häneltä löytyä ratkaisuja kertomieni oireiden perusteella. Siis en ollut tiedustelemassa mitään muuta kuin tavoitteena lämmittimen korjaus hänen toimestaan. Yrittäjän vastaus yllätti, suora lainaus: "Hankala etänä korjata tai sanoa mikä on vialla". Vastaus yllätti, koska olimme laitattaneet vaunun kaasulaitteet muutama vuosi sitten samalla liikkeellä, jolloin palvelu oli ensiluokkaista. No, pyytelin anteeksi huonoja sanavalintojani, ihmetellen kuitenkin itsekseni yrittäjän suhtautumista mielestäni asialliseen yhteydenottooni. Mahdollisia syitä moiseen saattaa olla useita, esim. työkiireet ja- paineet, väsymys ja yhtenä syynä saattaa olla myös aikaisemmat ihmisten s-postikyselyt erilaisista ongelmista. Rehellisyyden nimissä, sain yrittäjältä oman pahoitteluviestini jälkeen myös asiallisen vastauksen ja ehdotuksen huoltoajalle. No, tämä oli tässä vaiheessa jo kuitenkin ns. "Väärin sammutettu tulipalo". Tässä vaiheessa tehtiin päätös hankkia kokonaan uusi vastaavanlainen lämmitin. Katselin verkkokaupoista Eurooppaa myöten uutta vastaavaa lämmitintä. Juuri vastaavilla mitoilla ja ominaisuuksilla lämmitintä ei ollut yhdenkään suomalaisen Karavaanikaupan valikoimissa. Vapaa-aika.com otti asian ripeästi hoitaakseen ja nyt uusi Truma S2200 lämmitin odottaa lähikaupan Matkahuollon pisteessä. Palataan asiaan, kun lämmitin on haettu ja aloitetaan asennushommat. Jokohan kohta voidaan todeta (huumorilla), että 37 vuotta vanha Piccolo on lähes uuden veroinen. Onhan siinä vaunun sisällä kaikki uutta
Kirjoittanut: Masa matkailija
« : 28.07.2023 kello on 12:51 »
Terve, löytyikö Kärkkäiseltä mitään?  Oltiin tauolla ennen raveja teistä pari kolme autoa tankkauspaikalle päin. Valkoinen mb.
Kirjoittanut: RautaRisto
« : 10.07.2023 kello on 11:31 »
"Ei päivää, ettei jotain uutta"
Näin voin nyt todeta tuon lämmittimen suhteen. Kävin erään kaasuasiantuntijan luona, jonka kanssa mitattiin tuo magneettiventtiili ja demonstroitiin myös "liekinvalvontalaitt een" toiminta eli puhutaan myös liekinvarmistimesta . Omani ei ollut mukana, mutta testattiin kaverin omia liekinvarmistimia.
Nyt tulee minullekin aivan uutta tietoa tällaisen lämmittimen toiminnasta, jonka minulle ystävällisesti neuvoi kyseinen kaveri ja lisäksi sain "puhelinneuvontaa" toiselta lämmittimiin perehtyneeltä kaverilta.
Elikkäs, kun sytytyksessä painetaan sormella nappia alas ja annetaan sytytyskipinä, nappi pitää magneettiventtiiliä auki ja kaasu pääsee virtaamaan palokammioon. Palokammiossa on tämän liekinvarmistimen toinen metallinen pää, joka kuumenee. Toinen pää on magneettiventtiiliä vasten. Palokammiossa kuumentunut metalli aiheuttaa erittäin pienen jännite-eron, joka ilmenee liekinvarmistimen magneettiventtiiliä vasten olevassa päässä noin 25-30 mV:n jännitteenä. Tämä erittäin pieni jännite saa aikaan magneettisuuden venttiiliin. Tämän magneetin voimalla magneettiventtiili pysyykin auki ja venttiilin auki pitäminen napin avulla voidaan lopettaa. Jos liekki sammuu jostain syystä, palokammiossa oleva metallinen liekinvarmistimen pää jäähtyy ja samalla katoaa magneettisuutta yllä pitävä jännite. Magneettiventtiili sulkeutuu, näin tämä toimii. Tämänkin asian sain oppia vielä vanhoilla päivilläni. Mukava vain, että vielä on asioita, jotka tulee vastaan, joissa saa hieroskella aivonystyröitään.
Oma liekinvarmistin oli kiinnitetty palopesän runkoon niin, että en saanut irroitettua sitä, joten jouduin testaamaan sen toiminnan eri tavalla. Laittelin magneettiventtilin paikalleen ja myös liekinvarmistimen kiersin sormitiukkuuteen. Sytytin liekin normaaliin tapaan ja annoin liekin lämmittää anturia palopesässä. Kun magneettiventtiili alkoi pysymään auki, löysäsin hieman kiristysmutteria, joka painaa liekinvarmistimen magneettiventtiliä vasten. Liekki sammui. Uusi kokeilu. Näin testasin liekinvarmistimen toiminnan. Lopulta kiristin mutterin "normitiukkaan" avaimella. Tulin siihen johtopäätökseen, että magneettiventtiilin ja liekinvarmistimen välinen mekaaninen yhteys pitää olla hyvä, jotta pieni jännite saa magnetoitua magneettiventtiilin . Jos on löysä kiristys tai jotain epätarkkuutta liitospinnassa, ei tuota magnetointia pääse luotettavasti tapahtumaan.
Nyt lämmitin on koekäytössä minimiasetuksella ja näyttäisi hyvin pelaavan, ainakin kolme tuntia on toiminut hyvin, saa sitten nähdä, tuleeko lämmittimeen uusia "kujeita"
Alan asiantuntijat, älkööt pahastuko selostuksestani ja innostuksestani asiaa kohtaan, ( johtuu varmaankin ainakin osittain työelämän ajoilta, jolloin selvitin työkseni lähinnä hitsaustekniikkaan liittyviä asioita, ongelmia,haasteita)
Ajattelen vain, että saattaapi asia kiinnostaa jotain, joka on joutunut samantyyppisten ongelmien kanssa painimaan.
Toki kaasulaitteidenkin kanssa puuhastellessa pitää aina muistaa, mitä on turvallista tehdä itse ja mitä pitää jättää alan ammattilaisten tehtäväksi.
Kirjoittanut: RautaRisto
« : 6.07.2023 kello on 15:46 »
Niin se vain on, että vanhojen kamppeitten kanssa "altistuu" laitteiden toimintahäiriöille, mutta se pitää hyväksyä. Retron Truma-lämmitin on juonitellut aika ajoin. Liekin syttyminen on ollut aina varma, mutta liekin palaminen on sitten ollutkin epävarmaa. Viime kesänä asia parani, kun käytin avainta liekinvarmistimen kiristysmutterilla. Liekki palaa nyt sattumanvaraisesti, välillä tunnin, välillä puolituntia jne. Ajattelin nyt paneutua enemmän vaivaan ja irroitin samaisen osan ja irroitin myös magneettiventtiilin . Ajattelin käyttää eräällä asiaa enemmän osaavalla näytillä, josko löytyy selitys liekin epävakaalle palamiselle. Kellä vain on kokemusperäistä tietoa ko. aiheesta, niin kommentoikaa  Taas tuli todettua, että laitteiden asennuksessa pitäisi aina ottaa huomioon asennuksen mahdollisimman helppo purkaminen tarvittaessa.  Tälle ei "paljain käsin" mahda mitään, mutta olen ymmärtänyt, että voidaan testata jollain tavalla.  En tunne tämän sielunelämää, miten vartioi liekkiä, mutta kaipa se sitä tekee
Kirjoittanut: Erkki
« : 14.06.2023 kello on 12:58 »
No mut hei! Tuohan on käytännöllinen ja piristävä poikkeus normikatoksiin verrattuna. Hienoa, että on oma-aloitteellisuutta väsätä omia versioita vaunuiluun liittyen.
Kirjoittanut: RautaRisto
« : 14.06.2023 kello on 11:12 »
Etukatos Retroon on nyt valmiina. Ei ole kaunis, mutta meidän tarpeisiin riittävän hyvä. Ja kun otetaan huomioon se, että katos tehtiin kaikkinensa täysin kaatopaikalle muuten menevästä vanhasta etuteltasta. Rakenne on tukeva ja yksinkertainen ja nopea pystyttää ja purkaa. Ja toisaalta, eihän tuollaiseen 36 vuotta vanhaan vaunuun kehtaisi uutta katosta laittaakaan    Naruja varten on etunurkissa kiinnitystapit, mutta naruja ei välttämättä tarvitse, ainakaan tyynellä säällä.  Kankaan kiinnittäminen tukiputkiin vaati "luovaa ajattelua". Ratkaisuksi mietittiin ensin kaksipuolista tarranauhaa, mutta sen ompeleminen ompelukoneella arvelutti ja olisihan ne tarranauhat joutunut hankkimaan Tarpeeksi kauan kun kateltiin nurkkia, niin sitten löytyi vanha sidontaliina, josta katkoimme sopivan mittaiset pätkät. Rouva ompeli liinan pätkät kankaaseen. Ratkaisu osoittautui aivan toimivaksi.   Sivuputkien tukeminen vaunun kylkeä vasten mietitytti myös. Piti löytää sellainen yksinkertainen ratkaisu, joka pitää putken vaunun seinää vasten, mutta ei paina jälkiä vaunun ohueen alumiinipintaan. Ensin mietimme teflonia, mutta sitten käteen osui kuvan mukaista materiaalia. Tuo on jonkinlaista solumuovia, käytetään yleisesti pakkauksissa suojaamaan rikkoontuvia esineitä. Porasin upotusporalla hieman kaltevaan asentoon upotuksen, jonka pohjalle liimasin Evostikilla sopivan kokoisen korialuslaatan, jotta putki ei painaudu liian syvälle upotukseen. Materiaali joustaa sopivasti, eikä putki rasita seinää liikaa. Nämä osat laitetaan putkien päihin katoksen kasausvaiheessa. Näissä sivuputkissa on pituuden säätömahdollisuus, jolloin kangas saadaan pingotettua mahdollisimman tiukalle. Myös pystyputkissa on korkeuden säätömahdollisuus, jos maasto vaatii sitä.   Kangas ja vaakaputket mahtuvat hyvin putkeen. Pystyputkissa on yksi irroitettava jatko, jolloin ne mahtuvat esim. vaunuun sängyn alle tai maasturin perälle.
Kirjoittanut: RautaRisto
« : 9.06.2023 kello on 09:28 »
Niin se vain kevät on vierähtänyt ja ollaan kesän kynnyksellä täällä Pohjoisessakin. Retro oottelee vielä katoksessa tulevia reissuja. Etukatosprojekti nytkähti eilen eteenpäin. Laittelin katolle nuo Hiltin profiilit paikalleen. Homma onnistui hyvin. Pieni pelko oli reikien porauksen aikana, että sattuuko olemaan katon sisällä valaistuksen kaapeleita porattavan reiän kohdalla. Ei ollut, kaikki valot toimii edelleen! Putken kiinnitys profiilien päälle onnistui hyvin alumiinilatasta tekemilläni pannoilla. Seuraavana hommana on tehdä sopivan mittaiset putket vanhoista etuteltan putkista. Se tietää "rälläköintiä" ja "hitsuuhommia", molemmat muuten meikäläisen suosikkihommia Katellaan sitten, kun katos on valmiina  Profiilien päälle voi laittaa vielä muutakin, jos tulee tarvetta    Profiilien kiinnitys katon läpi tukipalkkien kohdalta onnistui hyvin 6 mm:n kansiruuveilla
|
