Kirjoittanut: tsahkali« : 25.06.2020 kello on 11:23 »Minulla oli vm. 1982 jenkkifarkussa 2000kg jarrutonta/jarrullista. En kyllä tiedä mikä se jarruton 2000kg olisi ollut, Se oli näppihäiriö. Mullakin luki Lantikan otteessa, että jarrutonta 1000kg vaikka laki sanoi, jotta 50% omasta, kuitenkin enintään 750kg. Ei ollut toimistohenkilö jaksanut lukea lausetta loppuun.  Kirjoittanut: kimi« : 24.06.2020 kello on 15:17 »Minulla oli vm. 1982 jenkkifarkussa 2000kg jarrutonta/jarrullista. En kyllä tiedä mikä se jarruton 2000kg olisi ollut, mahdollisesti joku hinattava laite. Ja aikoinaan yhdistelmä piti hyväksyä toisiinsa kytkettynä jos ei mollemmat ollut ristikytkentään hyväksytty katsastuksessa
Kirjoittanut: elwari« : 24.06.2020 kello on 13:43 »Onnistuu kokonaismassan korotus, paperi maksaa 390 euroa, hiukan on hinta noussut, pari sataa muistan jonkun maininneen. Mutta otettava se on, näin olen päättänyt.
Laitetaan vielä vuosimalli, 2009 on tämä Artic 480. Kirjoittanut: elwari« : 23.06.2020 kello on 21:18 »Se taisi olla ihan normaali käytäntö, että se vetomassa laskettiin suoraan omamassan mukaan, eikä piitattu valmistajan ilmoittamasta? Kun muistelen, että määräysten muuttuessa olisi valiteltu, ettei autoille saa enää kunnon vetomassoja, kun se valmistajan rajoitus tuli käyttöön, oliko se sitä 90-luvun alkua sitten?
Kirjoittanut: svc« : 23.06.2020 kello on 21:09 »Joo, olet oikeassa. Mikä lie ajatusvirhe tuli massojen kanssa. Jarruttomalle sallittiin puolet omamassasta.
Suomalainen tyyppikatsastaja ei ainajaksanut tarkistaa tuota valmistajan rajottamaa kokonaismassaa vaan esim minun -84 malliselle Subaru 1800 4WD:lle valmistaja salli jarrullista 800 kg mutta otteella ja koukussa luki silti 2 000 kg. Auton omamassa oli tasan 1 000 kg. Matkaaja 6000 tuli tuon perässä ihan nätisti. Sen 90-luvun alun muutoksen myötä tuli myös pikku-e:n tarve, jos vaunun kokonaismassa meni yli veturin omamassan. (Tämäkin on muuttunut) Kirjoittanut: Ossi66« : 23.06.2020 kello on 20:22 »Vanhojen vaunujen kokonaismassat on aikanaan tarkoituksella kikkailtu mahdollisimman pieniksi sen aikaisten kytkentäsääntöjen takia. = Saatu isompi potentiaalinen asiakaskunta. 80-luvulla jarrullisen vaunun kokonaismassa sai olla enintään sama, kuin veturin kokonaismassa vaikka valmistaja olisi sallinut enemmän.Korjataanpa. Pitkälle 80-luvulle perävaunun maksimipaino oli veturin omapaino. Nelivetoisella maksimi oli 2xomapaino, jollei valmistaja rajoittanut pienemmäksi. Sitten se maksimi nousi vajaavetoisilla max puolitoistakertaa omapaino. Ja leveys oli ensin maksimissaan 30cm leveämpi kuin veturi. Kirjoittanut: elwari« : 23.06.2020 kello on 17:43 »No, tuo vanha vaunu, kesäkäyttöön tehty Eifelland Holiday 395, todellinen massa akselin alta oli 1160kg reissuvarustuksessa, siinä on myös BPW:n 1350kg akseli, Solifer on melkein metrin pitempi, paksummat seinät, styrox ei toki paina paljoa, Alde ja patterit yms, niin semmoinen tuntuma on itsellä, että 1200kg voi olla tarkalla. Pitää käydä jäteasemalla kysymässä, kelpaako pullapussi, jos ajaa vaakan kautta vaunulla..
Kirjoittanut: svc« : 23.06.2020 kello on 17:30 »Miksi sitä painoa pitää korottaa?Vanhojen vaunujen kokonaismassat on aikanaan tarkoituksella kikkailtu mahdollisimman pieniksi sen aikaisten kytkentäsääntöjen takia. = Saatu isompi potentiaalinen asiakaskunta. 80-luvulla jarrullisen vaunun kokonaismassa sai olla enintään sama, kuin veturin kokonaismassa vaikka valmistaja olisi sallinut enemmän. Esim tuo minun Solikan 680 kg omamassa on tosi pieni, mutta esim akku on ollut lisävaruste, jolloin vaunu on tyypitetty ilman sitä (-20 kg). Samoin 800 kg tyypitetyllä kokonaismassalla saatiin mahdollisiksi vetureiksi esim Talbot Horizon, Saab 95, Toyota Corolla, Honda Civic ym pikkuautot. Samainen vaunu sai painaa esim Norjassa 920 kg ja omamassakin oli merkattu 720 kiloksi. Nykyisellä autollani saa vetää 1 750 kg, joten pieni korotus ei haittaisi ollenkaan. Kirjoittanut: elwari« : 23.06.2020 kello on 16:59 »Kyllä toki näin. Esitteessäkin mainitaan muutaman kymmenen kilon välein eri kokonaispainot, millä vaunun on saanut. Ja on tätä mallia näkynyt käytettynä myynnissä myös tuolla isommalla massalla. Laajemmasta asiakaskunnastahan käytännössä on kysymys, kun vaunu rekisteröidään kevyemmäksi. No, jos joku vielä tehtaalta semmoisen paperin sattuu löytämään, jos ei niin sillä sitten pitää mennä, mitä on. Uskoisin kyllä BPW:n alustan kokonaisuudessaan olevan tuolle massalle ja renkaatkin on valmiiksi riittävällä kantavuudella.
Muokataanpas vähäsen, aisa ja vetopää näkyy olevan 1500kg, niin ei siinäkään ongelmaa.. Kirjoittanut: "Masi"« : 23.06.2020 kello on 16:46 »
Se että akseli kantaa jonkun kilomäärän ei tarkoita että koko vekotin kantaa sen saman. Jarrut, runko, veto-aisa, renkaat ja moni muu vaikuttaa myös asiaan. |
