Yhteenveto
Kirjoittanut: "Masi"
« : 13.05.2018 kello on 13:34 »
Meillä on perheessä kaksi jotka puhuvat ja kirjoittavat useampaa kieltä, yksi joka puhuu jonkin tasoisesti neljää kieltä, yhtä kirjoittaa sinne suuntaa, muissa tulee jo virheitä kieliopissa enemmän ettei lukijat tahdo ymmärtää mitä on kirjoitettu.
Vaimolla taitaa olla puhuttuja halussa suomi, ruotsi, viro, venäjä, saksa, hollanti, englanti, ranska, espanja, portugali, italia ja puolaakin jonkun verran kreikan ja turkin ohella. Arabiaa opiskelee. Ja nuo kielet joita puhuu kunnolla osaa myös kirjoittaa kunnolla.
Pojalla, 15 v, suomi, hollanti, englanti ja ranska puhuttuna ja kirjoitettuna, lisäksi puhuu espanjaa kohtalaisesti, kirjoitus ei suju sujuvasti.
Ja latinan perusteet halussa eli kykenee kirjoittamaan latinaa, puhuttunahan latina ei koskaan ole ollut varsinainen puhekieli.
itseltä sujuu suomi eri versioineen kohtalaisesti, hollantia ja englantia kohtalaisen hyvin, ranska menee köykkikielenä, saksaa ja ruotsia sitten sen verran että tulee jo pahempia väärin ymmärryksiä jos ei tarkasta että ymmärsikö vastapuoli.
Ja reissun päällä sen huomaa mikä on ero minun ja muun perheen välillä puhutussa kielessä. Vaimo ja poika tekevät kerta sanomisella itsensä ymmärretyksi, minä joudun selittämään tarkoin mitä tarkoitin.
Siinä se ero kieliopin osaajien ja osaamattoman välillä.
Ja sanavarasto on kait sitten aika paljon suppeampi itse oppineella.
Eli jos on itse kielen opetellut ja ossa jotakin, niin kannattaa ehkä mennä kurssille opettelemaan vähän lisää.
Viisi vuotta minulla meni hollannin opetteluun tyhjästä alkaen ja päättyen että voi torilla ukkojen kanssa jutustaa.
Ja ne toivottelut, kiitokset ja tervehtimiset on tärkeitä joissain maissa.
Kirjoittanut: Fenix
« : 13.05.2018 kello on 12:58 »
Oma kielitaito rajoittuu suomeen, ruotsiin ja englantiin. Tosin ne sujuvatkin sitten liki yhtä hyvin kaikki. Muutama sana saksaa, jotta saa ruokaa ja majapaikan, jos vastapuoli ei muuta kieltä ymmärrä. Ja jotain peruskohteliaisuuks ia, numerot jne menee venäjäksi ja thaiksi. Venäjän kirjaimetkin osaan, mutta esim thaikielen tai khmerin kirjaimet ovat turhan haastavia, kun niin harvoin mokomia tarvitsee.
Pitkälle pärjää pelkillä kiitos ja anteeksi sanoilla ja hymyllä liki missä maailman kolkassa tahansa. Kohtelias käytös kun tuppaa kohentamaan sitä vastapuolen palveluhalukkuutta ja yritystä ymmärtää mitä oikein haluat.
Kouluopetuksessa ei tosiaan kieliä opi. Ne oppii vain puhumalla ja käyttämällä. Niinhän me oman äidinkielemmekin opimme, matkimalla. Vasta perusosaamisen jälkeen olisi järkevää opetella kielen rakenteiden ihmeellisyyksiä. On toki joitain knoppeja kielessä kuin kielessä, joita on syytä osata jo ihan alusta saakka, mutta pelkän grammatiikan painottaminen on totaalisen typerää. Koulussa mennään edelleen p*rse edellä puuhun tässä asiassa.
Kirjoittanut: Alan
« : 13.05.2018 kello on 10:57 »
Ja se kieliioppi on ymmärretyn kielen perusta.
Ja yleensä jos johonkin asiaan suhtautuu kielteisesti ei sitä opi.
Kyse onkin painotuksista. Tietenkin peruskielioppi pitää olla hallussa. Kieliopetuksessa pitäisi vaan panostaa enemmän puhumiseen ja kuullun sekä tekstin ymmärtämiseen, ainakin mun kouluaikana mentiin liikaa tekstin tuottaminen edellä. Sitten kun kieltä käyttää enemmän alkaa tulla kielikorvaa ja ne artikkelit ja prepositiotkin rupeaa menemään kohdalleen. Mulla on koko ajan vaikeuksia jälkimmäisissä, että olenko esimerkiksi saapumassa to England vai in England vai mitä. Artikkeleista tässä: http://materiaalit.internetix.fi/fi/kielet/englanti11/e1_lesson2.htm Tärkein osattava asia kielessä kuin kielessä Pohjoismaiden eteläpuolella: kun tilataan tai pyydetään jotain, niin ei unohdeta sanoa please, bitte, per favore, s'il vous plait tai mitä se milläkin kielellä on. Ja tervehtiä ja kiittää tietysti, ne kannattaa opetella. On palvelu parempaa ja ääritapauksessa jopa niin, että ei jää palvelu kokonaan tuon vuoksi saamatta.
Kirjoittanut: Pate
« : 13.05.2018 kello on 00:29 »
Viron kieli voi tuntua helpolta. Mutta tosiasiassaei jos haluaa oppia puhumaan kuin maan kansalaiset ei ole yksinkertaista.
Olin 2,5 vuotta töissä Virossa ja siinä ajassa oppi varomaan sanomisiaan 
Kirjoittanut: Haoltu
« : 13.05.2018 kello on 00:06 »
Suomee just osaa jotenkii...ja savvoo..ja englantia ehkä jotenkin että pärjää? ruottii muutamia sanoja.... viroo tekis mieli kun on melkein sukulaiskieltä..... mut onneks lapset osaa enkkuu ja tytär jopa venäjää ( ees perus juttuja) mut henk. koht. harmittaa kun aikanaan ei ollut motivaatiota opiskella noita kieliä kun niitä kuitenkii tässä glopalisoituvassa maailmassa tarvii ...
Viron kieli voi tuntua helpolta. Mutta tosiasiassaei jos haluaa oppia puhumaan kuin maan kansalaiset ei ole yksinkertaista.
Kirjoittanut: Tarvasjoki
« : 12.05.2018 kello on 22:27 »
Suomee just osaa jotenkii...ja savvoo..ja englantia ehkä jotenkin että pärjää? ruottii muutamia sanoja.... viroo tekis mieli kun on melkein sukulaiskieltä..... mut onneks lapset osaa enkkuu ja tytär jopa venäjää ( ees perus juttuja) mut henk. koht. harmittaa kun aikanaan ei ollut motivaatiota opiskella noita kieliä kun niitä kuitenkii tässä glopalisoituvassa maailmassa tarvii ...
viiskyt luvul ei paljo motivaatio tarvittu ku ei ollu ku laskento ,kielioppi , ja maantieto, jaa mut oli terveys Oppi , ja oli kokeet nii oli kysymys : Mist saa eniten C vitamiini nii mä mä vatasi et apteeki hyllyt nll paljo ko markoi löytyy , arvatkaa mikä oli numero ? No sehän oli viiva eikä auttanu vasta väite väki oli tosi asia
Kirjoittanut: norlet
« : 12.05.2018 kello on 22:15 »
Suomee just osaa jotenkii...ja savvoo..ja englantia ehkä jotenkin että pärjää? ruottii muutamia sanoja.... viroo tekis mieli kun on melkein sukulaiskieltä..... mut onneks lapset osaa enkkuu ja tytär jopa venäjää ( ees perus juttuja) mut henk. koht. harmittaa kun aikanaan ei ollut motivaatiota opiskella noita kieliä kun niitä kuitenkii tässä glopalisoituvassa maailmassa tarvii ...
Kirjoittanut: smy
« : 12.05.2018 kello on 22:09 »
Mutta ottaa vaikka englannin niin sehän on melkoisen haastava kieli.
a an ihan turhia. Ne voi ottaa mukaan kun haluaa hienostella.
Koulussa nuo opetettiin ensimmäisenä ja täytettiin lokerikkoja koska on a ja koska an.
Nykyäänkin pitää miettiä mutta who cares...
Pitääkö laittaa the eteen vai ei.. ääh...
Epäsäännölliset verbit tietty pitää osata kun eivät osanneet standardoida. Mutta kuinka moni ulkokielinen suomessa puhuu suomen kieliopin oikein.
Eli ongelma on se että mennään väärin päin. Kielioppi voisi tulla perässä hyvinkin. Eihän kielioppia opeteta puhumaan opetteville/oppiville lapsillekaan vaan ne oppivat sen automaattisesti.
Kirjoittanut: Tarvasjoki
« : 12.05.2018 kello on 22:04 »
Hi o se esperantto hävinny ku piti olla yre aikka olla nii kansaväline kiäli ku piti kaikkie oppi ei oo enää puhuttu mittää enää nyky aikka .Kysy vaa , kyl mun mielest tää turu murre o pararast vaik sanova mitä vaa, eik. näi o. Se o iha sama ku savolane ei kuiteska ymmärrä tätä turu murret. Eikä englatti.
Kirjoittanut: "Masi"
« : 12.05.2018 kello on 21:39 »
Sian saksa on helppo kieli, kas kun siinä ei ole kielioppia.
Ja se kieliioppi on ymmärretyn kielen perusta.
Ja yleensä jos johonkin asiaan suhtautuu kielteisesti ei sitä opi.
Aksentti on sitten eri asia.
|
